Kansainvälisen ihmisoikeuspäivän ajatuksia

Everyone smiles in the same language.

Miten helppo ja kaunis ajatus se onkaan.

”YK:n yleiskokous hyväksyi 10. päivä joulukuuta vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Vuonna 1950 yleiskokous julisti joulukuun kymmenennen päivän ihmisoikeuksien päiväksi. Unesco antoi myös vuonna 1997 julistuksen ihmiskunnan yhteisistä vastuista Universal Declaration of Human Responsibilities. Sen mukaan jokaisella on velvollisuus kohdella muita inhimillisesti ja vastustaa fanatismia, vihaa ja syrjintää.”

Ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, joita harjoitamme päivittäin.

Välillä niinkin yksinkertaiset asiat, kuten opiskelumahdollisuus, se päivittäisen leivän syöminen tai juuri sen tietyn ihmisen rakastaminen, kenen kanssa tuntee olonsa kaikkein onnellisimmaksi, ovatkin jotain sellaista, mitä ei haluta suoda vieressä istuvalle yksilölle.

Mielenpäälläni on jo pitkään pyörinyt Pekka Hyysalon hieno aate siitä, että: ”Kun kaikki tekee vaan hyvää niin hyviä juttuja tapahtuu.”

Olen siitä onnellisessa asemassa, että pystyn matkustelemaan ja näkemään maailmaa. Toivoisin, että se olisi mahdollista kaikille, sillä mikään muu ei tässä elämässä opeta arvostamaan omaa kotiaan paremmin kuin kotiinpaluu.

Muistetaan siis tänään ja huomenna ja mieluiten aina lähimmäisiä sekä niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten. Muistetaan myös se, että suurin osa pakolaisista palaisi kotiin heti, jos se vain olisi mahdollista.

Meillä kaikille kuuluisi olla oikeus kotiin, jossa voi elää normaalia ja onnellista elämää. Niin ei valitettavasti ole.

Kuten edellä mainittu, ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, joita harjoitamme päivittäin. Minulle se tarkoittaa myös näiden ajatusten ilmaisua sananvapauden kautta.

Pitäkää huolta toisistanne!