Djatlovin solan onnettomuus (Dyatlov pass)

Helmikuussa 2019 tuli täyteen 60 vuotta Uralilla sijaitsevan (Dyatlov pass) Djatlovin solan onnettomuudesta ja mysteeristä, jossa helmikuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä kuoli 9 nuorta neuvostoliittolaista vaeltajaa, eikä kukaan vieläkään tiedä, miksi.

Mitä Djatlovin solan onnettomuudessa oikein tapahtui? Otimme Evan kanssa aiheen käsittelyyn Eräloki-podcastin Halloween-jaksossa, jonka teema oli poikkeuksellisen karmiva. Jos haluat, voit kuunnella Djatlovin solasta kertovan jakson ilmaiseksi Spotifysta tai SoundCloudista.

 

 

Djatlovin solan onnettomuutta (Dyatlov pass) ja mysteeriä on yritetty selittää ainakin 75 erilaisella teorialla ja salaliitolla.

Ne kaikki on kuitenkin haluttu osoittaa kuluvan vuoden aikana perättömiksi nykyteknologian avulla, minkä vuoksi Djatlovin solan onnettomuuden tutkimus avattiin uudestaan tänä keväänä. Vaikka uusia tutkimustuloksia lupailtiin syksylle 2019, en ainakaan vielä löytänyt tietoa nykytilanteesta tai siitä, miten Djatlovin solan tutkimus on edistynyt — tai onko edes.

Monet uskovat, ettei sanojen takaa tule koskaan löytymään tekoja.

 

Djatlovin solan onnettomuus (Dyatlov pass)
Nuoret hiihtäjät matkalla Dyatlovin solaan. Kuva: DYATLOV MEMORIAL FOUNDATION

 

”Älä mene sinne”

Djatlovin solan onnettomuus ja sen traaginen mysteeri tapahtui Otorten-vuoren itäpuolella kohteessa, joka mansien kielellä käännettäisiin ”Älä mene sinne”.

Mansit ovat Venäjällä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa ja sen lähialueilla asuva suomalais-ugrilaista mansin kieltä puhuva kansa. Manseista ja hanteista käytetään yhteisnimitystä obinugrilaiset, ja heillä on Venäjän lainsäädännössä tunnustettu vähälukuisen alkuperäiskansan asema.

Yksi lukuisista Djatlovin solan onnettomuuden teorioista on, että mansit olisivat rituaalinomaisesti tappaneet nuoret vaeltajat (2 naista ja 7 miestä), mutta ajatuksesta luovuttiin, sillä ruumiit löytyivät liian kaukaa mansien pyhänä pitämältä alueelta. Toinen teoria kertoo, että nuoret olisivat hankkineet manseilta vahvoja hallusinaatioita aiheuttavaa pontikkaa, jonka vaikutuksen alaisina he olisivat tappaneet toisensa.

 

Djatlovin sola ja onnettomuus (Dyatlov pass)
Sola, jossa onnettomuus tapahtui, on nimetty Djatlovin solaksi siellä menehtyneen vaellusryhmän johtajan, IGOR DJATLOVIN mukaan. Kuva: DYATLOV MEMORIAL FOUNDATION

 

Djatlovin solan onnettomuus

Sola, jossa onnettomuus tapahtui, on nimetty Djatlovin solaksi siellä menehtyneen vaellusryhmän johtajan, IGOR DJATLOVIN mukaan. Kaikki nuoret olivat kokeneita hiihtovaeltajia ja eränkävijöitä, mikä tekee mysteeristä entistäkin oudomman: mikä tappoi heidät kaikki?

Vaeltajien on muun muassa arveltu osallistuneen johonkin salaiseen KGB:n tai armeijan lääketestiin, minkä seurauksena he olisivat menettäneet järkensä ja tappaneet toisensa mitä järkyttävimmin tavoin. Ulkopuolisen tekemää murhan mahdollisuutta epäiltiin myös, mutta näistäkin syytöksistä luovuttiin, sillä läheisistä vankiloista ei oltu raportoitu yhtään karkuria.

