Kuka keksi nimetä Kuun meret – ja vieläpä niin kauniisti?

Sana meri, latinaksi mare, on peräisin historian tähtitieteilijöiltä, jotka olettivat Kuun pinnalla näkyvien tummien alueiden olevan meriä tai järviä. Todellisuudessa ne kuitenkin ovat valoa vähemmän heijastavia laaksoja, jotka jäävät kirkkaiden ylänköjen varjoon.

Kuun ”meriä” alettii nimetä 1600-luvulla – aikana, jolloin tummia alueita luultiin vesialueiksi. Mielivaltaisesti valitut nimet ovat pitkälti Puolan Gdanskista kotoisin olleen raatimies Johannes Haveliuksen (1611–1687) keksimiä ja ne ovat säilyneet muuttumattomina näihin päiviin asti. Sittemmin vain Kansainvälinen tähtitieteen unioni (International Astronomical Union) on saanut oikeuden avaruuden kohteiden nimeämiseen, mutta tekee valinnat kuitenkin aina jäsentensä ehdotusten pohjalta.

Luonnonilmiöiden ja mielentilojen mukaan nimetyistä meristä Kuun pimeällä puolella sijaitsevat Nerokkuuden meri (Mare Ingenii) ja Moskovan meri (Mare Moscoviense). Moskova-nimi hyväksyttiin, koska Moskovan katsottiin olevan ”mielen tila”.

Sen sijaan merissä olevat lahdet on nimetty Sinus-etuliitteellä. Näistä esimerkiksi Sinus Iridum tarkoittaa suomeksi Sateenkaarten lahtea.

 

Kuu
Kuun pinnalla olevien tummien alueiden arveltiin aikanaan olevan merialueita. Kuva: Nasa

 

Sateita, kosteutta, myrskyjä, käärmeitä ja hedelmällisyyttä

Kuusta löytyvät muun muassa Oceanus Procellarum (Myrskyjen valtameri), Mare Anguis (Käärmeitten meri), Mare Crisium (Vaarojen meri), Mare Fecundatatis (Hedelmällisyyden meri), Mare Frigoris (Kylmyyden meri), Mare Humorum (Kosteuden meri), Mare Imbrium (Sateiden meri), Mare Nubium (Pilvien meri), Mare Serenitatis (Hiljaisuuden meri), Mare Spumans (Vaahdon meri), Mare Tranquillitatis (Rauhallisuuden meri), Mare Undarum (Aaltojen meri) ja Mare Vaporum (Höyryjen meri).

Myös Kuun järvet on nimetty kauniisti. Niitä ovat esimerkiksi Lacus Bonitatis (Hyvyyden järvi),
Lacus Excellentiae (Erinomaisuuden järvi), Lacus Felicitatis (Onnellisuuden järvi) ja Lacus Gaudii (Ilon järvi).

 

Kuun meret
Suurin osa kuun meristä sijaitsee meille näkyvällä valoisalla puolella. Kuva: Nasa

 

Edellisessä kirjoituksessani Miten meri voisi koskaan unohtaa? avataan hieman Maan pinnalta löytyvien Tyynenmeren, Atlantin ja Barentsinmeren historiaa. En silti voi olla ajattelematta, millä muulla tavoin esimeriksi Välimeri oltaisiin voitu nimetä.

Kuu on aina kuu, kuten kaikki vähintään kilometrien kokoiset kappaleet, jotka kiertävät jotakin planeettaa. Maa eli Tellus voisi sen sijaan olla Meri, kuten englantilainen tieteiskirjailija ja keksijä Arthur C. Clarke (1917–2008) on todennut:

”How inappropriate to call this planet Earth when it is quite clearly Ocean.”

 

maapallo
Maa. Vaiko sittenkin Vesi? Kuva: Nasa

 

Mikäli avaruusmatkailu on tulevaisuudessa mahdollista, lähtisitkö sinä tutkimaan Kuun maisemia?

Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa

Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.

Privacy Preference Center