★ Kaupallinen yhteistyö Ylitornion kunnan kanssa | Osa 1

Olen matkustanut Suomen rajojen ulkopuolelle (kun Norjaa ei lasketa) viimeksi 18 kuukautta sitten. Nyt ymmärrän, miksi.

Suomi on täynnä toinen toistaan upeampia kohteita, joiden määrää en tajunnut, kun viisi vuotta sitten tein päätöksen matkustaa enemmän kotimaassa. Osasin tuolloin tuijottaa vain Luontoon.fi-sivuston julkaisemaa karttaa kaikista kansallispuistoista, joissa retkeilin ja retkeilen edelleen niin paljon kuin pystyn. Sittemmin omalle lusikkalistalle ovat nousseet myös muut kauniit luontokohteet, lyhyemmät polut, lähimetsät ja nyt viimeisimpänä melonta. Miksi en tajunnut tutkia Lapin luontoa vesiltä käsin aiemmin?

Sangen usein on hyvä poistua omalta mukavuusalueeltaan, säästää joentörmällä liikuskelu ja vavalla nakkelu tuonnemmaksi, ja lähteä tutkimaan kohteita aivan uudesta näkövinkkelistä, tällä kertaa Ylitorniolta löytyvältä Yöttömän yön melontareitiltä käsin.


Aavasaksa


Nämä ovat varmasti vuoden viimeisimpiä kesäpäiviä ennen syksyn tuloa. Aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta, kun ajoin Ylitornion vanhalle tullille, jonne olin sopinut tapaamisen oppaani kanssa.

Iloinen meänkieli kajahti ilmoille, kun jätin RAVin parkkiin ja hyppäsin Mikaelin kyytiin. Tarkoituksenamme olisi meloa Haapakosken vanhan voimalaitoksen alta kymmenen kilometrin mittainen matka Tornionjoen sillan eteläpuolella olevalle rannalle, joka kesäisin palvelee kaiken kansan uimareita. Melko noviisina melojana matkan mitta hieman arvelutti, mutta osoittautui oikein sopivaksi loppukesän aktiviteetiksi lähes tyynellä lohijoella.


Aavasaksa

Aavasaksa

Aavasaksa


Yöttömän yön melontareitin varrella pääsee ihailemaan Aavasaksan vaaraa (242 m) sen koko komeudessaan. Kuinka moni tiesi, että vanhastaan tunnettu maisemanähtävyys on valittu yhdeksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta?

Jääkaudenjälkeisen, Saksasta Lappiin ulottuneen muinaisen Ancylusjärven rannan rajan näkee selvästi rakkakivikertymästä, joka aiemmin peittyi veden alle paljastaen vain Aavasaksan vaaran huipun pitkäksi venyneen laen.

Aavasaksan nimen taas uumoillaan syntyneen saksalaisten hansakauppiaiden ylläpitämistä kulttuurisuhteista, ainakin Wikipedian mukaan. Ja minä kun luulin, että sillä olisi ollut jotain tekemistä maamme sotahistorian kanssa.


Aavasaksa


Kokonaisuudessaan 160 kilometrin mittaisen melontareitin varrelta löytyy useita laavuja ja lepopaikkoja, joista yhdelle mekin pysähdyimme. Katettu kota sijaitsi noin puolessa välissä matkaa ja toimi taukopaikkana lounaalle. Mikael valmisti meille bravuurinsa tomaattisen chorizo-keiton, jonka kylkeen keitimme vielä kahvit ja nautimme nisuiksi perinteiset ruotsalaiset punssileivokset.

Melontareitin erikoisuus lienee juuri se, että maisemia pääsee ihailemaan molemmin puolin Suomen ja Ruotsin rajaa.


Aavasaksa Aavasaksa

Aavasaksa


Ihan kaksinkaan ei tarvinut joella oleskella, nimittäin nälkäiset hauet kävivät molskauttelemassa aivan vieressä. Lennähtipä rannan lintutorniin meitä vahtimaan myös nuori merikotka. Mikael kertoi nähneensä kerran, kuinka petolintu oli saalistanut tyvenestä vedestä hauen kynsiinsä ja lentänyt lounaansa kanssa maalle ruokailemaan.


Aavasaksa


Totta puhuakseni ja vaikka reitin pituutta hieman mietinkin, loppui melontamatka aivan liian lyhyeen – olisin mieluusti viettänyt vesillä pidempään, mutta kolmen kilometrin mittainen iltalenkki kehutulla Kruununkierroksella odotti kulkijaansa. Siitä kuitenkin lisää juttusarjan toisessa osassa.

Onneksi tänne pääsee aina takaisin!


Aavasaksa

Aavasaksa

Linkkivinkit

Yöttömän yön melontareitin kartta
Aavasaksa.fi-matkailusivusto
Aavasaksa Lapland Facebookissa
#AavasaksaLapland Instagramissa
★ Active Norberg (+46702210154) / Verkkosivusto julkaistaan pian

6.-8.3.2020, ROVANIEMI

Luovan kirjoittamisen kurssi

Lue lisää

Tee tunnelmallisia kuvia Lightroom Presettien avulla

Tutustu

Privacy Preference Center