★ Kaupallinen yhteistyö: Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke

Salpa-suppa, Pirunpesä ja Kutajärvi – joko tunnetko nämä Salpausselkä Geoparkin helmet?

Entä tiesitkö, että Salpausselkä Geoparkiin lukeutuva Hollolan kirkonseutu on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka keskiaikaisen kirkon (jonka jättiläisten kerrotaan pystyttäneen) maisema lukeutuu ajalliselta syvyydeltään maamme edustavimpiin kulttuurimaisemakokonaisuuksiin.

Joten, tervetuloa aika- ja maisemamatkalle menneeseen!

Aloitetaan kierros Salpa-supasta, Hollolan kirjaston välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta luontonähtävyydestä. Martta-maaseutuohjelman, Maakunnan kehitysrahasto Makeran, Päijät-Hämeen Maakuntarahaston ja Lahden Ammattikorkeakoulun avulla toteutetussa hankkeessa Salpa-suppa tuli taannoin myös liikuntarajoitteisten saavutettavaksi, sillä uusien juoksuportaiden ohella supan laidalle rakennettiin esteetön maisematasanne, jonne pääsee lumettomaan aikaan esimerkiksi pyörätuolilla.

Salpa-suppa on syntynyt noin 12 000 vuotta sitten.

Salpasuppa, Hollola | Salpausselkä Geopark

Laskeudu kuntoportaita pitkin Salpa-suppaan

Osoite: Terveystie 7, 15870 Hollola

Noin 12 000 vuotta sitten syntynyt ja 15 metriä syvä Salpa-suppa on erityinen geologinen luontokohde, sillä se on symmetrisen pyöreä. Erityisen supasta tekee myös se, että luontokohde on hyvin saavutettavissa: juoksuportaat ja näköalatasanne sijaitsevat supan terveyskeskuksen puoleisessa kulmassa ja niille pääsee parhaiten Ystävyyskuntaraitilta.

Tiesitkö: Suomessa on reunamuodostumien ja harjujen maastossa niin paljon suppia, että tuhansien järvien maan lisäksi voitaisiin puhua myös tuhansien suppien maasta.

 

Salpa-Suppa | Salpausselkä Geopark
Suppa syntyy, kun mannerjäätiköstä irronnut, soraan ja hiekkaan hautautunut jäälohkare sulaa vähitellen, minkä johdosta paikalle muodostuu lohkareen kokoinen kuoppa eli suppa.

Salpa-Suppa | Salpauselkä Geopark

Salpa-Suppa | Salpauselkä Geopark

Salpa-Suppa | Salpausselkä Geopark

Salpa-Suppa | Salpauselkä Geopark

HANKE

Mikä on Geopark?

Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää tieteellisesti kansainvälisesti merkittäväksi arvioituja geologisia kohteita. Geopark tuo esille kulttuurin ja elollisen luonnon yhteydet alueen geologiaan, ja alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.

Geopark pyrkii edistämään kestävää, geologiaa esille tuovaa luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Tärkeää on myös alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen, kasvatus ja opetus.

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

 

Tiirismaa ja Pirunpesä, Hollola

Osoite: Katso kartalla (seuraa punaisia reittimerkkejä)

Jo 1800-luvulla matkailijoita houkuttanut ja 1950-luvulla rauhoitettu Pirunpesä on Tiirismaan kvartsiittikallion lävistänyt mahtava rotko, jonka seinämät nousevat jopa 20 metrin korkeuteen.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi valittu Tiirismaan kallioalue muodostaa suojelualueen, jolla voi retkeillä yksin, kaksin tai vaikka koko perheen kanssa, kunhan muistaa noudattaa retkietikettiä ja kunnioittaa alueen vanhaa ja arvokasta ympäristöä.

 

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

 

1 850 miljoonaa vuotta vanha kvartsi on matalaan rantaveteen kerrostunutta ja kivettynyttä kvartsihiekkaa. Kvartsiitti on Suomen kovin kivilaji, minkä vuoksi se on aikojen saatossa kestänyt hyvin kulutusta: mannerjää muovasi Tiirismaan aluetta varsin vähän, minkä ansiosta mäki kohoaa edelleen lähes 223 metriä merenpinnan yläpuolelle ollen näin Etelä-Suomen korkein kohta.

Pirunpesä ja Tiirismaa

Uskaltaisitko sinä lasketua Pirunpesään?

