Polun alussa Aulangon ulkoilumaja, uimaranta ja kaunis kota. Selkään liimautuvassa repussa tarpeeksi vettä, sillä helleaalto on yltänyt tännekin. 1930 perustettu Aulangon luonnonsuojelualue on jokaiselle hämeenlinnalaiselle tuttu paikka ja rehvakkaan ylpeilyn kohde – eikä ihme, sillä suomalaisen kansallismaiseman tiedetään ihastuttaneen ihmisiä ja inspiroineen taiteilijoita jo yli sadan vuoden ajan.
Onhan meillä täällä Hämeelinnassa myös vuoden 1952 Olympiapuisto ja Ahveniston upeat harjut, sinnikkäästi paikallaan pysyvä hyppyrimäki sekä keskustaa ja Linannpuistoa halkova Vanaja. Upeasta keskiaikaisesta Hämeen linnasta, punatiilisestä Verkarannasta, mainioista sisä- ja ulkokirpputoreista puhumattakaan. Mutta niistä jokaisesta riittää kerrottavaa oman blogiartikkelinsa verran, joten keskitytään tällä kertaa Aulangonjärven upeisiin maisemiin.
Ulkolumajalta lähtevä Aulangonjärven reitti kaartaa oikealle. Saniaisten ja puna-apiloiden kirpeän makea tuoksu on huumaava. Hyttynen hätyyttää. Helppokulkuista kuntopolkua pitkin on helppo taapertaa, ja pian siirrytään pitkospuille aivan järven tuntumaan. Puuveneet huilaavat hiljaa kaislikossa, edessä näkyy pieni ranta muutamine ihmisineen.
Ketään ei tule vastaan koko kierroksen aikana. On vain minä ja kotikaupunkini vehreät puistometsämaisemat.
Aulangon näkötorni tähystää metsän takana, ja nyt se katselee teitä siellä ruudun takana. Aivan sen juurella sijaitsee entisen metsänvartijan mökki, nykyinen matkamuistomyymälä ja kahvila, josta voi ostaa mukaansa vaikkapa eväistä turpean piknik-korin.
Reitin puolessa välissä noustaan jyrkkää rinnettä pitkin jopa 30 metriin kohoaville Kärmeskallioille,
joiden päältä ei uskoisi katselevansa hämeenlinnalaisia maisemia.
Muutamalla kuvaustauolla (merkitty reittikarttaan pienin mustin kolmioin) vajaan kuuden kilometrin matka venyi ajassa puoleentoista tuntiin. Aulangonjärven kierroksen lähtöpiste löytyy osoitteesta Linnanen 75, 13220 Hämeenlinna. Koordinaatit näyttävät pykäliä N61 01.695 E24 27.722.
You might also like
35 Comments
Hienoja maisemia! Ja tuolla näkötornissa haluaisin todella päästä käymään – olen ihaillut sitä viime aikoina useammasta blogipostauksesta. Taitaa vain olla vähän hankala kohde autottomalle…
Hämeenlinnastakin muuten lukisin mielelläni lisää. En ole käynyt kaupungissa kuin pari kertaa, viimeksi blogimatkalla 2012, mutta silloin lähinnä syötiin. 🙂 Uusi, perusteellisempi visiitti on kuitenkin hautumassa mietintämyssyssä.
Juttuja on kyllä tulossa! Ja muistan hyvin sen teidän reissun, olisin itsekin halunnut mukaan, mutta muut kiireet estivät. 🙂
Ja hei teidän pitää ehdottomasti tulla silloin Hämeenlinnaan kun minäkin olen siellä, näytän teille mieluusti paikkoja! Ja auto on aina käytettävissä, isi kyllä lainaa. 🙂
Laitetaan mietintämyssyyn! Ehdottomasti haluan tulla. 🙂
Näyttääpä kivalta reitiltä! Hämeenlinna on sen verran lähellä, että tuonne voisi joku viikonloppu lähteä lenkittämään koiria, mutta viikonloppuna ei ehkä saisi kulkea aivan yhtä rauhassa. Paljonko tuolle kierrokselle tulee matkaa? Kuvittelenko vain vai onko tuolla yhdessä kuvassa pitkospuilla pienen pieni sammakko? 🙂
Apua mä en edes huomannut tuota sammakkoa, sen on pakko olla sammakko! 😀 <3
Tuo kierros on vajaa 6 kilometriä. Mennäänkö joku vkl yhdessä? Näyttäisin sulle mieluusti paikkoja enemmänkin. 🙂 Ja tämä reissu taitettiin siis sunnuntaina. Aulangonjärvenkierros ei taida (valitettavasti) olla mikään "liian" suosittu. 🙂
Ja minä kun olin ihan varma, että olit tarkoituksella ottanut sen sammakon kuvaan mukaan 😀 Lähden oikein mielelläni sun kanssa noihin maisemiin käppäilemään. Kiitos kutsusta! Uskomatonta, että tuolla saa olla aivan rauhassa. Pk-seudulla kun kaikki ulkoilupaikat on täynnä porukkaa viikonloppuisin.
En tajua miten en huomannut sitä laisinkaan! 😀 Ihan uskomatonta. Onneks sulla on tarkat silmät!
