Retrosta renessanssiksi – louteen uusi tuleminen
Loue on ainoa aidosti suomalainen avotulimajoite, jonka juuret ja perinteet kääntävät kelloa 80 vuotta taaksepäin – aikaan, jolloin A.E. Järvinen kirjoitti puoliympyrän muotoisesta louteesta Metsästys- ja Kalastuslehdessä.
Tavan kankainen tai ihmisen rakentama kelopuinen laavu on varmasti jokaiselle luonnossa liikkujalle tuttu ilmestys. Moni on myös saattanut nähdä vähintään valokuvista eränkävijäesi-isiemme yöpymissuojana myöhäissyksyllä ja talvipakkasilla toimineet havulaavut.
Mutta kuinka moni on kuullut tai nukkunut louteessa? Tuossa ainoassa aidosti suomalaisessa avotulimajoitteessa, jota tänä päivänä valmistetaan kotimaisen Laatuteltta Vilkmanin ja FinnRoverin yhteistyönä.
Loue on ainoa aidosti suomalainen avotulimajoite
Hyvää ystävääni ja erämentoriani Retkinikkaria eli tietenkin Joppe Rantaa lainaten: ”Laavua kuulee usein väitettävän suomalaisten keksimäksi ja erinomaiseksi talvimajoitteeksi. Myös Erätoveria väitetään kotimaisiksi innovaatioiksi, mutta kodan muotoa tuskin kukaan kehtaa alkujaan pohjoismaiseksi väittää, kun intiaanien tiipiit ovat tuttuja piirroksista ja elokuvista.”
Voidaan siis hyvinkin sanoa, että loue on ainoa aidosti suomalainen avotulimajoite.
Ja miten mainio majoite se onkaan!
Rakkautta ensisilmäyksellä
Oma ensikosketukseni louteeseen tapahtui vuoden 2018 Talviluonnonpäivänä Nuuksion kansallispuistossa.
Vaikka nukuin tuolloin puihin ripustettavassa Tentsile-teltassa (ja tein epävirallisen Suomen siviiliennätyksen pakkaslukemissa), en saanut katsettani irti A. E. Järvisen kunniaksi suunnitellusta M34-mallista.
Ei mennyt kauaa, kun loue jo oli tilattu ja löytänyt uuteen kotiinsa.
Loue nojaa vahvasti neljän eränkävijän aikaansaannoksiin
A.E. Järvisen eräretkien aikana maan mainioksi avotulimajoitteeksi hioutunut loue kuvailtiin myöhemmin Lapin tarinoistaan tunnetun Kullervo Kemppisen vuonna 1961 ilmestyneessä Poropolku kutsuu -kirjassa; Kemppinen toteaa lopen kyllästyneensä laavuun ja sen ominaisuuksiin, minkä vuoksi myös hän ryhtyy louteen käyttäjäksi.
Louteen elämä kirkastui uudestaan 1990-luvulla, kun erätaitokouluttaja Nalle Corander oli osaltaan nostamassa sitä eräretkeilevän väen majoitteeksi.
Historia havisee, aikaa kuluu, ja sitten louteesta innostuu kukas muukaan kuin vanhan kansan erätaidoistaan tunnettu Joppe Ranta. Mies on tehnyt niin perinpohjaisen selvitystyön louteen historiasta, ettei siihen kykenisi kukaan muu.
Ja sen vuoksi minäkään en lähde kirjoittamaan aihetta uudelleen, vaan ohjaan teidät tämän linkin kautta lukemaan louteen historiasta, joka on äärimmäisen mielenkiintoinen!
Nimittäin, Ranta teki kerrassaan huikean löydön Koilliskairan luontokeskuksesta, Tankavaarasta.
Löytö, jota ei usko todeksi
Jukka Kemppinen, Kullervo Kemppisen poika, kertoi, että Tankavaaraan oltiin lahjoitettu Kullervon varusteita vuonna 1993.
