Rakkaus on vain osa elämää, siksi edes rakkaus ei aina riitä.
Se on hienoin ajatus – ja toteamus – minkä olen kuullut sitten naismuistin.
Ei minunkaan rakkauteni riittänyt, eikä riittänyt sinunkaan rakkautesi, vaikka me kai kuinka olisimme halunneet.
Minä reissasin alussa ympäri Italiaa ja sitten loppuajasta joka viikonloppu luoksesi Bolognaan. Opin puhumaan italiaa sinun vuoksesi. Ostin lentoliput koko kesäksi Italiaan sinun vuoksesi.
Olisin kai siinä kaikessa mielipuolisuudessaan muuttanut Italiaan sinun vuoksesi.
Sen viimeisen illan, jonka nukuin vieressäsi ennen kuin palaisin seuraavana päivänä takaisin kotiin, sinä itkit. Minä en. Mutta minä hämmennyin käytöksestäsi, sillä tietenkin minä palaisin, miksi sinä edes epäilit sitä.
Kunpa et olisi itkenyt.
Kunpa olisin tiennyt.
Kaunis, riipivä, koskettava. <3
Kiitos Susanna. <3
Edes rakkaus ei aina riitä. Se on itsekin tullut opittua kantapään kautta, vaikka ei yhtä pahasti.
Mutta kuten tiedät varmasti, sinulla on todella hieno taito tehdä sanoista tarinoita ja tunne, jotka välittyvät lukijoillekin asti. Kiitos tämän tarinan jakamisesta., toivottavasti se antaa sinullekin jotain.