Pirunpesä Tiirismaa

 

Pirunpesä syntyy

Jääkauden loppuvaiheessa, noin 12 000 vuotta sitten, mannerjäätikön eteläreuna salpasi (eli sulki) ja synnytti siten Tiirismaan kallioiden pohjoispuolelle jäätikön sulamisvedestä muodostuneen jääjärven.

Jääjärven vesimassat purkautuivat kallioperän heikkousvyöhykkeen kautta etelän suuntaan kohti Baltian jääjärveä, nykyistä Itämeren edeltäjää, puhdistaen samalla rotkon irtonaisesta kiviaineksesta. Pirunpesän kivenlohkareissa ja kallioseinämissä voi vielä tänäkin päivänä nähdä aallonmerkeiksi kutsuttuja muinaisten aaltojen pohjahiekkaan jättämiä jälkiä.

Vain suurimmat lohkareet jäivät paikoilleen muistuttamaan tapahtuneesta, kun ne kasautuivat louhikoksi uoman eteläiselle purkautumispaikalle. Edelleen ne lepäävät täällä, yhdellä Suomen komeimmista ja geologisesti kiinnostavimmista luontonähtävyyksistä.

Tutustu Tiirismaan kierrokseen »
Tutustu Pirunpesän luontoon ja kasvillisuuteen »

 

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark

Pirunpesä | Salpausselkä Geopark
Vaikka kivet ovat komeita, niitä ei saa viedä alueelta pois eikä niitä saa siirtää. Se tarkoittaa myös, ettei kivistä saa rakentaa ns. kivitorneja, joita ihmiset syystä tai toisesta kasaavat.

Kutajärven lintutornilla on bongattu harvinainen vieras, “Lapin satakieleksikin” kutsuttu kaunis sinirinta.

Kutajärven lintutorni

Kutajärven lintutorni ja reitti, Hollola

Osoite: Katso kartalla

Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluverkostoon ja Natura 2000 -verkostoon kuuluva Kutajärvi sijaitsee Vesijärven eteläpuolella Laasonpohjan ja Kirkonselän välissä rajoittuen eteläpuolella rämeeseen ja lounaassa Tiirismaan metsäalueeseen. Järvi myös muodostaa Vesijärven lahtien kanssa maailmanlaajuiseen kosteikkoja suojelevaan sopimukseen kuuluvan Ramsar-alueen.

Kasvillisuudeltaan Kutajärvi kuuluu osmankäämi-ratamosarpio-tyyppiin, ja sitä ympäröi lähes joka puolella leveä luhta-alue. Lintuharrastajien suosiossa olevalla Kutajärvellä on havaittu kaikkiaan 216 lintulajia, joiden joukkoon kuuluu myös eteläisiä harvinaisuuksia, kuten jalohaikara, mustaleppälintu, pikkuhuitti ja valkosiipitiira.

 

Kutajärvi ja Kutajärven lintutorni
Kutajärven lintutornin reitti on noin kilometrin mittainen.

 

Kuivasniemestä (järven luoteispäästä) löytyy Kutajärven lintutorni, jolta aukeaa kaunis näköala järvelle ja sen takana siintäville harjuille. Lintutornin vieressä on myös pienempi puusta tehty lavamainen torni, joka sopii mainiosti lintujen tarkkailuun.

 

Kutajärvi ja Kutajärven lintutorni

 

Lintutornille johdattavan kauniin ja rehevän reitin varrella on infotauluja, joissa on esitelty alueen kasvillisuutta sekä eläimistöä, erityisesti sen linnustoa. Yli 40 lintua esittelevät infotaulut kertovat siivekkäiden tuntomerkeistä, ääntelystä, ravinnosta, elinympäristöstä, pesinnästä sekä muuttokäyttäytymisestä.

Lue lisää Kutajärvestä Lahden seudun luonto -sivustolta »
Tutustu lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Suomen BirdLife Suomi ry:hyn »

 

Kutajärvi ja Kutajärven lintutorni
Pitkospuut on kiinnitetty vanhaan malliin puisilla nauloilla.

Kutajärvi ja Kutajärven lintutorni

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Salpausselkä Geopark -hanke suojelee myös valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Vieraile myös Hollolan kirkonkylän muinaisissa maisemissa ja kiipeä Kapatuosian näkötorniin

Salpausselkä Geopark -kohteita kiertävä kotimaan road trip kurvasi valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kautta, joihin lukeutuivat Kastari-Hatsina-Kutajoki (Hollola), Kurhila-Pulkkila (Asikkala) sekä Auttoinen ja Vesijako (Padasjoki).

