Kuivattu retkiruoka talvivaelluksella

 

Retkiruoat ja viikon vaellusruoka-vinkit

Retkiruoat tekevät retken ja vaelluksen! Ota talteen vinkit maittavan vaellusmenun tuunaamiseen, lue retkimuonien ravintoarvoista ja retkiruoan kuivaamisesta. Löydät artikkelista myös vinkit nuotiolle, jälkkäreihin, kenttäkeittiön tuunaamiseen ja luonnossa tiskaamiseen.

Retkiruoat kannattaa miettiä hyvissä ajoin valmiiksi. Tätä työnsarkaa helpottaaksesi löydät tästä artikkelista monenlaisia vinkkejä herkullisten annosten suunnitteluun ja valmistukseen! Ja vaikka sanotaan, että nälkä (ja luonto itsessään) on retkeilijän paras mauste, retkiruokia kannattaa myös tuunata.

Nappaa vinkit herkullisiin eräelämyksiin tuleville retkillesi!


Retkiruokakirja
Kuvat: Cozy Publishing

 

Vinkki! Super lahjakas ystäväni Saara Atula on juuri julkaissut uuden (ja todella visuaalisen!) Retkiruokakirjan (Cozy Publishing, 2022). tarjoushintaan täältä!


Alkusanat

Mikään ei ole niin ankeaa kuin mauttomat retkiruoat ja huonot vaelluseväät, eikä yksikään vaelluksen valmistautumisriiteistä tunnu yhtä hankalalta kuin se ainainen tunturisapuskan suunnittelu:

  • Kuinka paljon retkiruokaa pitää varata mukaan?
  • Millainen retkiruoka kestää rinkassa monta päivää?
  • Mitkä vaelluseväät maistuvat hyvältä vielä viikonkin jälkeen?
  • Entä snacksit? Lisäravinteet? Suklaa, pähkinät, keksit?
  • Rommimehu?

Entä ovatko retkiruoat tarpeeksi energiapitoista? Keskiverto vaeltaja kuluttaa päivässä 2000-4000 kcal, kylmällä kelillä enemmänkin.

Kannattaa muistaa, että ruokailutottumukset ja ravintotarpeet ovat aina yksilöllisiä, joten mikä toimii minulla, ei välttämättä sovi sinulle.

Jokainen onneksi tuntee parhaiten oman vatsansa, minkä vuoksi voit hyvin soveltaa ja käyttää näitä menukortteja vaelluseväiden ja retkimuonan suunnittelussa.

 

retkiruoka

 

Kuinka paljon retkiruokaa kannattaa varata mukaan?

Ennen kuin mennään ruokien määrään, muista tämä sääntöjen sääntö: vaellukselle ei lähdetä laihduttamaan.

Tankkaa retkellä aina niin paljon energiaa ja nestettä kuin mahdollista. Kroppakin palautuu paremmin, kun pitkin päivää ja päivän päätteeksi syö ja juo hyvin. Retkiruokaan, yhtä kuin sen määrään, kannattaa panostaa.

Keskiverto vaeltaja kuluttaa päivässä 2000–4000 kaloria, kylmällä kelillä enemmänkin.

Itse varaan retkiruokaa aina 3000–4000 kcal verran, sillä tiedän tarvitsevani paljon energia päivästä palautumiseen. Ja vaikka 4000 kaloria voi äkkiseltään kuulostaa hurjalta, kulutin saman verran yhden iltapäivän ja illan aikana, kun nousimme Sokostin huipulle.

Kun lasket valmiiden retkiruokien tai itse kuviaamiesi annosten kalorit suhteutettuna tähän, et mene pahasti metsään.

 

Ukselmapään maisemissa UKK-vaelluksella

 

Vaellusruoka grammoissa: näin suunnittelet retkiruoan määrän

Tarvitset jokaiselle kokonaiselle päivälle aamupalan, lounaan, välipalat ja illallisen. Laske tämän perusteella, kuinka monta mitäkin annosta tarvitset.

Suosittelen myös, että pakkaat aina mukaan 1–3 ylimääräistä ateriaa. Näin siksi, että joinain päivinä nälkä voi olla kovempi, ja aina toisinaan retki tai vaellus voi pitkittyä.

Enempi on aina parempi, eli retkiruoan määrässä ei kannata viilata grammoja (vaellusruokien painoa voit kuitenkin keventää kuivaamalla annokset).

