Kirje Hammerfestista
Ikkunat ovat lokin paskassa, valkoiset sulat viiltävät ilmaa, naukumista. Istun Hammerfestin pienessä kirjastossa, jonka lasinen nurkkaus on kokenut ulkoapäin kovia, sillä katolla asuu merilintujen armada.
On kohteita, joissa paikkoja kiertää kuin raivohärkä, ja on kohteita, joissa aika saa pysähtyä.
Olen käynyt Hammerfestissä aiemminkin, mutta vain asioimassa verotoimistossa ja hakemassa kalastusveneen uuteen kotiinsa.
Toisin sanoen, yksi Norjan pohjoisimmista kaupungeista on jäänyt kokonaan kokematta.
Korjasin asian.
Kiertelin äsken satamassa ja sen pienellä torilla, jonka kiskoissa myydään thaimaalaisia ja syyrialaisia annoksia. Paikallinen osuuspankki kahvitti kylän vanhimpia sekä kaikkia niitä, jotka jaksoivat kuunnella edes hetken lainapalveluista ja säästötileistä.
Olin jo kävelemässä kohti Jälleenrakennusmuseota, kunnes harhauduin kadulta kirjakauppaan. Kirjakaupasta harhauduin takaisin satamaan, sillä unohdin museon. Ja satamasta löysin kirjaston, missä nyt istun ja kirjoitan.
Minulla on ollut ikävä tällaisia reissuja.
En usko, että jaksan mennä museoon tälläkään kertaa, mutta Struven ketjun muistomerkin aion käydä kuvaamassa. Olenhan nähnyt sellaisen niin Sysmän Kammiovuorella kuin Aavasaksan Kruununkierroksella, myös matkalla Orivedelle mutta se piste on vielä kuvaamatta. Ehkä vielä joskus.
Håja – ehkä maailman toiseksi suurin kivi
Hammerfest ei ehkä paistattele Pohjois-Norjan reissukohteiden kärkipäässä, mutta kaupunki on silti piipahtamisen arvoinen.
Täältä nimittäin löytyy – ainakin yhden teorian mukaan – maailman toiseksi suurin kivi Australian Ulurun jälkeen. Valtava luonnonmuodostelma Håja on kuvattavissa Struven ketjun muistomerkin rannasta. Vaikka monet uskovat järkäleen olevan merestä kohoava vuori, sanotaan, että se todella olisi maailman toiseksi suurin kivi. Niin tai näin, komea se ainakin on.
Pyhä Stallo ja Norjan toiseksi vahvin virtauspaikka
Matkalla Hammerfestiin, valtavan Kvalsundbruan jälkeen juuri ennen tunnelia sijaitsee pieni levike. Parkkeeraa auto ja katso eteenpäin, ja näet saamelaisten pyhän uhrikiven, Stallon. Mikäli haluat päästä lähemmäs, kynnenmutoiselle Stallolle voi kävellä polkua pitkin.
Kvalsunbruan sillan alta puolestaan löytyy Norjan toiseksi vahvin virtaus Saltsraumenin jälkeen. Maisemaa voi jäädä kuvaamaan levikkeelle juuri ennen siltaa.
Hammerfest nähtävyydet TOP 10
1. Struven ketjun muistomerkki
Struven ketjun muistomerkki on yksi Norjan UNESCON maailmanperintölistalle nostetetuista kohteista. 1800-luvun alussa toteutetun kolmiomittauskejun eteläisin piste löytyy Mustan meren rannalta Ismailista ja pohjoisin täältä Hammerfestin Fuglenesista.
2. Håja, maailman toiseksi suurin kivi
Maailman toiseksi suurin Håja-kivi on kuvattavissa Struven ketjun patsaan pihalta. Näky on todella vaikuttava!