Villein spekulaatio on syyttää ufoja.

 

Djatlovin solan onnettomuus
Djatlovin solassa kuolleden nuorten hauta sijaitsee Jekaterinburgissa Venäjällä. ­KUVA: ARTUR ANDRZEJ

 

Kun nuoret vaeltajat eivät sovittuun päivämäärään mennessä lähettäneet lupaamaansa sähkösanomaa, omaisten vaatimuksesta aloitettiin etsinnät, jotka tosin venyivät helmikuun lopulle: 26. päivä Djatlovin solasta löytyi hylätty leiri, jonka teltat oli revitty sisäpuolelta auki.

 

 

Djatlovin solan uhrit

Ensin löytyi kaksi pakkasen tappamaa vainajaa alusvaatteisillaan ja ilman kenkiä. Hypotermiatapauksissa niin kutsuttu ”paradoksaalinen riisuutuminen” on melko yleistä, vaikka sen syitä ei tarkalleen tiedetä. Arvellaan, että puolustusmekanismien pettäessä veri alkaa virrata uudestaan kehon sisäosista raajoihin, jolloin kuuma aalto jääkylmän ihon alla tuntuu niin polttavalta, että uhrin on pakko riisuutua.

Kolme muuta ruumista olivat kärsineet täysin selittämättömiä vammoja. Yhden suusta löytyi jäätynyt sormi; miehen jaloissa oli hirveitä palovammoja, joiden aiheuttaman kivun vuoksi hänen epäillään purreen nivelensä poikki. Erään lähteen mukaan palovammat näyttivät siltä, kuin häntä olisi riiputettu narussa palavan nuotion yllä.

Neljästä ruumiista mitattiin korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia.

 

Djatlovin mysteeri
Retkikunnan jäseniä. Kuva: DYATLOV MEMORIAL FOUNDATION

 

Miksi ruumiit sijaitsivat niin kaukana toisistaan?

Djatlovin solan onnettomuudessa kuolleiden retkikunnan muiden jäsenten ruumiit löydettiin vasta kahden kuukauden päästä neljän metrin syvyisestä rotkosta. Heidän ruumiinsa kertoivat aivan toisenlaista tarinaa yön tapahtumista: Kolmella heistä oli vakavia, kuolemaan johtaneita vammoja kehossaan, ja yhdeltä vaeltajalta oli leikattu kieli irti. Viranomaiset kuvasivat vammoja samanlaisiksi, mitä tyypillisesti tavataan auto-onnettomuuksien uhreilla. Heidän ruumiistaan ei siis löydetty merkittäviä ulkoisia vammoja, vaan vammat vaikuttivat ”valtavan paineen aiheuttamilta”.

Venäjän yleisen syyttäjän ALEKSANDR KURENNOIN mukaan nuorten vaeltajien traaginen kuolema liittyy luonnonilmiöön, tarkemmin sanottuna infraääniin, joita esiintyy luonnossa esimerkiksi myrskyissä ja kovissa tuulissa. Tiedetään, että katabalaattinen tuuli tappoi retkikunnan Ruotsin Jämtlandissa vuonna 1978.

Myös DONNIE EICHAR (New York Times best-selling book, Dead Mountain: The Untold True Story of the Dyatlov Pass Incident in 2013) esittää luonnonilmiöitä Djatlovin solan onnettomuuden syyksi vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan Dead Mountain. Eicharin mukaan nuori retkikunta olisi vahingossa pystyttänyt telttansa paikkaan, joka altisti heidät harvinaiselle luonnonilmiölle, jossa vuoren huipun yli puhaltanut myrsky olisi voinut saada aikaan Kármánin pyörreratana tunnetun ilmiön, jossa syntyy voimakkaita tuulenpyörteitä. Näiden pyörteiden aiheuttama ääni on niin kova, että se voi vastata ohi kulkevaa tavarajunaa. Kivuliaan metelin lisäksi pyörteet olisivat todennäköisesti saaneet aikaan myös kuuloalueen alapuolelle jääviä infraääniä, joiden vaikutuksia tunnetaan huonosti, mutta ainakin yhdessä kokeellisessa tutkimuksessa on osoitettu, että infraäänet saavat aikaan levottomuutta, pahoinvointia, kylmiä väreitä, surua, hermostuneisuutta ja silkkaa pelkoa. Kun keho aistii jotain, mitä korva ei kuule, syntyy aavemaisia kokemuksia, jotka voivat ajaa ihmisen hirmutekoihin.

