Helvetinjärvi ja Helvetinkolun luontopolku

Helvetinjärven kansallispuisto – Helvetinjärvi ja Helvetinkolun luontopolku

Helvetinjärven kansallispuisto on suosittu päiväretkikohde. Kierrä Helvetinkolun luontopolku ja viivähdä hetki kauniissa maisemissa, jotka tyven Helvetinjärvi tarjoaa. Samalla voi pohtia, mitä salaisuuksia kuvauksellinen Helvetinkolu pitää sisällään.

Helsingissä loppukesän tuuli kujeili kesävihannissa koivuissa ja kuusissa, vinkaisi välillä vasten heinää, puuskahti poskipäille. Perillä Pirkanmaan Ruovedellä ilma seisoi Helvetinjärven kansallispuistossa paksuna kuin talvipalttoo. Oli ukkosta ilmassa – ja ehkä jotain muutakin.

Helvetinjärven reitit ovat hyvässä kunnossa, ja korkeuseroja helpottamaan on rakennettu pitkiä puisia portaita. Kansallispuiston maasto on vaihtelevaa, metsät vanhoja, ja kaunis Helvetinjärvi omituisen tyyni.

Tänne tullessaan tietää, että Helvetinjärven rotkolaakso sekä mahtipontinen Helvetinkolu kätkevät jotain erityistä.

Helvetinjärvi ja sen piiloteltu salaisuus

Helvetinjärvi on tummanpuhuva ja mystinen. Perimätiedon mukaan Ruokkeen isäntä otti aikanaan omin lupinensa Sipilän noidan merrasta hauen. Äityi kiivas kinastelu, mistä sydäntyneenä sihisi akka hampaidensa välistä äijälle: ”Tästä Helvetinjärvestä ei tule haukia niin kauan kuin minun kynteni ovat pehmeät!”

Kerrotaan, että vasta aikojen kuluttua kävi hauki kiinni kenenkään pyydykseen. Sitä ennen Helvetinjärvi piti saaliit itsellään.

Myöskään rupijäkälien koristamien, Helvetinjärven kansallispuiston kallioiden lakiosissa sekä Helvetinkolun huipulla sijaitsevien valtavien kivimuodostelmien olinpaikkaa ei ennen aikaan haluttu selittää luonnonvoimin. Uskottiin, että Kalevan poikinakin tunnetut pohjolan vanhimmat asukkaat eli hirvittävän vahvat jättiläiset veivät lohkareet paikoilleen rotkolaakson komeimmille korkeuksille kuin muistomerkiksi jollekin menneelle.

Nykytiedon valossa koetetaan toki todistella, että Helvetinkolun järkäleet ovat mannerjään kuljettamia viimeisimmän jääkauden siirtolohkareita. Uskoo, ken tahtoo.

Helvetinjärven reitit: Helvetinkolun luontopolku – Helvetistä itään

Helvetinjärven reitit vievät syvälle Pirkanmaan upeaan luontoon. Helvetinjärven paras reitti, Helvetinkolun luontopolku on selkein reittimerkin opastettu neljä kilometriän pituinen rengasreitti. Helvetistä Itään -luontopolku lähtee Helvetinportista, jonka tuntumasta löytyy myös kahvilarakennus palvelemaan luonnossa liikkujia. Helvetinpolun rengasreitti johdattaa kulkijan suopainanteiden ja kauniin kuusimetsän kautta ihailemaan puiston komeinta nähtävyyttä, Helveetinjärveen laskevaa Helvetinkolua. Helvetinkolu sijaitsee polun puolessa välissä.

Geokätköily- ja kiipeilymahdollisuuksien lisäksi Helvetinjärven kansallispuiston alueelta löytyy 40 kilometrin verran merkittyjä reittejä, joten tänne voi lähteä vaikka hieman pidemmälle yön yli retkelle.

Helvetinjärvi ja sen historia

Helvetinjärven kansallispuiston parasta antia ovat sen upeat maisemat: tummat metsät, jyrkkärantaiset järvet, pienet metsälammet ja syvät rotkolaaksot, jotka syntyivät tänne 200 miljoonaa vuotta sitten. Niiden syyksi on kerrottu maankuoren halkeaminen ja sen johdosta syntyneet siirrokset – vaan onko noin?

Olisivatko asialla voineet sittenkin olla Kalewan pojat yhdessä neito-tyttäriensä kanssa?

Kantoivatko kenties nuo tarinoiden vahvat ja miehekkäät naiset esiliinoissaan suuret kivet paikoilleen, synnyttäen näin upean ja mystisen Helvetinkolun sekä vuoren, jonka näköalatasanne on kansallispuiston tunnetuin kuvauspaikka?

Mene ja tiedä, mutta Suomi on aina ollut tunnettu vahvoista ja tomerista naisistaan.

Helvetinjärven kansallispuisto Ruovedellä

Ruovedellä sijaitsevaan Helvetinjärven kansallispuistoon on Tampereelta tultaessa noin puolentoista tunnin ajomatka. Kohteeseen kannattaa saapua omalla autolla, sillä bussit eivät aja tänne asti. Ympärivuotinen luontokohde sopii osittain myös liikuntarajoitteisille. Ota silloin suunnaksi Kankimäki ja Haukanhiedan lähiympäristö.

Helvetistä itään -luontopolku alkaa Kankimäestä ja johtaa Helvetinkolulle. Neljän kilometrin pituinen rengasreitti suositellaan kuljettavaksi vastapäivään. Kankimäen suunnalta tuleva metsätie erkaantuu poluksi, jonka kiemurtelee kansallispuiston pohjoisosassa läpi puronvarsikuusikon ja kauniiden mäntymetsien aina suopainanteiden kautta kohti jylhää rotkolaaksoa. Sieltä, Helvetinkolulta, aukeaa upea näkymä Iso Helvetinjärvelle.

Iso Helvettijärven taukotuvalta löytyy nuotiopaikka, jossa voi pysähtyä viettämään evästaukoa ja nauttimaan ympäröivästä luonnosta. Taukotuvalta voi nousta portaat ylös tai halutessaan kiertää järven viertä pitkin kohti sen pohjukkaa. Minä suosittelen molempia, sillä ylhäältä päin aukeava Helvetinkolu on aivan eri näköinen kuin alhaalta päin tarkastellessa. Helvetinkolun solassa pääsee myös kävelemään, mutta askeliaan kannattaa varoa. Helvetinkolun oma ekosysteemi on nimittäin omiaan monille sammallajeille, mikä tietenkin tarkoittaa, että täällä on todella kosteaa. Kävele siis varovasti, sillä Helvetinkolu on paikoitellen todella liukas.