Kozan – terveisiä sieltä, missä aika on pysähtynyt

Kun haluaa vierailla Kozanin kylässä, neuvotaan ajamaan ylös vuorille ja ohi keltaisen kirkon. Sitten on perillä.

Kozan, Pohjois-Kypros. Neljä pyörää rämisivät eteenpäin. Kaveri vieressä hengitti raskaasti ja kolmas piti tiukasti kiinni edessä istuvan selkänojasta. Jokainen sulki vuoroin silmänsä – osa pitkään venyneen illan ja punaviinin vuoksi, osa siksi että ajeltiin aika reunalla. Sitten tulivat kujeilevat vuohet, jotka tukkivat tien ja joita piti päästä kuvaamaan.

Sydämen tykytys rauhoittui. Joka puolella aukesi upea maisema, jonka päällä lepäsi vaaleanpunainen utu.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Pohjois-Kypros | Kyrenian vuoristo

Pohjois-Kypros | Kyrenian vuoristo

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

 

Omavarainen, noin neljänsadan ihmisen asuttama Kozanin kylä Pohjois-Kyproksen jylhässä Kyrenian vuoristossa on naisen johtama. Myös kaupungin ainoaa leipomoa pyörittää nainen. Kuulen puhuttavan myös mehiläistarhurista sekä juustomestarista – molemmista naisina.

Myös kauniit käsityöt ovat naisten tekemiä. Oliiviöljyn valmistuksessa ovat kuitenkin ottaneet vastuuta raavaat ja kylänsä naisia rakastavat miehiset kädet.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

 

Ihastelin pienen leipomon puuvillahuiveja ja vielä enemmän sen jälkeen, kun tajusin niiden tuoksuvan. Ei näitä kiedota kaulaan vaan uunituoreen leivän ympärille. Leivän, joita leivotaan joka aamu yleensä vain 50 kappaletta tai sitten niin monta kuin kyläläiset tilaavat.

Ja kun turvonneet taikinat ovat paistuneet ja peitelty, ne jätetään leipomon ulkopuolella olevan pienen kaapin hyllylle. Sieltä jokainen käy hakemassa tilauksensa sitten kun ehtii, sillä lukkoa ei ole.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Pohjois-Kypros | Kyrenian vuoristo

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Pohjois-Kypros | Kyrenian vuoristo

Pohjois-Kypros | Kyrenian vuoristo

Kozan Pohjois-Kypros

 

Jatkamme leipomosta pitkin rauhallisia katuja, joilla ei kiirehditä.

Minä olen aina jonon viimeinen jääden kuvaamaan jotain pientä yksityiskohtaa, rosoa seinässä, ikkunanpieltä. Rapistunutta maalia, joka on patinoitunut kauniiksi. Tai kukkia, joista en kai ikinä saa tarpeekseni. Ja kun muut häipyvät näkyvistä mutkan taakse huokaisen tyytyväisenä. On hyvä olla hetki omien ajatustensa kanssa. Etenkin tällaisessa paikassa, missä kaikki on pysähtynyt.

Jokaisen ihmisen pitäisi tulla tänne ja olla hetki vain itsensä kanssa.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

 

Sitten mieli matkaa jo seuraavaan tunnetilaan: meinaan pakahtua ihastuksesta, kun pienet juustonyytit kuivuvat pyykkinarulla.

Ne ovat ricottaa, tuossa kuvan talossa valmistettuja. Ja me istahdamme hetkeksi paikallisten pöytään maistelemaan niitä samassa kodissa valmistetun apinanleipäpuumehun ja äskeisestä leipomosta mukaan saadun tuoreen leivän kanssa.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

 

Ennen kuin on makeiden jälkiruokien vuoro säpsähdän määkäisyä, jonka kimakka ääni jää kaikumaan kapeille kaduille. Käännyn ympäri suuntaan, josta ääni kuuluu ja naurahdan: minua tarkkaillaan.

Tuimasti, pää kallellaan. Morjestan ja otan kuvan näystä, joka huvittaa edelleen.

 

Kozan Pohjois-Kypros

 

Sitten sydämeni sulaakin kahdelle monnille.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Ja paikalliselle naiselle, joka haluaa aina täällä vierailevien kuviin.

 

Kozan Pohjois-Kypros

Kozan Pohjois-Kypros

 

En ole jälkiruokien suurin ystävä, mutta kyllähän puusta tai pensaasta poimitut kelpaavat aina. Etenkin pehmeä, makea ja mehevä hedelmäliha.

En edes tiennyt, että näitä voi syödä.

 

Pohjois-Kypros

Pohjois-Kypros

Pohjois-Kypros

 

Kaktuksen lisäksi maistoimme suut supulle puristavaa sitruuna, vielä kaktustakin makeampaa viikunaa ja ulkomuodoltaan niin kovin kaunista granaattiomenaa.

Miten ne pienet ja yksinkertaiset asiat voivatkaan tehdä ihmisen onnelliseksi.

 

Pohjois-Kypros

Pohjois-Kypros

 

Lämmin kiitos Lomapassille, joka mahdollisti ikimuistoisen matkan Pohjois-Kyproksen Kozanin vuoristokylään.

Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.

Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.

09/2021

Vaella, kalasta, rakasta

Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.

Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.

Lue lisää kirjasta täällä »

Tilaa kirja

Uutiskirje

Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.

Privacy Preference Center