Auringonnousun aikaan Helsingissä

Olin kai sen verran loman tarpeessa sen aiemman Georgian lomani jälkeen, että pitäydyin joulun ajan pois dataliikenteen ääreltä, läheisteni ja nelijalkaisten ystävien seurassa ja ympäröimänä. Se teki hyvää, ja korvienvälys on täynnä uusia ideoita ja ajatuksia bloginkin suhteen.

Koirakavereiden lukumäärä on perheemme iloksi lisääntynyt yhdellä, kun ransupoikien Keikka-Eikan ja O-mies Oomelin kaveriksi on saapunut Kakka-Keke, tuollainen ihana sekarotuinen hölmö, ihan oikea tuoksukoira. Korvan takaa nimittäin voi nuuhkia myskiä ja kukkasia, mikäli viisikuinen vaan hetken malttaa paikoillaan.

Yleensä niin käy kun pääsee syliin.

Kuusen alta löytyi paketteja, jotka pitivät sisällään kaikkea hyödyllistä ja tarpeellista kuten vaikkapa Star Wars -mitalin. Sain sen Markolta tähtien sota -maratoonista selvittyäni, joka piti hoitaa pois alta ennen kuin päästiin katsomaan se uusin Tennarin punaisille plyyssipenkeille. Chewbacca on suosikkini!

Samaisesta puisesta viinilaatikosta löytyi myös muuta suloista sekä omalle lempinimelle kaiverrettu Opinelin retkipuukko, jolla veistelee pienet kiehiset ja perkaa kalasaaliin. Kovasti sykähdytti myös tuo aikamoisen huikealla tekstillä varustettu villapipo. Kiitos rakas!





Sain myös toivomani villasukat, Kuehne + Nagelin vesitiiviin pussukan vaelluksille, reissulukemista, stellasporttia sekä Loton ensi vuoden kalajahtiin. Virveli ei mahtuntut kuvaan, eikä mahtunut uusi ulkoilutakkikaan. Siitä juttua heti, kun olen päässyt testaamaan tuon riemunkirkkaan turkoosi-oranssin asusteen.

Siispä leppoista lomaltapaluuta kaikille, jotka eivät tänään jääneet torkkumaan peiton alle. Toisaalta, kyllä näissä maisemissa kelpaa työskennelläkin.