{"id":42433,"date":"2016-04-05T16:31:13","date_gmt":"2016-04-05T13:31:13","guid":{"rendered":"https:\/\/kaukokaipuumatkablogi.net\/?p=42433"},"modified":"2020-10-10T10:40:22","modified_gmt":"2020-10-10T07:40:22","slug":"kun-spektaakkelimainen-luonokohde-olikin-pettymys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaukokaipuumatkablogi.net\/kun-spektaakkelimainen-luonokohde-olikin-pettymys\/","title":{"rendered":"Takhti-Tepa – kun spektaakkelimainen luontokohde olikin pettymys"},"content":{"rendered":"
[vc_row row_height_percent=”0″ override_padding=”yes” h_padding=”2″ top_padding=”5″ bottom_padding=”3″ overlay_alpha=”100″ gutter_size=”3″ column_width_percent=”100″ shift_y=”0″ z_index=”0″ row_height_use_pixel=””][vc_column column_width_use_pixel=”yes” gutter_size=”3″ overlay_alpha=”50″ shift_x=”0″ shift_y=”0″ medium_width=”0″ zoom_width=”0″ zoom_height=”0″ column_width_pixel=”800″][vc_column_text]<\/p>\n
Ironista, ett\u00e4 valitsin Georgian matkakohteekseni osittain vain Azerbaid\u017eanin rajan tuntumassa, l\u00e4hell\u00e4 Dalin kuollutta tekoallasta<\/a>, sijaitsevien Takhti-Tepan mutatulivuorten<\/em> vuoksi.<\/p><\/blockquote>\n
Luulin olevani matkalla kohti historian spektaakkelimaisinta luontokohdetta.<\/p>\n
En tajua, miten annoin t\u00e4m\u00e4n kuvan<\/a> h\u00e4m\u00e4t\u00e4 itse\u00e4ni niin pahasti.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Ajomatka oli aivan hirve\u00e4.<\/p>\n
Kun p\u00e4\u00e4simme pois neukkuaikaiselta soratielt\u00e4, maa vaihtui saviliejuksi. Kas kummaa, oltiinhan matkalla mutatulivuorille. Alati ripsiv\u00e4 sade vaan pahensi tilannetta ja ajokeli\u00e4: Jeeppi ei ajanut hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n suoraan, sill\u00e4 maa oli aivan tajuttoman liukas. Jos yht\u00e4\u00e4n painoi kaasua, sudittiin. Jos yht\u00e4\u00e4n hiljensi vauhtia, liu’uttiin miten sattui.<\/p>\n
Nyt tied\u00e4n, mist\u00e4 pelk\u00e4\u00e4j\u00e4n penkki <\/em>on saanut nimens\u00e4. Joku on varmasti istunut t\u00e4m\u00e4n saman matkan luonto-oppaani kanssa. Kysyin useaan otteeseen, ett\u00e4 onko tie oikeasti muka niin turvallinen, ett\u00e4 meid\u00e4n kannattaa jatkaa perille saakka. Olin ihan valmis k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n takaisin.<\/p>\n
”Ei ei, t\u00e4llaista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on aina. Ei h\u00e4t\u00e4\u00e4, menn\u00e4\u00e4n vaan.”<\/p>\n
Samaan hengenvetoon h\u00e4n kertoi parin viikon takaisesta koululaisporukasta, jonka h\u00e4n oli ajanut t\u00e4nne pikkubussilla. Pikkubussilla.<\/em> Auto yll\u00e4tt\u00e4en oli j\u00e4\u00e4nyt jumiin sateisen s\u00e4\u00e4n vuoksi, ja apua oltiin jouduttu odottamaan puoli p\u00e4iv\u00e4\u00e4. ULLATUS.<\/p>\n
Kun neliveto taiteili kapeiden harjanteiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4, suljin silm\u00e4ni. Jos t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 rattia v\u00e4\u00e4rin, kierit\u00e4\u00e4n katon kautta ja monesti. Halusin ihan toden teolla luottaa luonto-oppaani ajotaitoihin, mutta kun keskell\u00e4 aivan tyhj\u00e4\u00e4, aavaa ja avaraa – mit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 silm\u00e4nkantamattomia nyt on – savipeltoaluetta on YKSI AINOA METALLITOLPPA, joka toimii kylttin\u00e4 Takhti-Tepalle, ei sit\u00e4 p\u00e4in voi kaiken j\u00e4rjen mukaan onnistua ajamaan.<\/p>\n
Vaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4p\u00e4 olin, ja niin siin\u00e4 mentiin kuulkaa kylkimyyry\u00e4 iloisesti kolahtaen suoraan vasten sit\u00e4 ainoaa tolppaa koko 10 kilometrin s\u00e4teell\u00e4.<\/p>\n
Ihan uskomatonta.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Ja kas, siin\u00e4h\u00e4n se nyt sitten on. Mutatulivuori.<\/em> H\u00e4din tuskin polvenkorkuinen. Myyr\u00e4nkeon kokoinen n\u00e4ppy keskell\u00e4 Vashlovanin er\u00e4maata. Hiljaa pienen pieni\u00e4 kuplia pulputtava l\u00e4j\u00e4 savea ja lehm\u00e4nlantaa, jota sain raapia vaelluskenkien pohjasta hammasharjan ja lusikan voimin viel\u00e4 viikkoja reissun j\u00e4lkeen.<\/p>\n