Eurooppalaisia unelmia

“Follow your dreams, they know the way.”
Kobe Yamada

[dropcap]M[/dropcap]elkein jo valloitin uuden mantereen ja turkoosin Karibianmeren, mutta odottakoot Cuban ja Marokon pressimatkat seuraavaan kertaan. Enkä oikeastaan edes harmistunut jo sovituista menoista pullistelevalle mustakantiselle kalenterilleni, sillä mahdollisuuksia tulee, ja mahdollisuuksia on tänä keväänä tullut jo aivan ihanan monta. Konkretisoituneista reissuista puhumattakaan.

Berliinin paras kesäjuoma ei liene Riesling, vaan tummanruskeasta pullosta kulautettu jääkylmä Kirsch Porter, mieluiten kaupan rappusilla nautittuna – poksautetaanhan pullot auki myyjän puolesta, kysymättäkin. Puolaan taas olen kaivannut siitä saakka, kun lähdimme ystäväporukalla laskettelemaan Zakopaneen, jonka huipulla Kasprowy Wierchilla upeaa Tatran vuoristomaisemaa pääsee ihastelemaan lähes 2000 metristä.

Molempia maita tervehdin taas toukokuussa.

[dropcap]M[/dropcap]utta entä kesäkuisen road tripin Italia, entä pienestä kaupasta muutamalla eurolla hankittu halpa punaviini, entä se makea tuuli josta olen kirjoittanut ennenkin, entä pystybaarissa nautitut espressot, entä ne upeat kirkkaat järvet, entä ciao bella! Vaikka entinen kotikaupunkini Faenza kuuluukin Emilia-Romagnan alueeseen ja Emilia-Romagna Pohjois-Italian maakuntiin, en ole vielä päässyt morottamaan Alppien eteläisiä osia, italialaisia vuoria, joista olen kai haaveillut aina.

Kuten Yamada toteaa, unelmiaan kannattaa seurata, sillä ne tuntevat tien.