3. Salen-tunturin näköalapaikka
Salen-tunturin huipulle johtava siksak-polku on melkko jyrkkä mutta lyhyt. Huipulta aukeaa komea panoraamanäkymä Hammerfestin ylle. Reippaimmat nousevat näköalapaikalta Salenin huipulle, jonne on noin 20 minuutin kävelymatka.
4. Jälleenrakennusmuseo
Jälleenrakennusmuseo on kunnianosoitus ihmisen tahdolle ja voimalle selviytyä sodan tuhoista ja luoda uutta elämää. Näyttely tarjoaa näkökulmia pakolaiselämään ja Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan uudelleenrakentamiselle. Tutustu luolajäljitelmiin sekä tilapäisasumusten replikoihin, joita silloiset asukkaat kutsuivat kodikseen. Piipahda myös museomyymälässä ja pienessä kahvilassa.
5. Jääkarhuklubi
Jääkarhuklubi ja pieni matkamuistomyymälä sijaitsevat aivan Hammerfestin keskustassa, Hurtigrutenin laiturin vieressä samassa yhteydessä turisti-infon kanssa. Klubin perimmäinen tarkoitus on kunnioittaa arktisen alueen kalastusta, metsästystä ja naparetkiä.
Voit myös halutessasi liittyä Jääkarhuklubin jäseneksi, jolloin saat hopeisen jääkarhupinssin, kaupunginjohtajan allekirjoittaman diplomin ja oman jäsenkortin. Myös perheen pienimpiä varmasti ilahduttava aatelointi onnistuu, mutta se tulee varata Jääkarhuklubilta etukäteen.
6. Sininen paviljonki
Sininen paviljonki on Altan lahja vuonna 1989 täydet 200-vuotta täyttäneelle Hammerfestille. Tarkkasilmäiset erottavat myös veneläisiä vaikutteita tästä arkkitehtipariskunta Knut ja Eva Arnesenin suunnittelemasta kauniista levähdyspaikasta.
7. Adolf Henrik Lindstrømin patsas
Kuten tunnettu naparetkeilijä ja tutkimusmatkailija Roald Amundsen on todennut: “Lindstrøm on tehnyt norjalaiselle napaseutujen tutkimukselle suuremman ja arvokkaamman palveluksen kuin kukaan muu.” Naparetkeilyn historiasta kiinnostuneiden kannattaakin ehdottomasti vierailla naparetkien sankarin, kokki Adolf Henrik Lindstrømin patsaalla.
8. Skansenin tykki
Lähellä Struven ketjun patjasta sijaitsee vanhoja puolustusrakenteita, jotka rakennettiin Napoleonin sotien seurauksena vuonna 1809 ja kunnostettiin vuonna 1989. Vanha Skansenin tykki edustaa kaupunkilaisten pyrkimyksiä puolustaa Hammerfestia kahden brittiläisen sota-aluksen hyökkäykseltä, jotka lopulta ryöstivät ja tuhosivat osan kaupungista.
9. & 10. Hammerfestin satama-alue ja kirjasto
Piipahda myös ikuistamassa Hammerfestin satama-alue ja mikäli norjalainen seikkailukirjallisuus kiinnostaa (valikoima on laaja!), suosittelen vierailemaan laitureiden tuntumassa sijaitsevassa kirjastossa. Kirjastosta löytyy myös norjalaisen elämän yksiin kansiin taltioineen Petter Dassin patsas.
Vinkki! Nauti maittava ja edullinen lounas Kafe Nordvestissä (Strandgata 31). Söin täällä ehkä elämäni parhaat kurdilaiset keftet! Lisäksi aivan kahvilan vierestä löytyy pieni ja hinnoiltaan varsin huokea maustekauppa, jossa kannattaa käydä tekemässä edullisia ostoksia omaan keittiöön.
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Oho, enpä ollut kuullutkaan tuosta Håjasta, hauskan kuuloinen kohde. On muuten helppoa ymmärtää vertaukset Uluruun paitsi Håjan koon osalta, niin myös sen muodon osalta. Se nimittäin on omasta mielestäni muodoltaankin varsin lähellä sitä!
