Miten retkikeitin valitaan?

Retkeilyvarusteet

TRANGIA, BENSA- VAI KAASUKEITIN?

Millainen retkikeitin sopii minun reissuilleni?
retkikeitin

Retkikeitin tulee valita huolella, sillä se on yksi retkeilijän tärkeimmistä varusteista – nuotion sytyttämiseen kun tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Mallia valitessasi mieti, retkeiletkö enemmän kesällä vai talvella. Kuinka monelle sierainparille laitat ruokaa? Tarvitseko pannua tai kattilaa vai riittääkö pussiruokien sekaan lisättävä kuuma vesi? Lähdetkö viikonloppuretkelle vai pidemmälle vaellukselle? Kuinka paljon keitin saa painaa?

Kaasu – kevyt ja lähes aina paras

Mikäli reissusi ajoittuvat vuodenajoista kevään kautta alkusyksyyn, pärjäät hyvin kaasulla, joka yhdekssä tapauksessa kymmenestä on paras valinta. Vaikka monet aiemmat kaasukeitinmallit ovat olleet hieman huteria ja lämpöä päästäviä, kehitys onneksi kehittyy, ja esimerkiksi omaankin käyttööni hankkima Primuksen Lite on samaan aikaan tukeva, aivan älyttömän nopea ja kevyt. Malli riittää hienosti yhden naisen kenttäkeittiöksi, joka koostuu Primuksen lisäksi yhdestä kuumankestävästä ja kannellisesta Tupperware-kulhosta sekä lusikasta.

Jos ruoanlaittoon kuitenkin haluaa käyttää enemmän aikaa ja eforttia, kannattaa miettiä trangian tai ainakin kahden keittoastian hankkimista. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että viikoksi henkeä kohden tarvitaan noin 450 grammaa kaasua.

Tässä artikkelissa paneudutaan siis retkikeitinten maailmaan. Aihetta sivuaa sopivasti myös aiemmin julkaisemani jutut retkiruuista, omista vaellusmenuista sekä välipaloista. Löydät artikkelit koostetusti tästä osiosta.


Retkikeitin syö kolmenlaista menovettä

Keitinten polttoaineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: alkoholit eli spriit (Marinol, Sinol), kaasuseokset ja bensat. Mitään näistä ei saa kuljettaa lentokoneessa.

Alkoholilliset polttoaineet nokeavat, ja niiden lämpöarvo on matala eli keittäminen kestää pidempään. Toisin kuin kaasu, jonka tyhjät pullot pitää aina asianmukaisesti kierrättä, alkoholi voidaan kuljettaa muovipullossa. Muista kuitenkin merkata pullo vaikka ruksilla tai teipillä, ettet vahingossakaan ota huikkaa janopäissäsi.

Kaasuseokset ovat melko yleisessä käytössä ja omakin valintani, mutta harmiksi on todettava, etteivät kaikkien keitinten kierteet sovi eurooppalaisiin kaasupulloihin. Meille kävi hieman ankea yllätys kuukauden mittaisella Euroopan road tripillä, kun kaasu loppui kesken, ja oikeanlaisella kierteellä varustettua kaasupulloa sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Kyllä sellainen loppujen lopuksi löytyi mutta ylihinnoiteltuna.


retkikeitin

Retkikeitin talvivaelluksilla

Talvivaelluksille pakattava retkikeitin tarvitsee polttoaineekseen lyijytöntä ja puhdistettua bensaa tai petrolia. Näiden liemien etu on se, etteivät ne hyydy tai jäädy pakkasessa. Niiden lämpöarvo on myös aivan omaa luokkaansa esimerkiksi alkoholeihin verrattuna. Kaasu on kylmässä säässä kaikkein huonoin vaihtoehto.

Kuinka paljon polttoainetta tarvitaan?

Kaasun ja bensan määrä per vaeltaja vaihtelee aika paljon laitettavasta ruoasta ja sääolosuhteista sekä siitä, kuinka usein niitä mehurommeja tai terästettyjä kaakaoita tulee keiteltyä, mutta noin karkeasti voidaan todeta, että kaasua kuluu kesällä n. 50g per päivä, bensaa 1 dl. Talvella annokset voi tuplata. Minulle riitti keskikokoinen Primuksen kaasupullo mukaan viikon vaellukselle Norjaan.

Lue lisää polttoaineista ja lämpöarvoista.
Lue lisää keittimistä.