 

AeroPress
Vaellusruoka kaipaa kaveriksi hyvät kahvit. Kannan itse mukana Aeropressiä, jolla saa keitettyä oikein hyvät sumpit sen ainaisen murukahvin sijaan.

Millaista retkiruokaa sitten kannattaa pakata mukaan?

Eli millaista on oikeasti hyvä retkiruoka? Pussimuusia ja kuivattua jauhelihaa on tullut syötyä jo kesän 2004 UKK:n vaelluksella, jolloin ruisleipien sijaan rinkassa kannettiin näkkäripakettia, kokonaista Koskenlaskijaa ja venäläistä meetwurstitankoa, josta vuoltiin siivuja puukolla – niin ohuita tai paksuja, kuin kehtasi.

Mukaan pakattiin myös lasinen hillopurkki, jota en enää ikinä ottaisi mukaan.

Vuodet ovat vierineet, ja paljon on opittu. Mennään siis asiaan eli retkiruoka-vinkkeihin ja vaelluseväisiin!

Mutta sitä ennen sananen snackseistä.

 

Välipalat vaelluksella

Pidä snacksit aina käden ulottuvilla

Omilla vaelluksillani rinkan lantiovyön taskussa ja helposti käden ulottuvilla kulkevat kotona sekoitetut snacks-pussit.

Omat power-pussit (joiksi niitä kutsun) sisältävät yleensä suolattuja pähkinöitä, banaanilastuja ja tummaa suklaata – mieluiten sellaista, jonka seassa on merisuolaa. Varaan tällaisia pusseja itselleni yleensä 1–2 per päivä.

Vastaavasti pussukat voi myös korvata erilaisilla energia- ja proteiinipatukoilla. Toki niitä voi ottaa myös lisäksi, tai patukalla voi korvata jonkun päivän power-pussin.

Suolaisen ystävänä tykkään myös pakata mukaan erilaisia kesto- ja kuivalihoja. Haukijerky on sellainen herkku, että sitä pitäisi päästä tekemään itsekin, mutta täällä vuononpohjukassa ei nuita pitkänaamoja sikiä, sen sijaan turskaa ja pallasta sitäkin enemmän.

Välikommenttina todettakoon, ettei ainakaan kuivattu pallas mene jatkoon. Jatkan siis harjoituksia!

Kotona valmistetut myslipatukatpähkinäiset proteiinipatukat sekä mustikkaiset energiapatukat ovat hyvä lisä ja mukavaa vaihtelua. Kannattaa myös kurkata Tunturikeittiön FB-sivu sekä Energiapallojen ohje.

 

Muista riittävä vedenjuonti vaelluksella

Muista riittävä vedenjuonti vaelluksella

Muista juoda niin paljon vettä vettä, että tunnin-kahden välein pissattaa.

Nestehukka on nimittäin vaeltajan ikävimpiä seuralaisia. Sen huomaa hiljalleen alkavasta ja koko ajan pahenevasta päänsärystä, joka yleensä kestää seuraavaan päivään.

Muista siis juoda paljon, vaikka kuinka harmittaisi nousta yöllä makuupussista pihalle (myös pidättämistä voi harjoittaa!). Ylös kampeaminen kyllä maksaa veronsa takaisin seuraavan päivän hyvällä ja energisellä fiiliksellä.

Vinkki: Isosuiset pullot kuten Nalgenet täyttää helposti matalistakin tunturipuroista, joten jätä kapeakaulaiset juomapullot kotiin.

Vesiä on helppo maustaa esimerkiksi erilaisilla energiajauheilla tai vaikka luonnosta kerättävillä marjoilla. Itse olen suosinut pidemmillä vaelluksilla Bolero Drinks -juomajauheita, joista etenkin seljankukka toimii loistavasti! Kyseinen maku toimi erinomaisesti myös Langtangin-vaelluksella Nepalissa.

retkiruoka

 

Ensimmäisen illan gourmet retkiruoka

Vaelluksen ensimmäisenä iltana on luksusta kasata ensin leiri ja syödä sen perään hyvin.

Retkiruokaa kannattaa ehdottomasti laittaa nuotiolla, ja tulella voi esimerkiksi paistaa nuotioparsaa ja (kotona valmiiksi) täytettyjä herkkusieniä sekä latoa kylkeen kurkkua, salaattia, viinirypäleitä ja sinihomejuustoa.

Ystävilläni on aina tapana laittaa ensimmäisenä iltana poronkäristystä.