Infraäänet eivät kuitenkaan yksin selitä Djatlovin solan onnettomuutta, sillä vain viidellä kuolleista oli ollut näitä oireita. Sen vuoksi Djatlovin solan mysteeristä kirjan kirjoittanut ja juttua vuosia seurannut ANATOLI GUTSHIN uskoi, että vaeltajat joutuivat Neuvostoliiton salaisen radioaktiivisen asekokeen uhreiksi.

 

Djatlov Sola onnettomuus
Matkalla kohti Djatlovin solaa. Kuva: DYATLOV MEMORIAL FOUNDATION

 

Koituiko nuorten kohtaloksi ohjus?

Viimeisimmän teorian on antanut venäläinen bloggaaja VALENTIN DEGTEREV, jonka mukaan kyseessä olisi ollut reitiltä eksynyt ohjus. Tätä hän perustelee sillä, että kolmen kilometrin päässä tapahtumapaikalta näkyy satelliittikuvissa 30 metrinen kraateri, jonka kiviaines on sulanut kuumuudesta. Toinen vaihtoehto voisi olla meteoriitti.

Niin tai näin, törmäys on voinut synnyttää massiivisen maanjäristyksen ja lumivyöryn, näön vieneen kirkkaan valoilmiön sekä melun ja hetkellisen sokaistumisen aiheuttaman pelästymisen, minkä vuoksi nuoret ovat juosseet hädissään ja puolipukeissaan metsään.

Kuka tietää, saadaanko Djatlovin solan onnettomuudelle ja mysteerille koskaan lopullista vastausta.

Lähteet:
Retkilehti: Voiko pelkoon kuolla?
CNN:n uutisointi
How Stuff Works -sivuston uutisointi
Dyatlovpass.com
RBTH:n uutisointi

 

Djatlovin sola
Leiripaikalta löytyneet teltan jäännökset. Kuva: DYATLOV MEMORIAL FOUNDATION

 

Onko Djatlovin solan mysteeri sittenkin ratkennut?

Aiemmin tällä viikolla julkaistussa Communications Earth and Environment -tiedejulkaisussa ollaan mitä todennäköisimmin löydetty selitys oudolle tapahtumasarjalle.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 30.1.2021 julkaisemassaan artikkelissa: ”– Lumisimulaatioita käyttämällä tutkijat Johan Gaume ja Alexander M. Puzrin päätyivät lopputulokseen, jonka mukaan kuolemien taustalla oli todellakin lumivyöry.

Toisin kuin ihmisiä surmaavat lumivyöryt yleensä, oli Djatlovin solassa tapahtunut vyörymä pieni, mutta paikallisesti voimakas. Gaume ja Puzrin päätyivät tutkimuksessaan teoriaan, jonka mukaan hiihtoretkikunnan telttaan osui kenties vain viisi metriä leveä tiiviisti pakkaantunut lumivalli. Iskun voima saattoi vastata jopa henkilöauton syöksymistä telttaan.

TEORIA selittäisi sen, mikseivät venäläisretkikunnan jäsenet ehtineet poistua teltasta tarpeeksi nopeasti ja miksi vyörymän alle jääneet saivat niin vakavia vammoja.

Se antaisi selityksen myös sille, mikseivät etsijät havainneet merkkejä vyörymästä: suhteellisen pieni lumilohkare oli heidän saapuessaan todennäköisesti jo peittynyt uuteen lumeen.”

Lue HS:n artikkeli kokonaisuudessaan täältä »

Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa

Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.

Privacy Preference Center