Päivitetty 21.4.2022. Artikkeli on julkaistu alunperin 15. maaliskuuta 2020.

Nyt kävi niin, että Kevytretkeilijän opas vei villapaitani

Blogia pidempään seuranneet tietävät, että olen matkaillut koko ikäni käsimatkatavaroiden varassa. Varusteiden kevennys, grammanviilaus, on sittemmin tullut tavaksi myös retkeilyssä, mutta oppia ikä kaikki: Kevytretkeilijän oppaan avulla vähensin rinkan painoa pienin muutoksin lähes 2 kg verran.

(Uskallan väittää, että tuo kaksi kiloa voi olla monilla jopa 3–5 kiloa, sillä minulla on keventämisestä jo pikkuisen kokemusta.)

Kun vuonna 2015 osallistuin Suomen Ladun järjestämälle Sokosti Challenge -retkeilykurssille ja viiden päivän mittaiselle vaellukselle Urho Kekkosen kansallispuistossa, rinkkani painoi vajaa 10 kiloa.

Se oli noviisille melko hyvä suoritus, mutta ainoastaan siksi että kurssin ohjaajat, Juhani Metsäpelto ja Jukka Nikkilä karsivat lähes puolet varusteistani.

Väen väkisin minun piti kuitenkin saada pakata mukaan yksi ylimääräinen t-paita, jolle Juhani naureskeli: Et käytä sitä kuitenkaan.”

Hän oli oikeassa.

Aivan turhaan kannoin mukanani myös kamerajalustaa parin vuoden takaisella Nepalin vaelluksella. Tuon surullisen ja opettavaisen mutta lopulta hyvin päättyneen vieraskynäni voitte lukea Ossi Määtän 

Kevytretkeilijän opas -teoksesta (SKS, 2020), jonka sain tovi sitten käsiini. Ja millainen teos se onkaan!

 

Grammanviilaus
Kevyellä rinkalla Urho Kekkosen kansallispuiston vaellukselle.

 

Kevytretkeilyn juuret yltävät Suomessa 1990-luvulle

Modernin kevytretkeilyn historia Suomessa yltää vähintään 1990-luvulle. Tuttavallisemmin “grammanviilaus” onkin tällä hetkellä nopeiten kasvava retkeilyn alalaji.

Vaikka superpitkiä vaelluksia on tehty kautta historian etenkin Jenkeissä, ja vaikka aiheesta löytyy paljon tietoa englanniksi, suomenkielinen opas puuttui – kunnes eräkouluttaja ja retkeilytoimittaja Ossi Määttä kirjoitti sen.

Insinööriksi kouluttautuneen esikoiskirjailijan selkeät listaukset ja neuvot rinkan keventämiseen vastaavat kasvavaan kysyntään. Suomalaisissa erämaissa testattu tieto on tuoretta ja luotettavaa, ja kirjan faktoissa on menty paikoitellen todella syvälle.

Aivan, kuten varustepoliittisessa tietokirjassa kuuluukin.

Retkipeiton kiinnitys paikoilleen. Kuva: Ossi Määttä

Matkailu opettaa

Kirjan esipuheen on kynäillyt retkeilykirjailija ja -toimittaja Jouni Laaksonen. Lisäksi pitkän matkan vaeltajat Suvi Ahonen ja Teemu Hartikainen kertovat omat tarinansa myös allekirjoittaneen lisäksi; sain kunnian kertoa Langtangin vaellukselta oman karmaisevan kokemukseni.

Koska minulle on ollut blogin alkuajoista asti ominaista jakaa myös ne elämäni surkeimmatkin sattumukset, kirjassa julkaistu tarinani on mallia “vaikeuksien kautta voittoon”. Monikaan asia ei nimittäin ole opettanut yhtä paljon kuin matkailu. Ja juuri siksi olen todella iloinen, että pääsin kertomaan kokemastani näin hienon kirjan sivuille, vieläpä aivan mainioon joukkueeseen.

