Millainen retkikeitin kannattaa hankkia?

KAUKOKAIPUUn retkikeitin vertailu kokoaa kaasu/bensa/sprii/puupolttoiset retkikeittimet, retkikeitin-sarjat ja risukeittimet. Lue vinkit, millainen retkikeitin kannattaa valita!

Millainen retkikeitin kannattaa hankkia? Retkikeitintä hankkiessaan kannattaa ainakin aina peilata omia retkikohteita ja ruoanlaittotapoja, sillä ne määrittävät retkikeittimen tarpeita. Kolmen vuodenajan retkeily ei vaadi retkikeittimeltä yhtä paljon kuin talviretkeily tai pidemmät talvivaellukset. Oleellista on myös se, kuinka paljon retkikeitin saa painaa sekä millaisia sen tilavuus ja käytettävyys ovat.

Retkikeitin tulee valita huolella, sillä se on yksi retkeilijän tärkeimmistä varusteista – nuotion sytyttämiseen kun tarvitaan aina maanomistajan lupa. Retkikeitintä valitessaan kannattaa myös miettiä, kuinka monelle sierainparille ruokaa tullaan laittamaan. Entä tarvitaanko kahvipannua tai kattilaa vai riittääkö pussiruokien sekaan lisättävä kuuma vesi? Lähdetkö viikonloppuretkelle vai pidemmälle vaellukselle? Kuinka paljon retkikeitin saa painaa?

Tässä artikkelissa paneudutaan siis retkikeittimien maailmaan. Aihetta sivuaa sopivasti myös aiemmin julkaisemani vinkit retkiruuista: omista vaellusmenuista sekä välipaloista. Löydät artikkelit koostetusti retkiruoka-osiosta.

 

Retkikeitin
Kaasulla toimiva retkikeitin (kaasukeitin) ja muut kenttäkeittiön varusteet.

Jos et halua käyttää polttoaineita, risukeitin on hyvä vaihtoehto.

risukeitin retkikeitin

Kaasulla toimiva retkikeitin (kaasukeitin) – kevyt ja lähes aina paras

Ajoittuvatko retkesi vuodenajoista kevään kautta alkusyksyyn? Siinä tapauksessa pärjäät hyvin kaasua käyttävällä retkikeittimellä, joka yhdeksässä tapauksessa kymmenestä on paras valinta. Vaikka monet aiemmat kaasukeitinmallit ovat olleet hieman huteria ja lämpöä päästäviä, kehitys kehittyy ja esimerkiksi omaan käyttööni hankkima Primus Lite -retkikeitin (kaasukeitin) on samaan aikaan tukeva, aivan älyttömän nopea ja kevyt. Tämä retkikeitin riittää hienosti yhden naisen kenttäkeittiöksi, johon kuuluu Primuksen lisäksi kuumankestävä ja kannellinen Tupperware-kulho, kuksa ja lusikka.

Jos ruoanlaittoon kuitenkin haluaa käyttää enemmän aikaa ja eforttia, kannattaa retkikeittimen sijaan miettiä trangian tai ainakin kahden keittoastian hankkimista.

 

retkikeitin
Paras retkikeitin (eli kaasukeitin)? Primus!

 

Retkikeitin syö kolmenlaista menovettä

Retkikeittimen polttoaineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: alkoholit eli spriit (marinol ja sinol), kaasuseokset ja bensat. Mikäli mielit lentäen vaellukselle, muista, ettei mitään näistä saa kuljettaa lentokoneessa.

Alkoholilliset polttoaineet nokeavat ja niiden lämpöarvo on matala, eli keittäminen kestää pidempään. Toisin kuin kaasu, jonka tyhjät pullot pitää aina asianmukaisesti kierrättä, alkoholi voidaan kuljettaa muovipullossa. Muista kuitenkin merkata pullo vaikka ruksilla tai teipillä, ettei kenellekään käy hullusti.

Kaasuseokset ovat melko yleisessä käytössä ja myös oma valintani, mutta harmiksi on todettava, etteivät kaikkien retkikeittimien kierteet sovi eurooppalaisiin kaasupulloihin. Meille kävi hieman ankea yllätys kuukauden mittaisella Euroopan road tripillä, kun kaasu loppui kesken ja oikeanlaisella kierteellä varustettua kaasupulloa sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Kyllä sellainen loppujen lopuksi löytyi mutta täysin ylihinnoiteltuna.

retkikeitin

Vettä pitää kantaa leiriin paljon: varaa siis mukaan ainakin kaksi juomapulloa tai erillinen juomarakko.

