Muistan sen päivän kuin eilisen, kun nousin junaan Kuopiosta. Sinä jäit asemalle ja minä itkin ikävääni edessä olevan plyyssipenkin selkämykseen. Pyyhin nenän paperiin ja hihanpieleen, varmaan siihen VR:n verhoilukankaaseenkin.

Maisemat vilisivät ohi, jos niitä nyt kunnolla näkikään niiden turvonneiden silmäluomien takaa. Pieksämäen kohdalla rintaranka kuitenkin rauhoittui. Hengitys kulki pikkuhiljaa normaalisti. Ahdisti, pelotti ja jännitti, ja iso osa minusta olisi halunnut vain jäädä Suomeen.

Panikoin aina ennen alkavaa matkaa – teen sitä edelleen, joskin maltillisemmissa määrin.

Koskaan en kuitenkaan ole sen takia jättänyt lähtemättä.


Italia


Jos totta puhutaan, minusta matkustamisessa parasta on itse matkustaminen. Se hetki, kun juna liikahtaa raiteillaan, tai kun bussi kaartaa vastaantulevaa neulansilmää, kun laiva lipuu kaukana kaikesta, lentokone nousee pilvien yläpuolelle. Kaikki se aika, kun ei vielä olla perillä.

Rakastan junia kaikista matkantekovälineistä eniten: valitsen aina ikkunapaikan, sitten painan otsani vasten lasia. Maisemat juoksevat kilpaa ajatusteni kanssa – ajatusten, jotka siihen maisemasinfonian sekamelskaan totuttuaan rauhoittuvat paikoilleen.

Juna kiirehtii aikatauluaan, minulla ei ole kiire minnekään.


Italia

Italia


En muista, vietinkö Hämeenlinnassa päivän vai kaksi, mutta muistan hyvin sen tunteen, kun nousin vanhan paloaseman edestä bussin kyytiin. Kuljettajan yläpuolella luki Helsinki, määränpäänä lentokenttä. Vielä silloin en tiennyt, että tuosta Italian keväästä alkaisi elämänmittainen matka, joka jatkuu tänäkin päivänä.

Ainoa ero tuohon tyttöön siihen aikaan on kaikki.


Italia

Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.

Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.

09/2021

Vaella, kalasta, rakasta

Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.

Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.

Lue lisää kirjasta täällä »

Tilaa kirja

Uutiskirje

Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.

Privacy Preference Center