★ Kaupallinen yhteistyö Ylitornion kunnan kanssa | Osa 2

Aavasaksa ja kaunis Kruununkierros

Aavasaksa yllättää: ani harvoin olen kulkenut niinkin sukkelasti erämaisiin maisemiin johdattavalla luontopolulla kuin Aavasaksan Kruununkierroksella, jonka laelta pääsee ihailemaan yhtä Suomen 27 kansallismaisemasta.

Kruununkierros, Aavasaksa, Ylitornio. Tengeliönjoen kauniiden maisemien lisäksi Kruununkierroksen luontopolulla lienee parasta se, että rengasreitti sopii helppokulkuisuutensa vuoksi ihan koko perheelle. Aavasaksa on tunnettu maisemakierroksestaan, jolle tulee mittaa vajaa kolme kilometriä. Vaihteleva maasto tarjoaa luontoelämysten lisäksi mielenkiintoista nähtävää niin maapallon historiasta kiinnostuneille kuin vanhan eräkirjallisuuden ystäville.

 

Kruununkierros Aavasaksa
Aavasaksa, Ylitornio: Kruununkierros on kaunis koko perheen luontopolku, jolle kertyy pituutta vähän reilut 3 kilometriä.

 

Saavuin onnistuneen melontaretken päätteeksi majapaikkaani Midnight Sun Cottages Aavasaksalle, josta olin varannut itselleni pedin kahdeksi yöksi. Kiitin mielessäni sääjumalia, sillä aamupäivän paahtava kuumuus oli helpottamaan päin pilvimassojen valuttua takaisin tutuille paikoilleen pohjoista taivaankantta. Pakkasin kamerareppuun omenan ja vesipullon, ja otin suunnaksi aivan Aavasaksan Lomakylän helmoilta alkavan Aavasaksa Kruununkierroksen näköalapolun.

Hyväkuntoiset pitkospuut alkoivat Kruununkierroksen luontopolun alkumetreiltä. Askeleet kumahtelivat lautareitillä, ja kameran suljin pääsi heti töihin. Niukillakin vesivaroilla selviävät, taivaan painamat männyt kumarsivat kulkijalle mitä komeimmin kaarin. Vaikka ne eivät vähäisen ravinnon vuoksi kasva kovin suuriksi, vuosilustoja voi olla satoja. Puiden omituiset muodot ovat talven tekosia, sillä paksu ja raskas lumi muotoilee niitä haluamallaan tavalla. Minusta ne näyttivät kuitenkin enemmän siltä, kuin Lapin entisaikojen jättiläiset olisivat kerran kulkeneet Aavasaksan yli ja painaneet jättimäisillä peukaloillaan puut aivan kieroiksi. Mene ja tiedä, mutta puuvanhukset ovat ihailunsa ansainneet.

Älä siis kiirehdi, vaan katsele rauhassa ympärillesi; Aavasaksa mykistää!

 

Kruununkierros Aavasaksa Kruununkierros
Aavasaksa, Ylitornio: Kruununkierroksen luontopolku kulkee pitkin pitkospuita sekä helppoa hiekkapolkua.
Kruununkierros Aavasaksa
Aavasaksa yläilmoista käsin: maa on upeaa kalliota!

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa Kruununkierros Aavasaksa

 

Heti kohta alun jälkeen tulee vastaan penkein varustettu ensimmäinen levähdyspaikka, jonka jälkeen lyhyen matkan päässä pitkospuut päättyvät Kruununkierroksen laavulle. Hirsien suojissa voi pitää ensimmäistä juomataukoa tai vain istua ja katsella upeaa Aavasaksan jokimaisemaa.

Laavun puuhuolto on hyvällä mallilla, mutta tulitikut kannattaa jokaisen pakata mukaansa niitä nuotiolla grillattavia eväitä unohtamatta – näissä maisemissa viettää mielellään tovin jos toisenkin.

 

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Kruununkierros

 

Laavulta Keisarinmajalle, Lapin vanhimmalle matkailurakennukselle, on matkaa vain vajaan kilometrin verran, joten eiköhän jatketa eteenpäin!

Metsäinen, pulleiden mustikoiden reunustama polku muuttuu pian ylämäkeen viettäväksi leveäksi pitkospuureitiksi ja rappusiksi. Kauaa ei kuitenkaan tarvitse kiivetä. Riittää, kun ohittaa komean rakkamaan – reitin seuraava laki ja Aavasaksan maisematasanne ovat ihan vieressä.

 

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa

Aavasaksa

 

Aavasaksa – tiesitkö tämän alueen historiasta?

Jääkausi päättyi jo noin 9 000 – 10 000 vuotta sitten, mutta maankohoaminen jatkuu edelleen. Sen vauhti vaihtelee, ja täällä Perämeren pohjukassa liike on enää alle metrin sadassa vuodessa. Siitäkin huolimatta maankuoren jännitteet aika ajoin purkautuvat, mikä tuntuu Tornionlaaksossa lievinä maanjäristyksinä. Nyt maa kuitenkin makaa tukevasti jalkojeni alla, ja uskallan huoletta nojailla näköalatasanteen puiseen kaiteeseen.