Ja koska kalan saanti ei ole koskaan varmaa, vaikka kalavaelluksella oltaisiinkin, ei ole lainkaan huono idea hakea tuoretiskiltä Itämeren silakkaa ja paistaa pihvit perunoiden tai vaikka hampurilaisen väliin.

Retkiruoka vaatii tottakai myös jälkkärin! Jälkiruokana toimivat klassinen suklaa-banaani sekä tuoreet mansikat (tai luonnosta kerätyt mustikat ja hillat) sekä kunnon pannukahvi. Löydät muutamia herkullisia reseptejä tämän sivun loppupuolelta.

 

Porkkala

Aamupalat vaelluksella

Vaelluksen aamiaisen tulisi olla tuhti, jotta siitä saa tarpeeksi energiaa lounaaseen asti. Kahvin ja teen lisäksi aamupalalla voi nauttia tuunattuja puuroja, härkäpapugranolaa tai valmismysliä ja voileipiä. Muniakin voi keittää mukaan, sillä ne säilyvät hyvinä ainakin pari päivää.

Tuunaa aamupuuro etukäteen; kaurahiutaleiden sekaan voi lisätä auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, pähkinöitä sekä kuivattuja marjoja kuten aroniaa, omenaa sekä mustikka- tai karpalojauhetta. Syksyn retkillä marjoja voi poimia puuron sekaan suoraan luonnosta.

Etukäteen täytetyistä eväsleivistä (kestävät hyvin viikon verran) syön toisen välipalana ja toisen lounaalla, jonka kylkeen lämmitän keiton tai jonkun muun annoksen lounaslistan vaihtoehdoista.

Vinkki: Hanki ~20 euron hintainen ruokatermos, jonne voit laittaa lounaan jo heti aamusta hautumaan. Näin ollen sinun ei tarvitse jokaisella muonitustauolla kaivaa kaasukeitintä esiin ja valmistaa retkiruokaa alusta asti.

 

retkiruoka

Retkiruokaa lounaalla

Päivän lämmin retkiruoka tulee yleensä kotona kuivatuista annoksista tai järvestä. Valmiit retkiruoat ovat hyviä ja helppoja: riittää, kun kuivattujen ainesten sekaan kaataa kuumaa vettä, sulkee ruokatermoksen kannen ja odottelee vartin verran. Mikäli kaipaat hyviä vinkkejä ruoan kuivaamiseen, kurkkaa tänne.

Mikäli käytät kaupan valmiita retkiruokia ja ajattelet polttavasi niiden kääreet nuotiossa, muista pakata mukaan yksi ylimääräinen roskapussi. Monet retkiruoka-pussit nimittäin sisältävät foliota, joka ei pala ja joka pitää kerätä mukaansa. Foliota ei siis saa jättää nuotioon, sillä folio ei maadu.

Vastuullinen retkeilijä ei muutenkaan jätä luontoon jälkiä tai heitä nuotioon sinne soveltumattomia materiaaleja. Muista siis, että voit polttaa paperiset roskat, mutta loput tulee kerätä mukaan ja kierrättää asianmukaisesti vaelluksen päätteeksi. Lue lisää roskattomasta retkeilystä Luontoon.fi-sivustolta.

Helppoja retkiruoka vinkkejä

  • Kotona kuivatut sosekeitot & soijarouhe
  • Couscousta kasvisliemikuutiolla & kalaa
  • Sieni/tomaatti/katkarapu/kanakeitto makaronilla tai nuudeleilla & kuivattu proteiini
  • Valmispasta/pussimuusi (tuunaa muusi maukkaammaksi kuivatulla sipulikeitolla), jonka sekaan voi lisätä kuivattua kanaa/jauhelihaa/soijarouhetta sekä kuivattua paprikaa/sipulia/tomaattia
  • Nuudelikeitto, jonka sekaan voi lisätä kuivattua kanaa/jauhelihaa/soijarouhetta
  • Lisäksi voileipiä, jos siltä tuntuu

Vinkki: Jokitörmillä ja etenkin saaristossa kasvaa villinä ruohosipulia, joka on mukava lisä kaikkiin retkiruokiin.

Tutustu myös erilaisiin retkiruokakirjoihin

Kuivattu retkiruoka talvivaelluksella

 

Kuivattu retkimuona

Vaikka minusta on mukava valmistaa retkimuonaa itse kuivaten, pakkaan aina mukaan annoksen tai pari valmiita pussiruokia niitä iltoja varten, kun en jaksa keittää muuta kuin veden.

