Aulangonjärven Kärmeskallioilla

Polun alussa Aulangon ulkoilumaja, uimaranta ja kaunis kota. Selkään liimautuvassa repussa tarpeeksi vettä, sillä helleaalto on yltänyt tännekin. 1930 perustettu Aulangon luonnonsuojelualue on jokaiselle hämeenlinnalaiselle tuttu paikka ja rehvakkaan ylpeilyn kohde – eikä ihme, sillä suomalaisen kansallismaiseman tiedetään ihastuttaneen ihmisiä ja inspiroineen taiteilijoita jo yli sadan vuoden ajan.

Onhan meillä täällä Hämeelinnassa myös vuoden 1952 Olympiapuisto ja Ahveniston upeat harjut, sinnikkäästi paikallaan pysyvä hyppyrimäki sekä keskustaa ja Linannpuistoa halkova Vanaja. Upeasta keskiaikaisesta Hämeen linnasta, punatiilisestä Verkarannasta, mainioista sisä- ja ulkokirpputoreista puhumattakaan. Mutta niistä jokaisesta riittää kerrottavaa oman blogiartikkelinsa verran, joten keskitytään tällä kertaa Aulangonjärven upeisiin maisemiin.

Ulkolumajalta lähtevä Aulangonjärven reitti kaartaa oikealle. Saniaisten ja puna-apiloiden kirpeän makea tuoksu on huumaava. Hyttynen hätyyttää. Helppokulkuista kuntopolkua pitkin on helppo taapertaa, ja pian siirrytään pitkospuille aivan järven tuntumaan. Puuveneet huilaavat hiljaa kaislikossa, edessä näkyy pieni ranta muutamine ihmisineen.

Ketään ei tule vastaan koko kierroksen aikana. On vain minä ja kotikaupunkini vehreät puistometsämaisemat.

Aulangon näkötorni tähystää metsän takana, ja nyt se katselee teitä siellä ruudun takana. Aivan sen juurella sijaitsee entisen metsänvartijan mökki, nykyinen matkamuistomyymälä ja kahvila, josta voi ostaa mukaansa vaikkapa eväistä turpean piknik-korin.

Reitin puolessa välissä noustaan jyrkkää rinnettä pitkin jopa 30 metriin kohoaville Kärmeskallioille,
joiden päältä ei uskoisi katselevansa hämeenlinnalaisia maisemia.

Muutamalla kuvaustauolla (merkitty reittikarttaan pienin mustin kolmioin) vajaan kuuden kilometrin matka venyi ajassa puoleentoista tuntiin. Aulangonjärven kierroksen lähtöpiste löytyy osoitteesta Linnanen 75, 13220 Hämeenlinna. Koordinaatit näyttävät pykäliä N61 01.695 E24 27.722.