Ja mennään! Lisäillään kavereiksi fb:ssa ja pohditaan hyvä ajankohta. Mut löytää sieltä samalla nimimerkillä kuin Instagramista. 🙂 Kivaa!
Laitoin sulle kaveripyynnön FB:ssä 🙂
Jee! 🙂
Melkein tasan vuosi sitten kipusimme Aulangon torniin ja ihailimme upeaa maisemaa järven yli. Teimme myös pienen kävelyn Joutsenlammelle, Metsälammelle ja Karhuoluolalle. Luontoelämyksen lisäksi käytiin tsekkaamassa myös Ämyrokki. Tosi kotoisa fiilis, vaikka ilma oli harmaa ja sateinen.
Voi Ämy, miten unohdin sen omasta listasta! Hämeenlinnassa on niin paljon niin siistejä juttuja.
Terkkuja sinne puolelle maailmaa <3
Terkkui sinne Tropiikkiin! (luin että siellä on trooppiset yöt käynnissä) 😉
Raapustin muuten tällasta vuosi sitten….en tiedä meneekö vanhentuneena #suomiretkestä 🙂
http://kinttupolulla.blogspot.com.es/2013/07/aulangolla.html
Terkkui sinne Tropiikkiin! (luin että siellä on trooppiset yöt käynnissä) 😉
Raapustin muuten tällasta vuosi sitten….en tiedä meneekö vanhentuneena #suomiretkestä 🙂
http://kinttupolulla.blogspot.com.es/2013/07/aulangolla.html
Kyllä! Mä nukuin just viime yön parvekkeella sen vuoksi, oli aivan ihanaa! 🙂
Ja hei, tottakai menee suomiretkestä! Ihanaa kun jaoit tän uusiksi!
En kestä miten täällä voikaan olla missään näin kaunista <3
Ja vielä Hämeenlinnassa. Koko paikka tuntuu ihan absurdilta. 🙂
Kiitos tästä vinkistä! Hämeenlinnassa 7 vuotta asuneena ei oo kyllä kauheesti tullut luontoretkeiltyä, mut tonne täytyy kyllä tehdä joku päivä retki 🙂 onko muuten sellainen reitti, että sielä on hyvä mennä myös koiran kanssa? 🙂 kuvista päätellen en kyllä näkis siinä mitään ongelmaa, ellei sielä oo sitä erikseen kielletty tms…
Tänne voi ja kannattaa tulla koiran kanssa! Eli ei ole erikseen kielletty. (:
Nättiä on! Tuolla ei olekaan tullut käytyä piiitkään aikaan. Asian vois hyvinkin korjata. 🙂 Huippu vahinkosammakko!
Vahinkosammakko naurattaa edelleen! 😀 Mehän saadaan porukkaekskursio kohta aikaan Hämeenlinnan rundista. 🙂
Olimpa melkein katselevinani ihan lappilaisia maisemia vaikka Luostolta! Tuollaiset järven ympäri-reitit on kyllä tulleet tutuiksi. Ihana Suomi!
Sanos muuta, ihana Suomi! <3
Mahottoman kaunista!!! Sopiva päiväretki paikka. Siitä onkin monen monta vuotta, kun olen tuolla talsinut.
Sammakko <3
Sammakko <3
Ja mee ihmeessä uudestaan!
Oi oi, kesä <3 Ja mitä ihania maisemia Suomi taas tarjoaa. Meillä on vielä muutamalle retkelle aikaa tänä kesänä/alkusyksystä ja mikä sen parempaa kun kaikki ne vaihtoehdot mistä valita 🙂
Sanos muuta, ja ihanasti sanottu! Vaihtoehtoja on vaikka kuinka. 🙂
Oioioi, kylläpä on ihania maisemia ja niin monimuotoista luontoa vielä! Tampereelta ei ole edes mahoton matka tuonne joten kiitos mahtavasta vinkistä 🙂
Ei muuta kuin nokka kohti Hämeenlinnaa! Siellä no vaikka kuinka paljon upeaa nähtävää. 🙂
Ihan mahtavan näköinen paikka ja upeat kuvat! Ja miten monenlaista maisemaa mahtuukaan tuon mittaiselle matkalle.
Sanos muuta – tuo reitti tosiaan on melkoisen moninainen ja siksi erittäin kiinnostava retkikohde. 🙂
[…] täällä aiemmin kesällä, mutta tällä kertaa ihastellaan syksyn […]
[…] reunalla, ja luulin tuntevani metsän ja sen järven jo läpikotaisin. Tässä taannoin Kaukokaipuun Nellan juttua (klik!) lukiessa tajusin, että todellisuudessa minulla on puolen metsän kokoinen aukko […]
[…] palella muuten Yumiakaan. Se on taas vedessä. Voi Yumi sinnekö sinä menit! Kävin täällä aiemmin kesällä, mutta tällä kertaa ihastellaan syksyn […]
[…] Nella oli retkeillyt jo aiemmin tänä vuonna samoilla pitkospuilla ja hänen kirjoittaman postauksen ansiosta minäkin löysin itseni viettämästä mukavaa päivää […]
[…] komeisiin maisemiin. Ehditte nimittäin hyvin kulkea seitsemän kilometrin mittaisen, yli Kärmeskallioiden kulkevan kauniin ja monipuolisen […]