Tällöin valintani ovat Summit to eat sekä ranskalaiset kuivaruoat Les Petitsin LYO ja Voyager.

Kaikilla merkeillä on tarjolla useita eri makuja. Summit to eatilta on myös helppo kehua kuivatuilla
marjoilla varustettua aamupuuroa, joka on aivan älyttömän hyvää – etenkin, kun puuron sekaan nakkaa reilun lusikallisen voita!

Summit to eat -retkiruuat ovat ravitsevia, hyvänmakuisia ja valmistuvat nopeasti. Lisäksi ne ovat keveitä ja vievät vähän tilaa rinkasta. Ranskalaisen keittiön (kuten he itse sanovat) sietämättömän kevyet retkiruoat ovat (ne, mitkä olen testannut) lisäksi aivan järjettömän hyviä!

Esimerkiksi yllä olevan kuvan tattipasta ilmakuivatulla kinkulla on jotain, mitä et ole kyllä koskaan maistanut (ainakaan retkiruokien saralla)!

 

retkiruoka
Summit to eat on valintani, mikäli ostan retkiruokaa pussissa.

Varmista energiansaanti

Summit to eat -pussiruoka sisältää tarpeeksi energiaa

Laadukkaista raaka-aineista valmistettujen Summit to eat -retkiruokien suunnittelussa on huomioitu energian tarve.

Normaaliannoksen energiamäärä vaihtelee ruuasta riippuen 600–674 kcal välillä. Kuivaruokia on saatavilla myös suurempina annoksina, jolloin energian määrä nousee vähän yli 1000 kcal per annos.

Vaelluksella energiaa kuuluu olosuhteista ja rasituksesta riippuen noin 2000–4000 kcal päivässä, minkä lisäksi kylmissä ja erittäin vaativissa olosuhteissa kulutus voi olla vieläkin suurempi.

Erityiskiitosta Summit to eat saa siitä, ettei kuivaruokien raaka-aineena ei ole käytetty keinotekoisia lisäaineita, kuten maltodextriiniä, palmurasvaa, natriumglutamaattia tai keinotekoisia aromeja.

 

retkiruoka
Summit to eatin aamupuuro maistuu kaikkina vuodenaikoina.

Retkiruuan kuivaaminen

Retkiruoan kuivaus kotona

Lähes kaikkea voi kuivata retkiruoaksi, ja kuivamuonan valmistus on itse asiassa suhteellisen helppoa.

Eniten yllätyksiä retkiruoan kuivaus tuo eteen silloin, kun tajuaa vaelluksen alkavan jo muutaman päivän päästä. Nimittäin, retkiruoan kuivaus vaatii aina aikaa.

Kaikki kuivattu retkimuona ei myöskään säily kovin pitkään, joten retkiruoan kuivaaminen ja valmiiden annosten suunnittelu vaatii myös jonkin verran valmisteluja ja etukäteissuunnittelua.

 

kuivattu retkimuona
Myös kaupan valmiita ja kuivattuja hedelmäsekoituksia kannattaa hankkia. Sekoita näitä pähkinöiden ja vaikka suklaan kanssa!

 

Mitä retkiruoan kuivaaminen tarkoittaa?

Retkimuonan kuivaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että raaka-aineista haihdutetaan vesi.

Haihduttamisen ansiosta vaellusruuan paino voi tippua jopa kymmenesosaan alkuperäisestä. Vaikka kuivattu retkiruoka näyttääkin valmiina melko mitäänsanomattomalta, maut pysyvät silti hyvinä. Helpoin tapa lähteä kuivaamaan retkimuonaa on valmistaa ateria kerrallaan. Muista kuitenkin, että vaeltaessa annoskoon kannattaa aina olla 1½-2 kertaa arkiannosta suurempi.

Sen lisäksi, että annoksia voi kuivata kokonaisina, kuivatut vihannekset ja kasvikset sopivat myös monien valmiiden retkiruokien lisukkeiksi ja maustamiseen. Myös omia mausteseoksia kannattaa valmistaa etukäteen sekoittelemalla mieleisiään makuja. Mausteet voi myös lisätä suoraan valmiin kuivatun annoksen sekaan.

Retkimuonan kuivaaminen kuivurilla ja uunissa

Retkiruokia voi kuivata kuivurilla ja uunissa. Kuivurin etuja on se, että pystyt helposti säätelemään lämpötiloja. Tämän vuoksi ruoat myös kuivuvat tasaisemmin. Uunissa vaellus ruuat kannattaa kuivata ritilän päälle asetetulla leivinpaperilla, jolloin kosteus pääsee häviämään myös alapuolelta.

