★ Kaupallinen yhteistyö Lundhagsin kanssa
Travel light. Live light. Be the light. Spread the light.
Seitsemänkymmentäkuusi päivää tien päällä on opettanut paljon eikä vähiten pakkaamisesta. Kun on vajaa kolme kuukautta käyttänyt samoja vaatteita ja varusteita, tajuaa, miten vähällä loppujen lopuksi selviää, ja miten paljon on ehtinyt elämänsä aikana haalia turhia asioita. Se on samaan aikaan hemmetin turhauttavaa ja toisaalta vapauttavaa.
En nimittäin muista kymmenystäkään tavaroista, jotka muutin vanhasta Helsingin kodistani Hämeenlinnaan. Mikä tekee asiasta vieläkin naurettavampaa on se, etten muutenkaan omista paljoa: muutin vanhempieni avustuksella kaiken omaisuuteni yhdellä kertaa; henkilöautolla ja vain reunoihin asti täyttyneellä peräkontilla, johon oli pakattu retkikamat, muutama taulu ja talvivaatteet.
Jotkut teistä saattavat muistaa, että olen tietoisesti karsinut omaisuuttani jo muutaman vuoden ajan. Tämä matka on kuitenkin avannut silmäni uuteen uskoon: siihen, miten vähän minä ihan oikeasti tarvitsen, ja miten vähällä minä ihan oikeasti selviän.
Se on nimittäin ainakin puolet vähemmän, mitä luulin aiemmin.
Instagram-tarinoitani seuranneet tietävät, ettei lähtöni Lappiin kesäkuun alussa sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Automme hajosi Vikajärvelle aamukolmelta, vain 100 kilometriä ennen Sodankylää. NIMI ON ENNE, muistan jonkun joskus sanoneen.. Hinuri kuitenkin pelasti tilanteen, ja painoin pääni tyynyyn viimein aamuviideltä. Huh.
Siinä oli pitkät tunnit takana, kun lähdimme ajamaan Tampereelta jo kolmen aikaan iltapäivällä. Mutta mitäpä valvomisesta, sillä Instagram-tarinoitani seuranneet tietävät myös sen, etten mahtanut nukkua koko kesänä: yötön yö teki tehtävänsä sekä eräs, joka varasti ne vähät hetket, kun oli tarkoitus huilata.
Menetetyistä yöunista huolimatta onnistuin kulkemaan Sodankylästä Kairijoen kautta Välimaan saamelaistilalle, josta palasin Lemmenjoen Kultareitin ja Ravadaskönkään kautta takaisin Sodankylään ja Kittilään. Ajoin muutamaksi päiväksi mökille Pohjois-Savoon ja taas pian Muonioon, josta jatkoin Pöyrisjärven kautta Finnmarkiin, uudestaan Kairijoelle ja taas hetkeksi takaisin etelään, sillä Märketin majakkareissu sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sigman velvollisuudet kutsuivat, samoin Porvoossa tulevana viikonloppuna vietettävät ystävän häät.
Tietäisittepä, kuinka monta ympyrää on tämän kesän aikana sulkeutunut. Ehkä minä sitten joskus kirjoitan tuon kaiken muistelmiini, joissa palaan kesään, kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani.
Olen saanut teiltä somen välityksellä kymmenittäin viestejä ja kysymyksiä.
Moni teistä on hämmästellyt kantamusteni keveyttä, kun taas minä olen hämmentynyt siitä, miten en muka vieläkään ole mestaripakkaaja: minulla on ollut tälläkin reissulla liikaa varusteita mukana.
Uumoiluni osuivat oikeaan: Me luulemme tarvitsevamme paljon enemmän kuin tarvitsemme, emmekä halua uskoa, kuinka vähällä oikeasti pärjäämme. Se “vähän” on nimittäin todella vähän.
Kuva: Antti Pietikäinen (@anttipietikainen)
Pakkaaminen ja siinä mestariksi tuleminen on pitkä prosessi, jonka minäkin masteroin vielä joskus.
Mutta palataan aiheeseen, minulla on kolme rinkkaa: yksi 30L, jolla reissasin kuukauden Thaimaassa, ja toinen 60L, joka kulkee mukana lyhyemmillä vaelluksilla. Lundhagsin 75L Gnaur sen sijaan on osoittautunut omaan käyttöön parhaaksi mahdolliseksi kantovälineeksi, jonne mahtuvat myös kahluutamineet, jotka ajattelin pakata mukaan vielä kerran kuluvaa kautta tulevana maanantaina.
Palataan matkasuunnitelmiin pian, sillä lupasin jakaa varustelistani, jonka perään te olette kovasti kyselleet Facebookissa ja Instagraminkin puolella.
Kolmen kuukauden varustelista
Tässä avattuna kaikki se, mitä pakkasin mukaan kolmen kuukauden reissulle. Näin syksyä vasten lista ei juuri muutu kuin paremmilla kertoimilla makuupussissa ja makuualustassa. Tähdellä merkityt varusteet ovat jääneet hellekesän vuoksi kokonaan käyttämättä.