Jo pidempään Kevyesti kairassa -blogia seuranneena olin osannut uumoilla, mitä tuleman pitää, mutta en silti arvannut odottaa näin kattavaa ja hyvin toimitettua pakettia. Sen vuoksi haluankin tässä yhteydessä lähettää terveiset ja kiitokset kirjan kustannustoimittajalle Anna Revitzerille.

 

Kevytretkeilijän opas - grammanviilaus
Kirjan taitto on kaunis ja ilmava. Plussaa kuvista, joita löytyy kirjasta paljon!

Vaikka saaga 2020 on vasta aluillaan, Kevytretkeilijän opas on takuulla yksi vuosikymmenen kiinnostavimmista retkeilykirjoista. Selkeiden, hyvin kirjoitettujen ja informatiivisten mutta ei lainkaan puisevien tekstien ansiosta huomasin istuneeni kirjan parissa yhtä soittoa neljä tuntia. Aika katosi kuin kevyesti etenevä eränkävijä aavan tunturinummen horisonttiin, jonka yötön yö on taas tänäkin vuonna valaissut.

— KAUKOKAIPUU

Luulot pois ja puntarille!

Kevytretkeilijän oppaan luettuani päätin ottaa haasteen vastaan ja punnita mutu-tuntuman pois.

Järkytyin. Luulin retkeileväni kevyesti.

Ossin kirja ei tarjonnut vain hyviä oivalluksia parempiin valintoihin, vaan se todella sai minut tajuamaan, miten paljon järkevämmin varusteensa voi valita ja pakata.

Palaan itse kirjaan hieman tarkemmin artikkelin lopussa, sillä haluan ensin paljastaa, mitä perusvarusteeni oikeasti painavat ja miten paljon olen tämän opaskirjan avulla pystynyt viilaamaan grammoja rinkan painosta.

Toim. huom. Koska kirjassa on niin paljon hyviä vinkkejä, keskityn tässä julkaisussa keventämään kenttäkeittiötäni sekä vaatevarustusta, sillä niistä on Ossinkin mukaan helpoin aloittaa.

Tältä kenttäkeittiö näyttäisi, jos pakkaisin kaiken miettimättä.

grammanviilaus - kevytretkeily

Kenttäkeittiön paino: 1.4 kg vs. 810 g

Yllä olevassa kuvassa näette perinteisen kenttäkeittiöni, jonka pakkaisin mukaan sen suuremmin ajattelematta. Kirjan vinkeillä voisin kuitenkin keventää sitä seuraavanlaisesti, vieläpä mitään uutta hankkimatta:

  • Nalgene 1L, 180 g vs. PET-pullo 1.5L, 40 g
  • Primus-keitin, 440 g
  • Kaasu, 230 g
  • Tulukset, 29 g vs. jätä kotiin
  • Tulitikkuaski, 10 g
  • Kannellinen Tupperware-astia, 130 g (voisin jättää kotiin, jos söisin pussiruokia)
  • Taittolusikka, 20 g
  • Kupilka, 100 g vs. Wildo Fold-a-cup, 25 g
  • Tiskisieni, 5 g
  • Pesuainepullo, 15 g vs. jätä kotiin
  • Suola, 15 g vs. jätä kotiin
  • Puukko, 240 g (voisi keventää)

Yhteensä: 1,4 kg vs. 1,1 kg
Pois painosta: -590 g
Kevyimmillään: 810 g

 

Varusteet
Nuotion sytyttäminen onnistuu kätevästi tulusten avulla.

 

Omia pohdintoja grammattavista varusteista

En totta puhuakseni ole koskaan ajatellut, miten painava juomapullo Nalgene on tavalliseen kaupan muovipulloon verrattuna.

Mutta on Nalgenessa puolensakin: Suuren suuaukon vuoksi pullo on helpompi täyttää matalista tunturipuroista, minkä lisäksi se myös toimii kuumavesipullona. Nimittäin, makuupussin lämpötilaa voi nostaa usealla asteella sujauttamalla jalkopäähän kuumalla vedellä täytetyn pullon. (Muista kuitenkin kiertää korkki tiukasti kiinni!)