Uunin peruslämpötila on noin 45 astetta. Sillä ei myöskään polta ruokia karrelle (ellet unohda niitä uuniin liian pitkäksi aikaa).

Uuniluukku tulee muistaa jättää pikkuisen raolleen esimeriksi puisen lastan avulla. Näin myös kosteus pääsee haihtumaan uunista. Kuivattavien ainesten kannattaa antaa kuivua noin vuorokauden verran tasalämmöllä tai kiertoilmaa käyttäen. Kiertoilmalla kasvikset saa yleensä kuivaksi jo 7 tunnin kuivaamisen jälkeen.

Retkiruoan kuivumisaika riippuu kuitenkin aina raaka-aineiden ja pilkottujen ainesten koosta ja nestepitoisuudesta sekä siitä, kuinka ohuelti esimerkiksi sosekeitto on leivinpaperille levitetty. Kuivaamisajan kannattaa siis aina mieluummin olla hieman pidempi kuin lyhyempi, sillä muutoin annos voi jäädä kosteaksi ja täten homehtua pussissa.

Valmiiksi kuivuneet kasvikset ovat kevyitä ja kovia, soseet lastuiksi lohkeavia ja/tai murenevia. Suurin riski on ylikuivaaminen, jonka vuoksi vaellus ruoka ei enää ennallistu eli se ei palaa syötävään muotoon. Mutta työ tekijäänsä neuvoo ja vain kokeilemalla oppii!

Kuivaa ruokaa: Eric Tornbald

eväät nuotiolle

 

Retkiruokareseptit nuotiolle

Ensimmäisenä iltana on mukava laittaa vähän parempaa retkiruokaa sellaisistakin aineksista, jotka eivät normaalisti säily montaa päivää rinkassa. Jos haluat laittaa helppoa ja maittavaa retkiruokaa nuotiolla, kokeile tätä ohjetta!

Takuuvarma nuotiopitsa

  • Perunarieska
  • Chili-tomaattipyree
  • Savujuustoviipaleet
  • Punasipuli
  • Savustettu/loimutettu taimen/rautu/lohi
  • Creme fraiche
  • Villirucola
  • Rouhittu chili-mauste
  • + voita paistamiseen

Täytä pitsa yllä olevassa järjestyksessä. Turauta pienet nokareet pyrettä creme fraichen kanssa. Kypsytä kannen alla muutamia minuutteja miedolla lämmöllä, jotta pitsan pohja ei pala. Herkku on valmis, kun ainekset lämpiävät ja juusto sulaa. Ripottele lopuksi chiliä kaiken kruunuksi.

Löydät lisää retkiruokareseptejä nuotiolle hieman alempaa. Tämän vinkin halusin kuitenkin nostaa esiin jo heti kättelyssä!

Nuotioperunat ja nuotinyytit

Nuotiolla kannattaa kokeilla valmistaa myös folioon käärittyjä perunoita ja vihanneksia. Pitkä haudutusaika ja sopiva lämpö takaavat tasaisen kypsymisen. Vihannesten sekaan kannattaa lorauttaa öljyä tai nokare voita sekä lisätä oman maun mukaan mausteita.

Muistathan aina kerätä foliot mukaasi, sillä niitä ei kuulu jättää luontoon. Folio ei myöskään pala, joten älä jätä sitä nuotioon muiden retkeilijöiden kiusaksi.

Jälkiruoat retkellä

Kaikki festareilla käyneet tietävät, että räiskäleillä saa aina uusia kavereita. Kaupan valmiit lettutaikinat eivät tarvitse muuta kuin vettä, ja kylkeen voi poimia vaikka mustikoita, metsämansikoita tai vadelmia riippuen siitä, minkälaisessa maastossa ja mihin vuodenaikaan retkeilet.

Yksi helppo herkku on myös kaakao-voi, joka sopii syötäväksi sellaisenaan tai voideltavaksi lettujen päälle: kaada kuksaan kaakaojauhetta, lisää nokare pehmennyttä voita sekä pieni tilkka kuumaa vettä ja sekoita.

Perinteiset vaahtokarkit toimivat aina, mutta niistäkin voi tehdä vielä vähän parempia: pakkaa mukaan digestivejä tai muita keksejä sekä ohutta suklaata ja tee hetkessä vaahtokarkki-sandwich, ja jono on taattu.

