Oletko vieraillut Kammiovuorella, Etelä-Suomen Kolilla?

Joko sinä olet vieraillut Kammiovuorella, Sysmän katolla?

Tiesitkö, että Itä-Hämeestä löytyy henkeäsalpaavan upea luontokohde, jota kutsutaan myös Etelä-Suomen Koliksi?

Itä-Hämeen korkeimmalle näköalapaikalle nouseva Kammiovuoren luontopolku alkaa Jalaanjärven vieressä sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta (Nutturintie 104, Sysmä). Parkkipaikan vieressä kohoaa puinen portti, josta pujahtamalla löytää pian itsensä Kammiovuoren puronvarsilehtojen rehevillä alarinteillä, missä kasvaa alueellisesti uhanalaista tuoksumataraa ja jänönsalaattia.

Näissä kuvissa havupuuvoittoinen vanha metsä on jo rauhoittunut viettämään lempeän lämmintä alkuiltaa. Rannekello kertoo ajaksi 19:05. Sää on painostavan kuuma, ja vaikka ilmassa luulisi olevan ukkosta, taivas on pilvetön. On niin kaunis elokuun päivä, kuin Etelä-Suomessa voi olla.

 

 

Alkuun jyrkästi nouseva luontopolku on nousumetreistään huolimatta suhteellisen helppokulkuinen. Ei aikaakaan, kun oikealle puolelle ilmestyy laavu, jossa voi pysähtyä viettämään lyhyttä taukoa tai vaihtoehtoisesti jatkaa kohti erikoista Hiskiaan luolaa.

Sinisiä maalimerkkejä seuraamalla kohde onkin jo pian näkyvissä.

 

 

Kuka oli Hiskiaan luolan erakko?

Hiskiaan luola on Kammiovuoren rengasreitin (4 km) ensimmäinen luontonähtävyys. Kohde on suuri sammalen ja saniaisten peittämä siirtolohkare, jonka luolassa tarinan mukaan asusteli 1900-luvun alkupuolella yksinäinen kulkuri ja erakko nimeltään Hiskias. Mies oli paennut luolan suojiin murhasta syytettynä. Kerrotaan, että Hiskias eli metsästämällä, kalastamalla ja varastamalla ruokaa lähiseudun taloista.

Kammiovuoren on todettu olevan mystinen paikka. Turun akatemian aikaisessa väitöskirjassa ja paikallislehdessä (vuonna 1916) kerrotaan, että luola itseasiassa pitäisi sisällään vähintään kaksitoista suurta luolaa. Ja kun niistä muutamien suuaukolta heittää sisään kiven, kuulee kiven kolisevan alas “rappusia”.

Osasta oviaukkoja sanotaan myös nousevan kesäisin höyryä, mikä johtuisi pohjalla olevan veden kiehumisesta. Näillä main on myös kerrottu nähtävän tulia, ja koettiinpa alueella heikkoa maanjäristystäkin vuonna 1786.

 

 

Paikallisten mukaan tumman hahmon voi edelleen nähdä istuskelevan luolan suulla yön sinimustana hetkenä.

Uskoo tarinaa tai ei, ainakin se herättää suurta kiinnostusta tätä erikoista luontonähtävyyttä kohtaan.

 

 

Seuraavaksi saavutaan Struven ketjun mittauspisteelle

Luolan jälkeen reitti jatkaa ylämäkeen Struven ketjun info-taulun luo. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Struven ketju on 1800-luvulla tehty kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Se muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä, joiden tarkoituksena oli selvittää maapallon muotoa ja kokoa.

Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimenpanijansa, matemaatikon ja tähtitieteen professorin F.G.W. Struven mukaan. Kammiovuoren laskelmat tehtiin heinäkuun ensimmäinen ja toinen päivä vuonna 1834. Neljäkymmentä vuotta kestäneet mittaukset päättyivät vuonna 1855.