Idylliset maalaismaisemat kutsuivat pysähtelemään vähän väliä, kun kultaisena hohtavat pellot kahisivat hiljaa lämpimässä kesätuulessa. Sää todella sattui kohdilleen tällä reissulla!

 

Maalaismaisema | Salpausselkä Geopark

Maalaismaisema | Salpausselkä Geopark

 

Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita

Hollolan kirkko, joka on Hämeen keskiaikaisista kivikirkoista merkittävin, sijaitsee Vesijärven rannalla, esihistoriallisen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon itäpuolella avautuu laaja, tasapainoinen viljelymaisema. Hollolan kirkonseutu on osa Kastari-Hatsina-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Myös Hollolan vanha kirkonkylä on maisemallisesti arvokas kokonaisuus, jota jäsentävät Salpausselästä erkaneva harju sekä Vesijärven näkymät. Kirkonkylän maisemallista arvoa lisää kultturipiirteiden kerroksellisuus: keskiaikainen maantie (Ylinen Viipurintie) tiivistyy kirkonkylässä vanhojen rakennusten reunustamaksi kyläraitiksi.

Alueen kulttuurihistoriasta kertovat ja muistuttavat myös esihistorialliset muinaisjäännökset, joihin kuuluu kaksi muinaislinnaa sekä useita rautakautisia kalmistoja. Läheltä Kapatuosian näkötornia löytyvän leirikeskuksen pihamaalla sjaitsee myös muinainen kuppikivi eli uhrikivi.

 

Kapatuasia Hollola
Hollolan kirkonseudun kuppikivi.

Hollolan kirkko
Hollolan keskiaikainen kirkko ympäristöineen on vuoden 2016 perinnemaisema.

Hollolan kirkko

 

Hollolan kirkon kolmiodraama

Hollolan keskiaikaisen harmaakivikirkon synnystä kerrotaan kahta tarinaa: Joko se pystytettiin ihmisvoimin vuoden 1480 tietämillä, tai sen rakensivat jättiläiset nimeltään Hollo ja Martta. Kertoman mukaan jättiläiset yrittivät alunperin rakentaa kirkon Kapatuosian mäen päälle, mutta yön tullen perustuskivet vierivät alas nykyisille paikoilleen.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut näin yksinkertaisesti. Nimittäin, kansantarinan mukaan nykyistä kirkkoa edeltäneen toisen kirkon tuhosi mustasukkaisuuttaan Jalle Jättiläinen.

Jalle ja Martta olivat onnellisia rakastavaisia, kunnes Hollo asteli kuvioihin, sekoitti Martan pään ja aiheutti kauhean kolmiodraaman. Jo kirkossa kuulutetut Jallen ja Martan häät piti perua, mikä särki Jalle-paran sydämen ja sai hänet vetäytymään Hollolan syrjäisimpään kolkkaan Jaalaan. Ennen lähtöään hän hajoitti suutuspäissään Hollolan vanhan kirkon maan tasalle.

Tarinan mukaan Jallen sydän kivettyi, ja hän eli loppuelämänsä poikamiehenä. Iitin Tiltukaan ei saanut Jallen särkynyttä sydäntä ehjäksi, vaikka kuinka sitä yritti korjata. Vuosien saatossa Jallen voimat hiipuivat, kunnes hän eräänä syksyisenä päivänä kävi viimeistä kertaa levolle sammalvuoteelleen, josta hän ei enää noussut.

Tarinan mukaan tuolla viimeisellä leposijalla makaa edelleen jättiläisen särkynyt, kivettynyt sydän.

 

Hollolan kirkko

 

Hollo ja Martta ovat myös antaneet nimensä kansainväliselle kansantanssi- ja musiikkifestivaalille, joka pidetään vuosittain loka-marraskuussa. Tutustu tapahtumaan. »

Lue lisää Hollolan kirkonseudun historiasta »
Lue lisää Kapatuosian linnavuoresta »

 

Hollolan kirkko
Engelin piirtämä komea kellotapuli hallitsee maalaismaisemaa maamerkin tavoin.

 

Harvinaislaatuinen niitty suojelee uhanalaisia lajeja

Hollolan kirkon vanhaan kirkkotarhaan liittyy hautausmaa, jonka laidalta löytyy kasvilajistoltaan erityisen rikas niitty. Sen huomionarvoisimpia lajeja ovat uhanalainen keltamatara, ketoneilikka, pölkkyruoho, kissankello ja ahopukinjuuri. Hautausmaalla ja sen ympäristössä järjestetään vuosittain opastettuja kasvikierroksia.