Hillot ja hunajat kannattaa pakata pienempiin purkkeihin, joita voi ostaa retkeilykaupoista. Annospussit ovat hyviä nekin, mutta kuormittavat turhaan luontoa.

Retkiversio moccapannacotasta kannattaa kurkata täältä, ja mikäli pidät omenoista, kirjaa seuraava talteen:

Lohkoperunoiden muotoon leikatut karamelliomenat (hapahko Granny Smith -lajike toimii parhaiten) paistetaan pannulla runsaassa voissa ja pienissä erissä usein käännellen. Ripottele paahtuneiden ja hieman tummuneiden omenaviipaleiden päälle 1-2 ruokalusikallista fariinisokeria tai kaneli-sokeriseosta. Sekoita ja anna sokerin sulaa miedolla lämmöllä, jotta se tarttuu kaikkiin lohkoihin.

 

Kalastus vaelluksella

Kalastus vaelluksella

Joskus käy niin hyvin, että retkiruoat jäävät syömättä. Pakkaa mukaan perhovälineet tai virveli ja muista kalastusluvat.

Perinteinen nuotiolla paistettu tikkukala tarvitsee kylkeensä vain suolaa, mutta myös sitruunapippuri toimii hyvin.

Pannulla paistettavat fileet kaipaavat voita, suolaa, mustapippuria sekä tietenkin rouhittua chiliä – lisään sitä kaikkeen, aina.

Hitaasti kypsytetty loimulohi on myös herkkua, ja laudan voi nikkaroida vaikka kaatuneesta puunrungosta. Myös foliossa kypsytetty kala toimii, mutta muista tuoda foliot kotiin ja kierrättää ne asianmukaisesti.

Sashimi, kalaherkkujen aateli, on tietenkin maailman paras alkupala. Muista terävä fileointiveitsi sekä wasabia ja soijaa, jota voi pullottaa mukaan pieneen puteliin.

Myös mausteinen thai-kalakeitto tuo eräruokalistalle mukavaa vaihtelua. Aineksiksi kannattaa pakata mukaan kuivattua porkkanaa, sieniä, purjoa ja chiliä. Kaupan valmistahnoilla (tom yam) keittää hetkessä herkullisen liemen. Lisää vain kala (ja halutessasi vaikka riisinuudelia) ja avot!

Kalaa kannattaa ehdottomasti valmistaa myös halsterissa. Pakkaa mukaan suolaa ja sitruunapippuria, tee kalan nahkaan viillot ja mausta. Liha kypsyy parhaiten, kun sen antaa levätä kytevän hiilloksen äärellä pitkään ja hartaasti – tämä nimittäin ei ole kiireisen tai supernälkäisen ruokaa vaan nautiskelijan erinomainen illallinen, jonka eteen pitää nähdä vähän enemmän vaivaa ja aikaa. Mutta se kannattaa!

Nuotioruokaa: Eric Tornbald

 

retkiruokaa nuotiolla

 

Näin laitat kalan oikein nuotiolla

Kypsytä kala aina hiilloksella, älä koskaan avotulessa. Mikäli liekit kasvavat liian suuriksi, levitä klapeja tulipesässä tai odota, että tuli hiljenee. Avotulella kalan nahka palaa ja liha jää raa’aksi.

Voit myös valmistaa kalan foliossa, jonne voi laittaa lisäksi kypsymään myös vihanneksia, mikäli olet ottanut sellaisia mukaan vaellukselle. Etenkin tuore sipuli toimii hyvin.

Muista aina kerätä foliot mukaasi ja kierrättää ne asianmukaisesti kotiin päästyäsi, sillä folio ei kuulu luontoon eikä se pala tai maadu.

Vastuullinen retkeilijä ei koskaan jätä jälkeensä kuin jalanjäljen, ja jos joku muu on tötöillyt ja näet nuotiossa folion rippeitä, kerää nekin mukaasi. Luonto ja omatunto kiittävät!

risukeitin avotuli
Tiesitkö, että risukeitin rinnastetaan avotuleen? Risukeitin on siis avotuli, minkä vuoksi sitä ei saa käyttää, jos metsäpalovaroitus on voimassa.