• Teltta
• Makuualusta + kolmen vuodenajan makuupussi
• Kaasukeitin + kevyt astiasto
• Retkiruoat + mausteet
• Puukko
• Tulitikut
• Isosuinen vesipullo
• Merinokerrasto
• Villapaita*
• Huppari
• Hihaton toppi
• 3 x t-paita
• 2 x flanellipaita
• Tekninen pitkähihainen
• Vaellussortsit
• Farkkusortsit
• Farkut*
• 2 x lippis (päähineitä aina kaksi, jos/kun toinen kastuu)
• 2 x pipo
• Aurinkolasit
• Muutama buffi
• Hanskat*
• Alusvaatteet + sukkia
• 2 x urheilutoppi
• Lääkkeet + hygieniasetti
• Hamam-pyyhe
• Uikkarit* (seka-saunottiin ja uitiin nakkena)
• Untuvatakki* (käytin kerran reissun lopussaa Kairilla)
• Kuoritakki
• Kuorihousut*
• Vaelluskengät
• Crocsit
• Vanssit
• Tietokone
• Kamera + Sigman 24-70mm f/2.8
• Laturit + piuhat
• Matkalukemista* (Aina yhtä kaunis ajatus)
sekä sitten vielä kalastusta varten
• Kahluuhousut + vyölaukku
• Perhovapa + perhot
• Virveli + lipat
• Tekninen kauluspaita
• Perhonsidontasetti
• Kahluukengät
Siinäpä se. Sain kaiken muun mahtumaan Lundhagsilta saatuun 75L Gnaur-rinkkaan paitsi läppärin ja kamerakamat, jotka pakkasin pienempään päiväreppuun, jota käytän aina kaupunkireissuilla ja päiväretkillä.
Kuva: Antti Pietikäinen (@anttipietikainen)
Lundhags Gnaur 75L
LUNDHAGSIN GNAURIIN on helppo rakastua, kun kokoluokkiakin löytyy kolme: 60L, 75L ja 90L. Regular-Long-tyyppinen rinkka on helppo säätää sopivaksi, olit sitten pitkä tai lyhyt, joten mikäli et yllä minun mittoihini ja kaipaat aiheesta lisätietoa tai suosituksia, voit lukea Outdoor Blogger Networkiin kuuluvan kollegani kirjoituksen samasta rinkasta.
Minulla on ollut vuosien varrella ilo kokeilla ja käyttää eri outdoor-merkkien tuotteita ja löytää sitä kautta sopivat brändit omiin tarpeisiini. On kuitenkin yksi asia, joka yhdistää kaikkia aiempia kantolaitteita, vaikka ne noin muutoin olisivatkin olleet ihan päteviä: rinkoista tuntuu monesti puuttuvan järkevä tapa kiinnittää varusteita ulkopuolelle, mikä on yhtenä Gnaurin hyvistä puolista viety aivan uudelle tasolle. Esimerkiksi crocsien ja kuksien kiinnittämiseen soveltuvien irto-klipsien lisäksi kiepautin samoista lovista niin ikään ristihenkselit Saksan tuliaisiksi hankkimistani 3cm leveistä ja 3m pitkistä retkiremmeistä, jolloin kahluuhousut kulkivat mukavasti rinkan ulkopuolella omassa pussissaan. Olisi siihen saanut vaikka makuualustan tai makuupussinkin, mutta minulla ne mahtuivat rinkan sisälle.
Silmää miellyttävän ulkonäön lisäksi metalliset osat ovat muovisia kestävämpiä, koukkumainen kiinnitysmekanismi vaan yksinkertaisesti toimii ja on helppo käyttää. Suuriin sivutaskuihin rullaa helposti kuorivaatteet, jotka on nopea nykäistä esiin taivaan nyyhkiessä. Kyseisten taskujen vetoketjut on myös ommeltu aavistukseen vinoon, jolloin ne on helpompi avata. Pieniä, mutta isoja juttuja. Nesteytykselle on kerrankin tarpeeksi tilaa rinkan alareunoissa, minkä ansiosta 1,5L pullot tai vaikka Nalgenet kulkevat helposti mukana vaikka molemmin puolin – taskus eivät kinnaa tai karraa vastaan.
Mutta kun nyt on kerran kehuttu, niin mitä muuttaisin? Suunnittelisin järkevän tavan kuljettaa vapaputkea, mutta se ei toki ole kaikille käyttäjille olennainen. Rinkkaa on kuitenkin helppo suositella, sillä tulette näkemään sen reissuilla ja vaelluksilla myös jatkossa, pakkaan nimittäin taas maanantaina tavarat kasaan ja lähden kohti pohjoista.
Kuva: Tommi Hynynen (@tommihynyne)
Saattaisit pitää myös näistä
4 Comments
Kiitos hyvästä jutusta! Tämä auttoi paljon omien tulevien retkien suunnittelussa.
Ilo olla avuksi! 🙂
Kiitos hyvästä listauksesta! Retkeily on mahtavaa, mutta pakkaaminen aivan arsesta. Oisko vinkkejä, miten olla menettämättä hermojaan kerta toisensa jälkeen, kun edes katsoo rinkkaansa?
Heippa! Kiitos ihan mahtavasta postauksesta ja listasta, näyttää ihan super hyvälle! Sitä jäin miettimään, että miten pidät rinkan järjestyksessä, käytätkö kuivasäkkejä tai muita? Monesti ahdistaa, kun kaikki tavarat on kosteita ja sekaisin, muovipusseja olen käyttänyt mutta joku fiksumpi ratkaisu voisi olla paikallaan. Ymmärsin, että äitisi ompeli sinulle jonku nyssäkän waderseille, ainakin olit laittanut siitä jotain storyissa joskus, ehkä :—-D Kiitos kuitenkin jo tästä! Oli paljon hyötyä.