Perinpohjaisessa historiikissaan ”Upea löytö Tankavaarasta” Ranta itse kertoo seuraavaa:
”– Tiedustelu sieltä (Tankavaaran luontokeskuksesta) ei tuottanut tulosta. Louetta ei kuulemma ollut. Viestittelyssä kuitenkin kävi ilmi, että Kemppisen rinkassa on jotain, mutta sitä ei ole koskaan avattu. Pyynnöstäni ystävällinen henkilökunta kuitenkin kurkisti rinkan sisään, ja siellä se oli – Kemppisen alkuperäinen loue. Se oli ollut 20 vuotta pakattuna rinkkaan, kenenkään siitä tietämättä.”
Muistan, kun Joppe tarinoi saman minulle ensimmäisen kerran. Kylmät väreet kipunoivat iholla kuin nuotiosta rasahtelevat sähikäiset. Voiko tällaista todella tapahtua?
★ Suosittelen siis vielä kerran lukemaan tämän erinomaisen artikkelin louteen historiasta »
Louteen pystytys – huomioi tämä
Joppe on tehnyt louteen pystytyksestä videon, tietenkin. Pystyttäminen onnistuu hyvin helposti, kunhan keskisaloksi valitsee reilun pari metriä korkean puun tai vaihtoehtoisesti vaellus/hiihtosauvan.
Mitä kylmempi keli, sitä pystympään loue asennetaan: näin nuotion lämpö saadaan hohkaamaan ja siten lämmittämään suuremmalta alalta. Märällä säällä loue tulee puolestaan pystyttää vinompaan asentoon, jolloin se myös toimii suojana sateelta.
Mikäli louteen haluaa mukaan omalle Lapin-retkelle, riittää, kun puut yltävät hieman yli louteen kärjen.
Vältä tätä virhettä
On myös hyvä huomioida, että loue olisi aina paras pystyttää selkäpuoli mahdollista vesikertymää vasten.
Näin siksi – kuten muissakin kangas- ja puulaavuissa – että avotulimajoitteet ovat savuherkkiä ja järveltä käyvä tuuli saa savun pyörimään majoitteen ”sisällä”.
Toisin sanoen, vaikka kaikki ulkoilualueiden kiinteät laavut on yleensä rakennettu niin että retkeilijät pääsevät myös nauttimaan kauniista maisemasta, tapa on väärä.
Avotulimajoite tulisi aina rakentaa ja/tai pystyttää selkä tuulta vasten.
Loue M34 (Järvinen)
Loue M34 (Järvinen) on tuhdista valkoisesta puuvillasta (265g/m2) nahkavahvikkein Suomessa suunniteltu ja ommeltu perinnemalli. M34 henkii aikaa, jolloin A.E. Järvinen eli ja kirjoitti louteesta kuten myös muista eräseikkailuistaan Metsästys- ja Kalastuslehdessä.
Vaikka M34 on malliston painavin (3,3 kg), se tarjoaa autenttisen tunnelman avotulen loisteessa. Malli sopii hyvin kahdelle retkeilijälle ja todella tilavasti yhdelle kulkijalle.
★ Löydät loude-mallien tuotetiedot täältä, tuotetiedot-välilehteä klikkaamalla »
Tyylikkäästi eräperinteitä kunnioittaen
FinnRoverin louteille on myönnetty Avainlippu- ja Design from Finland -tunnukset suomalaisen työn ja suomalaisen muotoilun merkiksi.
FinnRover-tuotteita on saatavilla brändin oman verkkokaupan lisäksi myös Partioaitassa, joka jo 1960-luvulla ensimmäisten joukossa myi loue-vaatteita, parhaimmillaan jopa neljää eri mallia.
Lisäksi FinnRoverilla on jälleenmyyjiltä Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Uuden malliston valmistaja on Laatuteltta Ky Vilkman, eli entinen helsinkiläinen Telttatyö, joka alun perin Partioaitan louteetkin valmisti.
Loue on siis palannut juurilleen.
Ja löytänyt tiensä Pohjois-Norjan Finnmarkiin.
Linkkivinkit
- Tutustu tuotteeseen Partioaitan verkkokaupassa »
- Lue tuotteesta FinnRoverin sivustolla »
- Tutustu retkeilyperinteiden sanansaattajan ja turvallisen retkeilyn apostolin sivustoon »
Lue myös
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.