 

Muista tämä nuotion sytyttämisestä

Monet eivät tiedä, milloin tulenteko on kiellettyä eivätkä he myöskään osaa serata sen hetkisiä metsäpalovaroituksia. Helsingin Sanomien kirjoittaman artikkelin mukaan osa retkeilijöistä ei myöskään välitä annetuista säännöistä. Sosiaalisen median kautta on saatu lukea ikävistä kohtaamisista, kun asiallisesti nuotion laittomuudesta ilmoittaneelle henkilölle on haistateltu pitkästi ja päin näköä. Jokainen vastuullinen retkeilijä kuitenkin noudattaa aina sekä retkeilijän etikettiä että valloillaan olevia metsäpalovaroituksia, jotka voi tarkistaa helpost ja ilmaiseksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Entä onko risukeitin avotuli? Kyllä. Lue artikkeli ja katso uudet säännökset täältä »

Luonnossa ja retkellä tiskaaminen

Kenen tiskivuoro? Vuoroin jokaisen, mikäli retkellä ollaan porukalla – ellei työnjaosta ole sovittu jo ennen retkelle lähtöä. Sooloillessaan homma osuu tietenkin aina itselle, mutta oli miten tahansa, tässä tärkeimmät vinkit retkellä tiskaamiseen.

Sananen hygieniasta. Porukalla retkeillessään tiskaamisen hygieniaan liittyy aina enemmän huomioarvoa kuin yksin tai jopa kaksin kulkiessaan. Vaikka en ole koskaan kantanut mukanani käsidesiä, osa vannoo sen nimeen. Muista joka tapauksessa pestä kädet aina hyvin ennen ja jälkeen tiskaamisen, jotta mahdolliset pöpöt eivät jää elämään astioiden pinnoille.

Tiskaaminen. Jos ennen aikaan nyhtäistiin maasta tukko sammalta ja hangattiin sillä astiat ja ruokailuvälineet puhtaaksi, ei näin tule enää tehdä. Luonnonystävä kunnioittaa luontoa ja kantaa mukanaan omat tarvikkeensa. Hanki bio-hajoavalle pesuaineelle sekä katkaistulle tiskiharjalle tai vieläkin kevyemmälle pesusienellle oma pesupussi, jossa ne kulkevat mukana kätevästi.

Pyyhkeet ja paperit. Toiset ruukaavat imeyttää talouspaperiin biohajoavaa pesuainetta jo kotona, ja vain pyyhkäistä niillä kuumalla vedellä pyöräytettyä kattilaa. Minä suosin pitkäikäistä Wettex®-sieniliinaa, joka on täysin luonnonmateriaaleista valmistettu tuote. Parhaat päivänsä nähtyään tuote kuuluu joko biojätteeseen tai kompostiin.

 

Nokipannukahvit
Talvella tiskatessaan kannattaa kattila täyttää lumella, sillä virtaavaa vettä saattaa olla harvemmin saatavilla.

 

Tiskivettä ei tarvitse eikä kannata keittää kiehuvaksi (säästät samalla puita/kaasua). Riittää, että vesi on sopivan lämmintä, jotta rasva irtoaa kattilasta. Tiskaaminen kannattaa suorittaa aina heti ruokailun päätteeksi, jotta ruoka ei ehdi jämähtää kattilaan ja astioihin.

Muista myös aina tiskata tarpeeksi kaukana joen, järven tai lompolon vedestä! Tiskiveden voi imeyttää maahan sopivan matkan päähän vedestä.

Totta puhuakseni minä en edes kanna pesuainetta mukanani, vaan huljutan ruoantähteet kuumaan veteen ja juon nesteen. Ei se kauniilta näytä, mutta ei se myöskään maistu pahalta. Vain mielikuvat voivat tehdä tepposia, vaikka tosiasiassa tässä tiskivedessä ei ole kuin puhdasta vettä ja ruoantähteitä, ei siis likaa alkuunkaan. Kikka on opittu Suomen Ladun oppailta, joiden mukaan retkellä ei voi nesteyttää itseään tarpeeksi.

Lue myös Ylämäki-blogin Marikan kirjoittama hyvä artikkeli “Retkellä ei tarvitse tiskata”.

Varusteet

 

Kenttäkeittiön täsmävinkit

Voikkoleivät. Toiset tapaavat kantaa mukanaan voita ja leivänpäällisiä, minä kasaan reissarit valmiiksi lähtöaamuna: elmukelmuun käärittynä eväsleivät (joita varaan 2 per päivä) kestävät hyvin koko viikon vaelluksen ajan, eivätkä ne happane, ellet unohda niitä suoraan auringonvaloon. Lue lisää eväsleipävinkkejä täältä.

Tuunatut puurot. Tuunaa annospuuropussit valmiiksi erilaisilla leseillä, siemenillä ja kuivatuilla marjoilla. Valmiiseen puuroon voi lisätä myös esimerkiksi rouhittua herneproteiinia.