Retkikeitin / kaasukeitin talvivaelluksilla

Talvivaelluksille pakattava retkikeitin tarvitsee polttoaineekseen lyijytöntä ja puhdistettua bensaa tai petrolia. Näiden liemien etu on se, etteivät ne hyydy tai jäädy pakkasessa. Niiden lämpöarvo on myös aivan omaa luokkaansa esimerkiksi alkoholeihin verrattuna. Kaasu on kylmässä säässä kaikkein huonoin vaihtoehto.

Kuinka paljon retkikeitin (eli kaasukeitin) tarvitsee polttoainetta?

Kuinka paljon retkikeitin tarvitsee polttoainetta? Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että viikoksi henkeä kohden tarvitaan noin 450 grammaa kaasua. Kaasun ja bensan määrä per vaeltaja vaihtelevat kuitenkin paljon kokattavaien retkiruokien ja sääolosuhteiden vuoksi. Retkikeittimen kulutukseen vaikuttaa myös se, kuinka usein niitä mehurommeja tai terästettyjä kaakaoita tulee keiteltyä, mutta noin karkeasti voidaan todeta, että kaasua kuluu kesällä n. 50g per päivä, bensaa 1 dl. Talvella annokset voi tuplata. Minulle riitti keskikokoinen Primuksen kaasupullo viikon vaelluksella Norjassa.

Lue täältä lisää polttoaineista ja lämpöarvoista »

 

retkikeitin
Oma retkikeitin (kaasukeitin) on mallia Primus Lite.
Paras trangia

Trangia istuu kuin tatti

Jokainen, joka on jutellut yhdenkään retkeilijän kanssa ei ole voinut välttyä kuulemasta sanaa “trangia”. Sen vuoksi moni saattaa myös luulla, että trangialla tarkoitetaan kaikenlaisia retkikeittimiä, vaikka se on ihan oma mallinsa.

Trangia on saatavilla sekä spriillä että kaasulla toimivana mallina. Hieman kolhon ulkomuotonsa ja painonsa vuoksi Trangia retkikeitin ei kuitenkaan sen ensimmäisen kokeilukerran jälkeen ole päässyt mukaan muille vaelluksille. Todettakoot kuitenkin, että jämerän ulkomuotonsa puolesta retkikeitin pysyy tukevasti pystyssä.

Trangiassa on yleensä mukana jo valmiiksi useampi osa (kattilla, kasari, pannu) eli mikäli tykkäät tiskata, kannattaa valita tämä malli. Vitsit sikseen, Trangian parhaita etuja on se, että sillä valmistaa kaikkein helpoiten ruokaa useammalle kuin yhdelle ihmisille. Valitse siis tämä keitin, jos syöjiä on enemmän kuin yksi.

Mikä sitten on paras retkikeitin?

Pakkikeitin intin tyyliin

Trangian lisäksi spriikeittimistä tunnetaan myös erittäin edullinen pakkikeitin, jota voi käyttää myös nuotiossa. Pakkikeittimen muoto on myös aavistuksen hankala ainakin omaan makuun. Mutta ei huonoa ilman hyvää, eli tämä on varmasti helpoiten siistinä pidettävä kapistus: ainoa miinus pakkipusseissa on se, että ne ovat mielestäni vain turhaa roskaan. Joten ei jatkoon.

Bensakeittimet

Bensakeittimistä sen verran, että olen itse kokeillut vain kissanruokapurkista omatekoisella paloastialla kokkaamista. Tämä diy-retkikeitin toimi ihan hyvin, mutta tässä on se huono puoli, että bensaa lorauttaa yleensä aina liikaa kuppiin. Sitä ei voi kaataa maahan eikä takaisin pulloon, eli sinun tulee odottaa niin kauan, että kaikki bensa on palanut pois kupista.

Talvivaelluksille en ole vielä arvannut lähteä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pääsen kertomaan enemmän tästäkin mallista.

 

Retkikeitin
Kaasukeitin Primuksen tyyliin.

 

Risukeitin – ekologinen retkikeitin

Risukeitin on retkikeittimistä yksinkertaisin, jos mietitään, mitä se tarvitsee toimiakseen: metallisen kehikon, jonka sisällä risuja poltetaan sekä tietenkin keittoastian.