Olen kyllä kanssasi ihan samaa mieltä! Näissä kahdessa kivessä on kyllä todella paljon samaa näköä. 🙂
Kivasti Hammerfestistä löytyy tekemistä ja nähtävää.
Luin artikkelia ajatuksella ”Innostuisinko kuitenkin ihan Pohjoisimmasta Norjasta”. Se voisi olla retriittikohde, kohde pysähtyä itseensä, mutta muutoin en kyllä innostu. No saas nähdä.
Kivan kuuloisia nähtävyyksiä kaikki 🙂 Mutta varsinkin näin hektisen arjen keskellä eniten mielenkiintoa kuitenkin herätti tuo mainitsemasi “paikka, jossa on aikaa pysähtyä.” Voi, miten olenkaan kaivannut sellaisia kiireettömiä retkiä, joissa on aikaa haahuilla siellä ja täällä, poiketa aiotulta reitiltä ja tehdä sitä mitä huvittaa (tai olla tekemättä) omaan tahtiinsa.
Hammerfest tosiaan on sellainen hidas kohde, jossa ei tarvitse hötkyillä nähtävyyksien perää (ne vähän löytyvät kaikki keskustasta). Ja kirjastoissa on aina mukava luuhata. <3
Hah, nähtävyyksistä en tiedä, kun en taida tuonne hetimmiten päätyä, mutta pysähdyin lauseeseesi, että kirjoitat tätä kirjastossa. Kirjastot ovatkin kivoja paikkoja maailmalla, tai ainakin Pohjoismaissa, turistin hetkeksi pysähtyä. Mm. Nuukissa Grönlannissa levähdimme välillä aikamme kaupungilla talsittuamme kirjastossa ja kun saavuimme Rovaniemelle autojunalla aamuvarhaisella ja Arktikumin aukeamiseen oli hetki ja aamiainenkin oli jo yhdessä hotellissa syöty, niin minnekäs me muualle siinä välissä, kuin kirjastoon! Ehkäpä tällä viikolla päädymme vielä kirjastoon Trondheimissa tai jopa Rorosissa, jos pienessäkin kaupungissa sellainen on.
Hauska kuulla, että jaamme majakoiden lisäksi myös “kirjastointoilun”! Ehkä niissä on jotain samaa pysähtynyttä ja ajan hampaan nakertamaa tunnelmaa, omalla tavallaan. 🙂
Ei Hammerfest taida ihan kärkeen päästä nähtävyyksillään 🙂 Tuo sininen paviljonki on jotenkin aika absurdi. On ihan väärässä ja sopimattomassa paikassa, vaikka kieltämättä omalla tavallaan kaunis onkin. Miksei tietysti Hammerfestissäkin voisi käydä. Joskus on ihan mielenkiintoista kurkata niihin paikkoihin, jotka kääntyvät ehkä enemmän omassa luokituksessani rumien kaupunkien puolelle. Jokainen uusi kaupunki on kuitenkin aina kokemus. Toiset niistä ovat vain parempia kuin toiset, mutta kaikkialla on mielenkiintoista käydä.
No ei! 😀 Hammerfest on kokonaisuudessaan vähän erikoinen paikka. Ja totta, tämä kohde menee niihin “erikoisiin ja vähän rumiinkin paikkoihin”, joista sitten voi löytää oman viehätyksensä, kun vain osaa katsoa. Kuten itse sanoit: “Jokainen uusi kaupunki on aina kokemus.”
Vaikuttaa kyllä käymisen arvoiselta paikalta ja pakko myöntää, että ei kyllä ole ensimmäisenä omalla listalla ollut tämä, kun Norjan matkoja on suunniteltu. Ehkäpä täytyisi nyt korjata tämä asia ja ujuttaa Hammerfest jollekin tulevista Norjan seikkailuista. 🙂 Upeita kuvia!