Maustetut couscoukset. Puurojen lisäksi mittaan myös couscoukset valmiiksi omiin pusseihinsa: kun joukkoon lisää puolet murennetusta kasvisliemikuutiosta, saa annokseen paljon enemmän makua.

Tiskaaminen luonnossa. Käytä vain biohajovia tiski- ja pesuaineita sekä esimerkiksi Wettex-liinoja, jotka eivät kuormita luontoa. Tiskaa (myös biohajoavilla pesuaineilla) aina tarpeeksi kaukana rannasta ja hautaa ruoantähteet maakuoppaan tai kippaa yleiseen huussiin. Pieni sieni on tiskiharjaa kevyempi kantaa ja kuivuu nopeasti. Varo kuitenkin naarmuttamasta kattiloiden tai pannujen pintoja.

Vaivaisen 800 gramman kenttäkeittiö

Kannatko retkilläsi mukana turhan painavaa kenttäkeittiötä? Pääsin viilaamaan grammoja ja kevensin Ossi Määtän opeilla alunperin 1,5 kg painoisen retkikeittiön 800 grammaan.

Voit lukea artikkelin täältä »

retkiruoka

 

Perinteisiä eräruokia

Miten valmistat leipää ilman uunia? Mitä on pökkelökala? Miten säilöä ruokaa eräretkelle?

Nämä reseptit eivät ole turhantarkkoja ja ohjeita on helppo muokata saatavilla olevien ainesten ja mahdollisuuksien mukaan. Kirjasta saat myös paljon vinkkejä ruokalistan täydentämiseen luonnonantimilla.

“Eräperinteiden ja ruonlaiton grand old manin Turkka Aaltosen reseptit ja ruoanvalmistustavat sekä Martti Arkon kuvitus tuovat lämpimän tuulahduksen takavuosien todellisista eräoppaista. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta on valinnut resepteistä osuvimmat ja päivittänyt niistä herkullisen kokonaisuuden nykypäivän ennakkoluulottomalle eräkokille.”

Voit tilata kirjan Karttakaupasta. Tutustu myös Retkinikkarina tunnetun Jopen eränikseistä turpeaan omaan sivustoon sekä YouTube-kanavaan.

 

retkikattila
Retkikattila tai pannu valmistetaan joko teräksestä, alumiinista tai

 

Millainen retkikeitin kannattaa valita?

Millainen retkikeitin kannattaa hankkia? Hirveän hyvä ja todella yleinen kysymys. Retkikeitintä hankkiessaan kannattaa ainakin aina peilata omia retkikohteita ja ruoanlaittotapoja, sillä ne määrittävät retkikeittimen tarpeita. Kolmen vuodenajan retkeily ei vaadi retkikeittimeltä yhtä paljon kuin talviretkeily tai pidemmät talvivaellukset. Oleellista on myös se, kuinka paljon retkikeitin saa painaa sekä millainen tilavuus ja käytettävyys (eli mitä polttoainetta) tarvitaan.

Varmaa on, että retkikeitin tulee aina valita huolella, sillä se on yksi retkeilijän tärkeimmistä varusteista.

Entä millainen retkikattila kannattaa valita?

Pannut ja kattilat soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Retkikeitintä ei siis koskaan tulisi valita vain polttoaineen perusteella (kaasu/sprii/bensa), vaan valinnassa tulee aina kiinnittää huomiota myös retkikattilan materiaaliin.

Nyrkkisääntönä voidaan ajatella, että retkikattila valitaan pääsääntöisesti sen perusteella, millaista vaellusruokaa halutaan laittaa ja miten sitä on luonnossa tarkoitus valmistaa.

 

lifestraw vedenpuhdistin
Vaikka Lapissa voi juoda turvallisesti monista tunturipuroista, vedensuodattimen käyttöä muualla Suomessa kannattaa pohtia.

 

Milloin tarvitsen vedenpuhdistinta?

Miten saan järvivedestä juomavettä? Entä voiko kaikista kaivoista tai tunturipuroista juoda? Vaikka etenkin Lappi on tunnettu kirkasvetisistä ja hyvänmakuisista tunturipuroistaan, monessa Suomen luontokohteessa kannattaa miettiä kahdesti, selviääkö ilman veden keittämistä retkikeittimellä tai puhdistamista suodattimen avulla.

Kun hankit retkeilyvarusteita boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa.