Aavasaksa – Tornionjokilaakson lumoava luontokohde
Aavasaksa hurmaa maisemillaan! Ani harvoin olen kulkenut niinkin sukkelasti erämaisiin maisemiin johdattavalla luontopolulla kuin Aavasaksan Kruununkierroksella, jonka laelta pääsee ihailemaan yhtä Suomen 27 kansallismaisemasta.
Aavasaksa, Tornio. Tengeliönjoen kauniiden maisemien lisäksi polulla lienee parasta se, että Kruununkierroksen rengasreitti sopii helppokulkuisuutensa vuoksi ihan koko perheelle. Aavasaksa on tunnettu maisemakierroksestaan, jolle tulee mittaa vajaa kolme kilometriä. Aavasaksa ja senaihteleva maasto tarjoavat luontoelämysten lisäksi mielenkiintoista nähtävää niin maapallon historiasta kiinnostuneille kuin vanhan eräkirjallisuuden ystäville.
Kruununkierros johdattaa ihailemaan Suomen kansallismaisemaa
Aavasaksa on omiaan päiväretkikohteeksi. Tengeliönjoen kauniiden maisemien lisäksi polulla lienee parasta se, että rengasreitti sopii helppokulkuisuutensa vuoksi ihan koko perheelle. Maisemakierrokselle tulee mittaa vajaa kolme kilometriä, ja vaihteleva maasto tarjoaa luontoelämysten lisäksi mielenkiintoista nähtävää niin maapallon historiasta kiinnostuneille kuin vanhan eräkirjallisuuden ystäville.
Aavasaksa sopii kiireettömälle. Hyväkuntoiset pitkospuut alkoivat heti polun alkumetreiltä. Askeleet kumahtelivat lautareitillä, ja kameran suljin pääsi heti töihin. Niukillakin vesivaroilla selviävät, taivaan painamat männyt kumarsivat kulkijalle mitä komeimmin kaarin. Vaikka ne eivät vähäisen ravinnon vuoksi kasva kovin suuriksi, vuosilustoja voi olla satoja. Niiden omituiset muodot ovat talven tekosia, sillä paksu ja raskas lumi muotoilee niitä haluamallaan tavalla. Minusta ne näyttivät kuitenkin enemmän siltä, kuin Lapin entisaikojen jättiläiset olisivat kerran kulkeneet Aavasaksan yli ja painaneet jättimäisillä peukaloillaan puut aivan kieroiksi. Mene ja tiedä, mutta puuvanhukset ovat ihailunsa ansainneet.
Älä siis kiirehdi, vaan katsele rauhassa ympärillesi.
Aavasaksa kutsuu hengähtämään. Aavasaksan Kruununkierrokselta löytyy laavu, jolla voi pysähtyä pitämään ensimmäistä juoma- ja evästaukoa. Puuhuolto on hoidossa, joten varaa mukaasi tikut ja jotain nuotiolla laitettavaa. Muista kuitenkin noudattaa kulloinkin voimassa olevia metsäpalovaroituksia, joiden aikana avotulenteko on kielletty.
Lue Aavasaksan Kruununkierroksen retkitarina kokonaisuudessaan täältä »
Löydät lisätietoa Suomen kansallismaisemista tästä artikkelista.
Aavasaksan juhannus
Aavasaksan juhannus oli männä vuorina varsin villi tapahtuma. Legendaariset Aavasaksan juhannusjuhlat keräsivät bussilasteittain porukkaa aina Etelä-Suomesta asti. Keskikesän juhlan perinteisiin kuuluivat monenlaiset yhteislaulut, lipunnosto sekä kokkojen poltto, joita poltetaan juhannuksena edelleen pitkin Tornionjokivartta.
Haluatko kokea Aavasaksan juhannuksen sellaisena, kuin se entisaikaan oli? Ylen Elävästä arkistosta löytyy Aavasaksalla vuonna 1965 kuvattua videomateriaalia. Voit katsoa koosteen täältä.
Aavasaksan Kruununkierros on reilu 3 km pituinen rengasreitti, joka sopii kuljettavaksi koko perheelle.
Tunnetko jo Aavasaksan historian?