Untitled

Trangia istuu kuin tatti

Jokainen, joka on jutellut inttipoikien tai -tyttöjen kanssa, ei ole voinut välttyä kuulemasta sanaa “trangia”. Sen vuoksi moni luulee, että trangialla tarkoitetaan kaikenlaisia retkikeittimiä, vaikka se on ihan oma mallinsa.

Trangioita on saatavilla sekä spriillä että kaasulla toimivana mallina. Hieman kolhon ulkomuotonsa ja painonsa vuoksi tämä retkikeitin ei sen ensimmäisen kokeilukerran jälkeen ole päässyt mukaan muille vaelluksille. Todettakoot kuitenkin, että jämerän ulkomuotonsa puolesta keitin pysyy tukevasti pystyssä toisin kuin Primus , jonka kanssa saa aina hieman taiteilla.

Trangiassa on yleensä mukana jo valmiiksi useampi osa (kattilla, kasari, pannu) eli mikäli tykkäät tiskata, kannattaa valita tämä malli. Minulle se on liian rohmu ja painava.


trangia

Pakkikeitin intin tyyliin

Trangian lisäksi spriikeittimistä tunnetaan myös erittäin edullinen pakkikeitin, jota voi käyttää myös nuotiossa. Pakkikeittimen muoto on myös aavistuksen hankala ainakin omaan makuun. Mutta ei huonoa ilman hyvää, eli tämä on varmasti helpoiten siistinä pidettävä kapistus: ainoa miinus pakkipusseissa on se, että ne ovat mielestäni vain turhaa roskaan.

Joten ei jatkoon.

Bensakeittimet

Bensakeittimistä sen verran, että olen itse kokeillut vain kissanruokapurkista omatekoisella paloastialla kokkaamista. Tämä diy-retkikeitin toimi ihan hyvin, mutta tässä on se huono puoli, että bensaa lorauttaa yleensä aina liikaa kuppiin. Sitä ei voi kaataa maahan eikä takaisin pulloon, eli sinun tulee odottaa niin kauan, että kaikki bensa on palanut pois kupista.

Talvivaelluksille en ole vielä arvannut lähteä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pääsen kertomaan enemmän tästäkin mallista.

Kaukokaipuun retkikeitin on nopea ja tehokas Primus

Pääsin viime vuonna testaamaan Primusta Lite Plus -mallia, minkä seurauksena kävin ostamassa samanlaisen itselleni. Tämä kaasulla toimiva retkikeitin on kokonsa puolesta näppärä ja kevyt, luottokaverini omilla reissuillani. Vedet kiehauttaa hetkessä, ja oman tuulikauluksen ansiosta kaasua ei juuri kulu hukkaan.

Puolen litran pönikkä pakkautuu pieneen tilaan, on näppärä ja riittävän suuri minun käyttööni. Kahdelle tämä on kuitenkin jo heti liian pieni.

Jos haluat lukea lisää retkeiluvarusteistani, klikkaa itsesi tänne.

Tiesitkö tämän nuotion sytyttämisestä

Tulentekoon ja nuotion loimottamiseen muualla metsässä kuin merkityllä tulentekopaikalla tarvitaan aina maanomistajan lupa. Myös polttopuiden hankkimiseen tulee kysyä lupa, sillä puiden kaataminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Muista myös aina tarkistaa, onko alueelle annettu metsäpalovaroitus.

Kun valitset nuotiopaikkaa, suosi mieluiten jo aiemmin käytössä ollutta tulentekopaikkaa, jotta luonto kuluisi mahdollisimman vähän. Vältä tulentekoa sammalikossa, ja suosi hiekkapohjaisia kohtia. Kalliolle sytytetty nuotio mustaa ja haurastuttaa kiveä, ja talvisäällä hangen päälle tulee tehdä puista pohja, jottei lumi sammuta tulta.

Kerää sytykkeiksi risuja, kuivia kaarnanpaloja tai vuole itse kiehisiä. Älä polta foliopohjaisia roskia, vaan kuljeta ne sinne mistä ne toitkin. Mikäli löydät hiilien seasta foliota aiempien retkeilijöiden jäljiltä, kerää folio mukaasi vaikka muovipussiin. Folio on helppo puristaa tiiviiksi palloksi, joka ei paina paljoa saati vie tilaa. Palamattomat jätteet vain roskaavat luontoa, sillä ne eivät maadu.