Kupilka on kierrätettävän materiaalinsa puolesta ikisuosikkini. Jos minun pitäisi kuitenkin grammata painoa rinkasta, valitsisin lempikupin tilalle Sea to Summitin X-Cupin (45g), josta myös Ossi vinkkasi kirjassaan. Olin itseasiassa unohtanut, että omistan jo sellaisen.

Pärjäisin myös varmasti ilman tuluksia. Tai tiskiainetta, jota käytän todella harvoin muutoinkaan.

Marttiinin buscraft-puukon voisin tottakai korvata kevyemmällä, mutta koen, että puukkoon pitää pystyä luottamaan 200 %.

Kalastusreissulle ottaisin lisäksi Rapalan filetin (100g) sekä ohuen leikkuualustan (200g) ja roimasti suolaa.

Tupperwaren kannellinen ruokakulho on omiaan ruoan hauduttamiseen. Voitteko kuvitella, että tuo kuvan yksilö on jo 16 vuotta vanha? En minäkään. Hieman painava se on, mutta vertailun vuoksi todettakoon, että paljon käytetty Orthexin muovilautanen painaa 110g, eikä siinä ole kantta.

Jos valitsisin kevyemmän puukon (esim. 80g Mora) ja söisin pelkkää pussiruokaa (eli grammaisin Tupperin pois), kenttäkeittiön lopullinen paino olisi 810g. Se on jo hyvänlainen ero alun lähtötilanteeseen, joka oli 1,4 kg.

Mutta toisaalta, ovatko kaupan pussiruoat yhtä kevyitä kuin kotona kuivatut ja valmiiksi pussitetut annokset? Eivät aina, joten tässä tapauksessa panostaisin mieluummin kotona kuivattuihin annoksiin ja kantaisin Tupperia mukanani, sillä se on yksinkertaisesti mahtava ruokailuastia. Ja siinä on myös hyvä liottaa/hauduttaa/turvottaa kuivattuja ruokia.

Toim. huom. Olen punninnut varusteet kotoa löytyvällä digitaalisella puntarilla, joka näytti Nalgenen painon 180 grammaan, kun taas Ossin kirjassa painoksi oli merkitty 176 grammaa. Luvuissa voi siis esiintyä pientä heittoa, sillä käyttämäni puntari ei ole yhtä tarkka kuin Ossilla. 

 

gramanviilaus - kevytretkeily
Gramanviilaajat suosivat kaupan kevyitä PET-pulloja Nalgenen sijaan. Nalgenen suurin etu on kuitenkin siinä, että suuren suuaukon vuoksi voit täyttää pulloon helposti matalastakin tunturipurosta.

 

Jos ei ole pakko viilata grammoja, hemmottelen itseäni AeroPress-kahvinkeittimellä. Tuo kuvan metallimuki muuten painaa 100 g, saman verran kuin Kupilka.

Vaatteiden paino: 3,7 kg vs. 2,28 kg

Rakastan villapaitoja! Mutta en olisi ikinä uskonut luottovarusteeni painavan 680 grammaa. Se on enemmän kuin makuualustani, joka painaa 640 g.

Vaeltaessa minulla olisi ylläni Arcteryxin ohut tekninen pitkähihainen (120g),

Fjellun Keb Trousers -housut (660 g) ja Guidelinen kuoritakki (460 g). Takkia pidän vain, mikäli sää on todella viileä (minun tulee liikkuessa todella kuuma).

Lasken siis takin ennemmin mukaan repun painoon, jotta tilanne olisi todenmukaisempi.

Sormia lämmittäisivät merino-sormikkaat (60-160g), päätä puuvillainen buffi (30g) ja kaulaa merino-buffi (40g). Näin siksi, että merino-buffi on minulle päähineenä aivan liian kuuma.

Tykkään yleensäkin vaeltaa kevyemmässä varustuksessa, sillä minulle tulee liikkuessa aina todella kuuma. Olen monesti kulkenut sortseissa vielä silloin, kuin muilla on pitkien vaellushousujen alla merinot tai tekniset pitkälahkeiset. Jätän kuitenkin tässä tapauksessa shortsit (230g) pois.

Varusteet 5-7 päivän vaellukselle

Nämä alla listatut varusteet pakkaisin rinkkaan sen suuremmin painoa miettimättä, jos lähtisin esimerkiksi 5-7 päivän vaellukselle syysaikaan ennen lumia:

  • Villapaita, 680g vs. Arc’teryx Cerium LT Hoody (850 CUIN), 320g
  • Guideline vedenpitävä ja hengittävä kuoritakki, 460g
  • Keb Touring Down (800 CUIN) -untuvatakki, 600g vs. jätä kotiin ja ota kolmas merinopaita 200g
  • Keb Eco-shell Trousers, 600g vs. Marmot, 260 g
  • Toinen merinokerrasto nukkumiseen, 280g
  • Devoldin merinohousut, 180g
  • Aclima WarmWool -merinopaita hupulla, 400g
  • Kahdet merinosukat, yhdet alushousut, urheilutoppi yht. 180g
  • Villasukat, 120g vs. jätä kotiin
  • Villakynsikkäät, 80g
  • Villapipo, 120g

Yhteensä: 3,7 kg vs. 2,48 kg
Pois painosta: -1,42 kg
Kevyimmillään: 2,28 kg

Painoa hävisi 1,5 kilon verran

Kirjan vinkkien avulla sain kevennettyä vaatteiden painoa 1,5 kg verran. Kun tähän vielä lisätään kenttäkeittiön kevennys, päästään jo karvan yli kahteen kiloon, mikä on mielestäni todella paljon, sillä en ole tässä tapauksessa hankkinut mitään uutta vaan ainoastaan järkeistänyt valintojani.

Esimerkiksi villapaidan tilalle minun kannattaisi ennemmin ottaa Arc’teryxin untuvatakki ja jopa korvata sillä Fjellun vastaava, sillä ryxi on takkina kevyempi ja silti aavistuksen lämpimämpi.

 

Varusteet
Villapaidan paino yllätti!

 

Sivuhuomio: Hyvä tietää painoluokista

Kevytretkeilyssä puhutaan erilaisista painoluokista. Tavallinen varustus, joka on kasattu ilman erityistä ymmärrystä tai huomiota tavaroiden painosta, on yleisesti 10–25 kg. Tällöin päivämatkojen pituudet ovat tyypillisesti 10–20 kilometriä.

Kevytvarustus määritellään useimmiten alle 7–9 kg peruspainoksi, eli repun painoksi ilman ruokaa ja polttoainetta. Tällä painolla varustuksen keveyteen on jo käytetty systemaattista huomiota, ja turhia esineitä on jätetty pois. Päivämatkojen pituudet ovat tyypillisesti 20–30 kilometriä.

Ultrakevyt varustus määritellään tiukasti alle 4,5 kg peruspainoksi. Suomen oloissa alle 5,5 kg peruspainon repusta voi kuitenkin hyvällä omatunnolla puhua jo ultrakevyenä. Päivämatkojen pituudet ovat tyypillisesti 30–45 kilometriä.

Superkevyt varustus (Super ultralight, SUL) on hyvin minimalistinen varustus suotuisiin olosuhteisiin. Sen määritelmänä on alle 2,3 kg peruspaino. Varusteina on käytännössä pieni tarppi, ohut patja ja retkipeitto pakattuna kevyeen reppuun. Usein SUL-vaellukset on tehty testimielessä omia rajoja hakien. Näin kevyt varustus mahdollistaa myös useamman päivän mittaisen polkujuoksun.

 

Retkeilyvarusteet
Makuualusta (ylhäällä), teltta sullottuna pienempään pussiin (sininen), teltan kuori (musta) ja telttakepit (pitkä punainen).