Risukeitin löytyy yhä useamman retkeilijän rinkasta perinteisen kaasukeittimen sijaan. Ekologiset ja luontoystävälliset risukeittimet tarvitsevat palaakseen kaasun, spriin ja bensan sijaan uusiutuvia luonnonvaroja kuten oksia ja risuja. Risukeitin ei myöskään synnytä pakkausjätettä (eli esimerkiksi tyhjiä kaasupulloja).

Lue lisää risukeittimistä täällä »

1. painos

Erältä, eräistä

Sivumäärä: 198
Julkaistu: 27.3.2020
ISBN: 978-952-94-2956-1
Kirja: Kovakantinen, sidottu
Koko: 240 mm x 210mm
Hinta: 29 €, sisältää postituskulut Suomessa

Ostamalla kirjan tuet luonnon monimuotoisuutta: 10% kirjan myyntivoitosta lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle vanhojen metsien suojeluun.

Lue lisää

Muista pakata mukaan pala voita tai öljyä pieneen  pulloon.

Retkikeitin retkiruoka

PRIMUS – nopea ja tehokas retkikeitin

Pääsin viime vuonna testaamaan Primus Lite Plus -retkikeitintä, minkä seurauksena kävin ostamassa samanlaisen itselleni. Tämä kaasulla toimiva retkikeitin (kaasukeitin) on kokonsa puolesta näppärä ja kevyt, luottokaverini omilla reissuillani. Vedet kiehauttaa hetkessä, ja oman tuulikauluksen ansiosta kaasua ei juuri kulu hukkaan.

Puolen litran retkikeitin (kaasukeitin) pakkautuu pieneen tilaan, on näppärä ja riittävän suuri minun käyttööni. Kahdelle tämä on kuitenkin jo heti liian pieni.

Jos haluat lukea lisää muista varusteistani, siirry seuraavaksi retkeilyvarusteet-osioon »

Tiestikö tämän nuotion sytyttämisestä?

Tulentekoon ja nuotion loimottamiseen muualla metsässä kuin merkityllä tulentekopaikalla tarvitaan aina maanomistajan lupa. Myös polttopuiden hankkimiseen tulee kysyä lupa, sillä puiden kaataminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Muista myös aina tarkistaa, onko alueelle annettu metsäpalovaroitus.

Kun valitset nuotiopaikkaa, suosi mieluiten jo aiemmin käytössä ollutta tulentekopaikkaa, jotta luonto kuluisi mahdollisimman vähän. Vältä tulentekoa sammalikossa, ja suosi hiekkapohjaisia kohtia. Kalliolle sytytetty nuotio mustaa ja haurastuttaa kiveä, ja talvisäällä hangen päälle tulee tehdä puista pohja, jottei lumi sammuta tulta.

Kerää sytykkeiksi risuja, kuivia kaarnanpaloja tai vuole itse kiehisiä. Älä polta foliopohjaisia roskia, vaan kuljeta ne sinne mistä ne toitkin. Mikäli löydät hiilien seasta foliota aiempien retkeilijöiden jäljiltä, kerää folio mukaasi vaikka muovipussiin. Folio on helppo puristaa tiiviiksi palloksi, joka ei paina paljoa saati vie tilaa. Palamattomat jätteet vain roskaavat luontoa, sillä ne eivät maadu.

Muista tämä nuotion sytyttämisestä

Monet eivät tiedä, milloin tulenteko on kiellettyä eivätkä he myöskään osaa serata sen hetkisiä metsäpalovaroituksia. Helsingin Sanomien kirjoittaman artikkelin mukaan osa retkeilijöistä ei myöskään välitä annetuista säännöistä. Sosiaalisen median kautta on saatu lukea ikävistä kohtaamisista, kun asiallisesti nuotion laittomuudesta ilmoittaneelle henkilölle on haistateltu pitkästi ja päin näköä. Jokainen vastuullinen retkeilijä kuitenkin noudattaa aina sekä retkeilijän etikettiä että valloillaan olevia metsäpalovaroituksia, jotka voi tarkistaa helpost ja ilmaiseksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Entä onko risukeitin avotuli? Kyllä. Lue artikkeli ja katso uudet säännökset täältä »

Lue myös

Ota talteen menukortit viikon vaellukselle

Lue lisää
Lue myös

Millaisia retkeilyvaatteita minä käytän?

Lue lisää