Tuntuu hurjalta, että muinainen merenranta ulottui aivan Aavasaksan juurelle vielä noin 4 000 vuotta sitten – sehän on ihan vasta! Eräs polun info-tauluista kertoo Aavasaksan olevan tyypillinen peräpohjalainen “kalottivaara”, jonka tuntomerkkinä toimii sen lakea (kalottia) peittävä irtain maa eli moreeni, joka on kulkeutunut niille sijoilleen ajan ja jään mukana.

 

Aavasaksa
Aavasaksa tarjoilee upeita lappimaisia maisemia.

Aavasaksa

 

Aavasaksa kohoaa 242 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja graniittivaaran lakiosuus on etenkin idänpuoleiselta reunaltaan selkeästi alueen muita vaaroja jyrkkäpiirteisempi.

Hengähdystauon jälkeen matka jatkuu Kruununvuoren luontopolkua pitkin mäntymetsään, josta ennen näkötornia ja seuraavaa maisemapaikkaa löytyy Lapinmaan väkevän kuvaajan, Annikki Kariniemen, muistopatsas. Kariniemi tunnetaan Lapin ensimmäisenä naiskirjailijana, eräkirjailijana, luonnonsuojelijana ja myös pohjoisen kantaaottavana äänitorvena, jonka kirjoittamat teokset sodasta, väkevästä rakkaudesta ja vahvoista naisista herättivät aikoinaan kiivastakin keskustelua.

Kariniemi oli myös tiettävästi Pohjoismaiden ensimmäinen naiskirjailija, joka valloitti perinteisesti miehille kuu­luvan alueen; eräkirjallisuuden. Lohisiima ja silkkiliinaa (1954) sai ilmestyessään poikkeuksellisen hyvät arvostelut. Hävettää myöntää, etten vielä ole lukenut kyseistä kirjaa, minkä vuoksi tilasin sen tätä juttua kirjoittaessani Antikasta, netin luottokirjakaupastani vanhoja romaaneja etsiessäni.

 

Annikki Kariniemi

Kruununkierros Aavasaksa

 

Mikäli Annikki malttaisi irrottaa rakastavan katseensa kirjastaan, näkisi hän oikealla kyljellään upean Tengeliönjoen maiseman, joka jatkuu niin pitkälle kuin silmä piirtää.

 

Kruununkierros Aavasaksa

 

Historia tietää myös kertoa, että Tornionlaakso mainitaan ensikertaa – joskin epäselvästi – papin ja historiantutkija Adam Bremeniläisen kirjoituksissa jo 1070-luvulla. Myöhemmin 1550-luvulla alueella vieraili ruotsinmaalta Olaus Magnus, joka tunnetaan parhaiten Carta marinan, ensimmäisen Pohjoismaita kuvaavan kartan tekijänä ja Pohjoisten kansojen historian (1555) kirjoittajana. Myös ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kävi vuosina 1736–1737 suorittamassa astemittauksia, joilla pyrittiin osoittamaan maapallon napojen litistyneisyys.

Sole mikhään ihme, että Tornionlaakso ja erityisesti Aavasaksa ovat kautta aikojen vetäneet myös meitä pohjoisen matkailijoita puoleensa, onhan Tornionjoki alusta asti ollut luontainen kulkuväylä syvälle Lapinmaahan ja sen tarjoamiin suuriin seikkailuihin.

 

Kruununkierros Aavasaksa Kruununkierros Aavasaksa

 

Maasta Keisarinmajan vierestä löytyy toinen muistomerkki, joka on pystytetty Unescon maailmanperintölistalle nostetulle Struven ketjulle. Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä sijaitseva Struven ketju on kolmiomittausketju, jolla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Ylitorniolle Aavasaksan piste mitattiin vuonna 1845.

Muistomerkistä puolenkämmentä vasemmalla, Aavasaksan lakialueen korkeimmalla kohdalla sijaitsevaan 13 metrin korkuiseen näköalatorniin on vapaa pääsy. Sen välittömästä läheisyydestä löytyy myös Lapin vanhimmaksi matkailurakennukseksi tituleerattu Keisarinmaja. Rakennus edustaa romanttista sekamelskaa, jossa voi nähdä uusklassista-, karjalaista-, bysanttilaista- ja viikinkityyliä. Huh. Valitettavasti harjakaisten aikaisesta epävakaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas eivät kuitenkaan koskaan saapuneet paikalle, mutta mene sinä!

Aavasaksan Kruununkierros nimittäin esittelee upeaa lappilaista luontoa harvinaisella ja hyvin omintakeisella tapaa molemmin puolin Suomen ja Ruotsin rajaa.

 

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa

Kruununkierros Aavasaksa

 

Linkkivinkit

Aavasaksa Lapland Facebookissa
#AavasaksaLapland Instagramissa
Aavasaksan paviljonki
Tietoa Struven ketjusta

Parhaat ja ajankohtaiset nostot kerran kuukaudessa

Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.

Tilaamalla uutiskirjeen 19.10.2020 mennessä osallistut kokoaikaisen messulipun arvontaan (arvo 17€) virtuaalisille Helsingin Kirjamessuille! Messulippuja on jaossa 7 kappaletta ja ne arvotaan kaikkien uutiskirjeen tilanneiden kesken. Voittajat saavat tiedon sähköpostitse 20.10.2020.

Privacy Preference Center