Historia tietää myös kertoa, että Tornionlaakso ja Aavasaksa mainitaan ensikertaa – joskin epäselvästi – papin ja historiantutkija Adam Bremeniläisen kirjoituksissa jo 1070-luvulla. Myöhemmin 1550-luvulla alueella vieraili ruotsinmaalta Olaus Magnus, joka tunnetaan parhaiten Carta marinan, ensimmäisen Pohjoismaita kuvaavan kartan tekijänä ja Pohjoisten kansojen historian (1555) kirjoittajana. Myös ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kävi vuosina 1736–1737 suorittamassa astemittauksia, joilla pyrittiin osoittamaan maapallon napojen litistyneisyys.
Keisarinmaja, Aavasaksan paviljonki
Aavasaksan paviljonki, Keisarinmaja, on Lapin vanhin matkailurakennus. Aivan Keisarinmajan vierestä löytyy toinen muistomerkki, joka on pystytetty Unescon maailmanperintölistalle nostetulle Struven ketjulle. Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä sijaitseva Struven ketju on kolmiomittausketju, jolla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Ylitorniolle Aavasaksan piste mitattiin vuonna 1845.
Muistomerkistä puolenkämmentä vasemmalla, Aavasaksan lakialueen korkeimmalla kohdalla sijaitsevaan 13 metrin korkuiseen näköalatorniin on vapaa pääsy. Sen välittömästä läheisyydestä löytyy myös Lapin vanhimmaksi matkailurakennukseksi tituleerattu Aavasaksan paviljonki, joka kantaa nimeä Keisarinmaja. Aavasaksan paviljonki edustaa romanttista sekamelskaa, jossa voi nähdä uusklassista-, karjalaista-, bysanttilaista- ja viikinkityyliä. Huh. Valitettavasti harjakaisten aikaisesta epävakaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas eivät kuitenkaan koskaan saapuneet paikalle, mutta mene sinä!
Tornionjoen Yöttömän yön melontareitti
Koe Aavasaksa meloen! Sole mikhään ihme, että Tornionlaakso ja erityisesti Aavasaksa ovat kautta aikojen vetäneet myös meitä pohjoisen matkailijoita puoleensa, onhan Tornionjoki alusta asti ollut luontainen kulkuväylä syvälle Lapinmaahan ja sen tarjoamiin suuriin seikkailuihin.
Yöttömän yön melontareitin varrella pääsee ihailemaan Aavasaksan vaaraa (242 m) sen koko komeudessaan. Kuinka moni tiesi, että vanhastaan tunnettu maisemanähtävyys on valittu yhdeksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta?
Jääkaudenjälkeisen, Saksasta Lappiin ulottuneen muinaisen Ancylusjärven rannan rajan näkee selvästi rakkakivikertymästä, joka aiemmin peittyi veden alle paljastaen vain Aavasaksan vaaran huipun pitkäksi venyneen laen.
Aavasaksan Yöttömän yön melontareitti kannattaa nimensä mukaisesti kokea keskikesällä.
Nimen Aavasaksa taas uumoillaan syntyneen saksalaisten hansakauppiaiden ylläpitämistä kulttuurisuhteista, ainakin Wikipedian mukaan. Ja minä kun luulin, että sillä olisi ollut jotain tekemistä maamme sotahistorian kanssa.
Miltä siis kuulostaisi Aavasaksan kiertävä, 160 kilometrin mittainen Yöttömän yön melontereitti, jonka voi tehdä myös osissa.
Aurinkovaarojen Jotos vie kulkijan Aavasaksan ihannemaisiin
Aavasaksa; leveällä pensselillä oli maalattu maisema niin että taivaan sini jatkui maan äärestä äärettömyyteen aina siihen pisteeseen asti, jolloin laskevan auringon hehku painaisi päivän mailleen.
Sitä ennen yksi vaeltaja kylpi hiessä, ja se vaeltaja olin minä.
Viileä ilta oli enää muisto vain, kun parkkeerasin auton ennen puoltapäivää Eholammen rantaan. Lukitsin ovet, heitin päivärinkan selkään ja lähdin kapuamaan ylös jyrkästi kasvavaa Viisavaaraa. Olin pakannut reppuun makuupussin, makuualustan, rankisen ja keittimen sekä kevyet eväät ja neljä litraa vettä. Tarkoitukseni oli kulkea kokonaisuudessaan 50 kilometrin mittaisesta Aurinkovaarojen Jotos -vaellusreitistä puolet ja viettää yksi yö Kivivaaran laavulla. Vaan toisin kävi, kuten yleensä aina.
Lue vaelluskertomus kokonaisuudessaan tästä artikkelista.
Aavasaksa: Aurinkovaarojen Jotos on kokonaispituudeltaan reilut 50 kilometriä. Vaelluksen voi tehdä myös osissa.