Vaellusretki Kyrenian vuoristoon

“Vaikka Välimeri pauhasi ja puhisi, ja merivesi pirskottui pieniksi helmiksi poskipäille, pystyi marraskuisesta Välimeren tuulesta nuuhkimaan neulaspuiden tuttuja tuoksuja sään muistuttaessa enemmän Suomen kesää kuin perinteistä mielikuvaa paahtavasta etelän auringosta.”

Kuten aiemmin kirjoitin, kuu löytyy maan päältä Pohjois-Kyproksen Alagadista. Tältä samaiselta kilpikonnien kotirannalta alkaa myös idästä länteen ja koko saaren poikki kulkeva, yli 600 kilometrin pituinen vaellusreitti, jota kukaan ei ainakaan kuulopuheiden mukaan ole kokonaisuudessaan kulkenut.

Vielä. Laskelmien mukaan reissuun kuluisi yhtäjaksoisesti 17 päivää, joko mennään?

Retki-lehden päätoimittaja Mikko Hieta elementissään kameran takana. En yleensä muista ihmisten nimiä, mutta kasvot ja etenkin ääni jäävät mieleen: säpsähdin melkoisesti, kun mies ensimmäisen kerran avasi suunsa marraskuisella Lomapassin järjestämällä pressireissullamme; tiesin, että olen tavannut tämän henkilön aiemminkin.


Ja kauankos siinä menikään, kun kaksi hämeenlinnalaista sanoi morot, ja sitten löytyi vielä yksi yhteinen kaverikin, oma isosisko nimittäin. Maailma, se on pieni.





Pääosin kalkkikivesta muodostunut saaren pohjoisosan halki kulkeva upea ja komea Kyrenian vuoristo syntyi aikanaan Afrikan ja Euraasian laattojen halailusta, ja vuoriston korkein kohta nimettiin juuri siksi, miltä se näyttääkin: viisi huippua, Five Fingers, kohoaa parhaillaan 1 024 metrin korkeuteen. Pohjois-Kypros on eittämättä luontoharrastajien ja luontoretkeilijöiden unelmakohde.

Meillekin rantoja näyttänyttä biologia ja retkeilyopasta Tugberk Emirzadea sanotaan Pohjois-Kyproksen vaellusreittien isäksi, ja mies omistaa koko maan ainoan ulkoilukaupan. Tiedätte siis missä vierailla, mikäli jotain tärkeää unohtuu kotiin.

No, joko mennään?