Kaukana, vielä kaukana kaikesta, vaikka johan tässä ensimmäistä maalispäivää jo vietetään, niin siltikin vielä kaukana siellä missä vesi ja sen laineet kesäpäivän pehmeästä puuskasta vierii, missä sauna lämpiää edelliskesän kuivuneista klapeista, missä pienet siivekkäät poukkoilevat peilipinnalla kun hetkeksi tulee tyyntä, missä koivut kuiskaavat vielä ilman vihreää. Siellä odottaa päivä alkamistaan.
Kesä, vaikka aikaa siihen vielä onkin.
You might also like
Toskakakullinen kaipuuta
10/04/2019
Nepal – Kotimatka, paras matka
21/03/2018
Keitä te olette, joiden kasvoja en tunne
17/02/2018
3 Comments
Ihana tunnelmapläjäys maanantai aamuksi! Pidän kyllä vuodenaikojen kierrosta, mutta kesää täälläkin jo odotetaan 🙂
Hienoja ajauksia, näiden voimin aloittaa viikkonsa mielellään.
Ihania tunnelmia täällä, kiitos!