★ Tutustu myös Aavasaksalle perustettuun Struven ketjun muistomerkkiin »

 

 

Kammiovuoren peikkometsässä aika pysähtyy

Kammiovuoren luontoa ja olemusta kuvaa parhaiten sana peikkometsä, niin sakeaa ja läpitunkemattoman vehreää kasvillisuus paikoitellen on. Muinaiset kivet ovat saaneet pinnalleen paksun sammalkerroksen, vanhojen puiden oksia ja muhkuraisia runkoja peittävät naavat ja lupot.

Tuntuu, kuin Kammivuori olisi pysähtynyt hetkeen, jota vietettiin vuosimiljardeja sitten.

Kammiovuoren luontopolku on myös geologisesti erityisen kiinnostava, ja alue kuuluu Salpausselkä Geoparkin kohteisiin. Täältä löytyy lohkareita, luolia, halkeamia, koloja ja käytäviä. Niitä katsellessaan voi vain miettiä, mitä kaikkea jääkauden aikaan on tapahtunut ja miltä maailma silloin on näyttänyt – etenkin täällä Päijät-Hämeessä.

 

 

Terveisiä Sysmän katolta!

Reitin puolessa välissä saavutaan Kammiovuoren laelle, Sysmän katolle ja Etelä-Suomen Kolin maisemiin, jotka jatkuvat metsäisen järvimaiseman yli jääkauden muovaamaan jylhän luonnon kauas Päijänteelle asti.

Merenpinnasta 221 metriin kurkottava Kammiovuori on ansaitusti Itä-Hämeen korkein ja Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta naapurinsa Lahden Tiirismaan jälkeen.

Huipulta löytyy levähdyspaikka, jonka ääressä voi istua ja syödä eväitä tätä ikiaikaista, jääkauden voimasta muistuttavaa maisemaa ihaillen.

 

 

Saniaslehdon suojissa

Maisematauon jälkeen polku laskeutuu tummaan ja tunnelmalliseen saniaslehtoon, jossa ilma on raikasta ja jota sävyttää saniaisten pistävä tuoksu. Maassa joka puolella makaa lahonneita puita, jotka tarjoavat elämän edellytykset useille hyönteisille ja sienilajeille.

Metsän tunnelma on rauhallinen ja arvokas. Kiire ei sovi tänne – paikkaan, joka on saanut muodostua hiljalleen ajan kanssa ja kaikessa rauhassa.

 

 

Seitsenmetrinen siirtokivilohkare Linta

Jääkaudenaikaisista siirtolohkareista mahtavin, seitsenmetrinen Sysmän Linta, katsoo kulkijaa tarkkaavaisesti. Erotatko sinä kasvot kalliolohkareen pinnassa?

Nimensä tämä luontonähtävyys on saanut kuvankauniista mustalaisnaisesta, joka aikonaan eleli Sysmän seudulla ja viihdytti vieraita Päijänteen laivoissa. Hahmo elää vielä tänäkin päivänä, sillä Sysmässä on valittu vuodesta 1982 asti Vuoden Linta. Arvonimen saa ansioitunut nainen, joka on vaikuttanut teoillaan merkittävästi Sysmän hyväksi.

 

 

Kammiovuoren luontopolku

Sysmän Vintturissa sijaitseva Kammiovuoren luontopolku on neljän kilometrin pituinen rengareitti. Reitti alkaa Kammiovuoren parkkipaikalta (Nutturintie 104, Sysmä). Keskivaativa reitti on merkitty sinisin reittimerkein.

Geologisesti kiinnostva Kammiovuoren luontopolku lukeutuu Salpausselkä Geoparkin kohteisiin. Voit tutustua alueen muihin maisemakohteisiin myös Visit Lahden verkkosivustolla.

★ Lue vinkit parhaisiin retkeilyvarusteisiin »
★ Tee mukaan maittavat retkieväät »
★ Muista Retkietiketti »