 

Kaukokaipuu suosittelee

Kevytretkeilijän opas

Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kirjailija: Ossi Määttä
Julkaisuvuosi: 2020
Sivumäärä: 238

Runsaasti käytännön vinkkejä antava opaskirja auttaa retken suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Miten valita oikeat kengät ja millaisia reppuja pitkillä vaelluksilla suositaan? Miten hoitaa vaelluksen ruokahuolto ja mitä ottaa mukaan metsässä yöpymistä varten? Määtän suosituslistojen avulla voit pakata mahdollisimman kevyet mutta riittävät varusteet erilaisiin olosuhteisiin.

Tutustu lukunäytteeseen.
Katso sisällysluettelo.
Tilaa omasi!

Lue täältä Ossin blogia.

Ajatuksia kirjasta

Oppaan ensimmäisessä osassa käsitellään kevytretkeilyn tematiikkaa, historiaa ja itse lajia, kun taas toinen osio pureutuu tiukasti varusteisiin ja materiaaleihin. Monet nimet ja brändit olivat itselle vielä vieraita, mikä ei toki haitannut, sillä tieto oli pureksittu auki todella hyvin. Nyökyttelin paljon itsekseni, tekstiä oli helppo lukea.

Huomasin kaipaavani lisätietoa kevyistä makuupusseista, en nimittäin voisi kuvitellakaan nukkuvani pelkällä untuvapeitolla. Aivan hirveä ajatus. (Nauroin ääneen, älkää ottako tätä vakavasti.)

Toki untuvapeitto on nimenomaan kevytretkeilijän valinta ja oikeutetusti esillä kirjassa, mutta jäin silti pohtimaan, mikä voisi olla paras ja kevyin makuupussi retkeilijälle, joka haluaa muumioitua yöksi? Mikäli kuitenkin joskus sekoan ja hankin untuvapeiton (tämä alkoi oikeastaan kiinnostaa jo heti), voisin nukkua lämpimämmin untuvatakki yllä (vinkki kirjasta). Untuvahousut minun pitäisi kuitenkin hankkia, sillä pyrstö jäätyy helposti.

Ja vaikka untuvapeitto sekä untuvahousut toki keventäisivät kukkaroa, ne myös keventäisivät kantamusta, sillä makuupussini painaa 1,6 kg.

 

Untitled

 

Kolmas ja kirjan päättävä osio kannustaa lukijaa haastamaan itseään sekä pakkaamaan seuraavalle vaellukselleen aavistuksen kevyemmin kätevien pakkauslistojen avulla. Riemastuin niistä valtavasti ja sisäinen excel-nörttini hyrisi tyytyväisenä. Selkeää, kiinnostavaa ja ennen kaikkea informatiivista, piirulleen punnittua tietoa. Ah!

Kirja on lukukokemuksena tuhti, mutta kirjan kieli keventää tekstejä hyvin.

Olisin myös mieluusti lukenut enemmän tarinoita vaelluksilta, mutta silloin tietokirja olisi varmasti turvonnut tiiliskivimäiseksi järkäleeksi. Onneksi meillä on Kevyesti kairassa -blogi, ja kuka tietää, ehkä tulevaisuudessa myös uusi tarinallisempi teos, joka jatkaisi Määtän hienosti alkanutta kirjailijan uraa.

Päivitys 21.4.2022: Ja kyllä! Ossin uusin teos Retkeilyvarusteet julkaistiin juuri, joten myös minun toiveisiini vastattiin!

 

Untitled

 

Vaikka et mielisi pitkälle vaellukselle, Kevytretkeilijän opas tarjoaa erinomaisia vinkkejä jo yön yli retkien tai muutaman päivän mittaisten vaellusten keventämiseen.

Vielä kerran onnea hienosta kirjasta, Ossi! Se jää elämään retkeilykirjallisuuden historiaan helmenä, jonka soisi löytyvän jokaisen eränkävijän kotikirjastosta.

 

Valtavaaran-monni-1

Varusteet

 

Kun hankit retkeilyvarusteita boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa.

UUTISKIRJE

Monni Himari

KAUKOKAIPUU-matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.

Privacy Preference Center