Hollolan seurakunnalle myönnettiin vuonna 2013 Kirkon ympäristödiplomi, jota hakenut seurakunta sitoutuu kantamaan ympäristövastuuta ja kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi. Ympäristöasiat huomioidaan esimerkiksi hautausmaiden ja viheralueiden hoidossa pyrkimällä lisäämään luonnonmukaisesti hoidettuja alueita ja suosimaan ympäristöystävällisempiä hoitomenetelmiä.

 

Hollolan kirkko

Kapatuosia Hollola

 

Kapatuosian linnavuori ja näkötorni

Osoite: Rälssintie 1, 16710 Hollola kk

Kastari – Hatsina – Kutajoen maisema-alue on omaleimainen, I Salpausselän pohjoisrinteille muodostunut kulttuurimaisema, joka edustaa hyvin hoidettua Päijänteen seudun viljelysmaata. Alueen luonnonpiirteitä hallitsevat ensimmäisen Salpausselän voimakkaat harjumuodostelmat, joita voi tähystää aivan kirkon tuntumassa sijaitsevalta Kapatuosian linnavuorelta ja sille rakennetusta näkötornista, joka on auki kesäisin.

Sananen historiasta: Viikingit ennen keskiaikaa sekä keskiajan alussa Ruotsi, Tanska ja Novgorod yrittivät saada itselleen vaikutusvaltaa Itämerellä havittellen samalla nykyisen Suomen aluetta. Rautakauden aikaan hämäläiset kuitenkin suojautuivat hyökkäyksiä vastaan rakentamalla korkeille mäille ja kallioille puusta ja kivistä varustuksia, joita kutsutaan arkeologiassa linnavuoriksi. Niissä käytettiin todennäköisesti merkkitulijärjestelmää, jolla tiedotettiin vihollisen uhkasta. Pohjois-Hämeessä niitä on 14 kappaletta, joista Kapatuosia on yksi.

 

Kapatuosia Hollola

Kapatuasia Hollola

 

Tähän kotimaan, tai pikemminkin Lahden seudun road tripiin, on mahtunut niin paljon että hengästyttää. Ja sehän on vain ihanaa! Suomi todella on täynnä toinen toistaan upeampia ja kiinnostavampia kohteita – ainoa harmi tuntuu olevan se, ettei aika tule koskaan riittämään kaikkeen.

Olisinpa yhtä ikiaikainen kuin vaikkapa Hollolan Pirunpesästä löytyvä kvartsikivi.

 

Kapatuosia Hollola

 

Salpausselkä Geoparkin kohteet kartalla

Löydät kaikki Salpausselkä Geoparkin luontokohteet ja nähtävyydet alla olevasta Google Maps -kartasta.

Vihreät merkit: Luontokohteet
Turkoosit merkit: Rakennetut kohteet
Keltaiset merkit: Maisema-alueet

 

Tiesitkö?

Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan

Tutustu hankkeeseen

Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke

LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke pyrkii edistämään kestävää ja geologiaa esille tuovaa luontomatkailua sekä siihen liittyvää elinkeinotoimintaa ja siten vahvistamaan alueen mahdollisuuksia saada UNESCO Global Geopark -tunnustus. Tämä julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä hankkeen kanssa, tarkoituksena levittää tietoa ja innostaa ihmisiä retkeilemään Salpausselkä Geoparkin kohteissa.

★ Tutustu Salpausselkä Geopark -kohteisiin Lahti Regionin Salpausselkä Geopark -sivustolla. »
★ Lue kaikki KAUKOKAIPUUssa julkaistut Salpausselkä Geopark -artikkelit »

Majoitu

Varaa majoitus ystäväni majoituspalvelusta, Tervalepikön Torpilta

Varaa mökki
Erältä, eräistä - Marinella
1. painos

Tilaa Erältä, eräistä

Sivumäärä: 198
Julkaistu: 27.3.2020
ISBN: 978-952-94-2956-1
Kirja: Kovakantinen, sidottu
Koko: 240 mm x 210mm
Hinta: 29 €, sisältää postituskulut Suomessa

Ostamalla kirjan tuet luonnon monimuotoisuutta: 10% kirjan myyntivoitosta lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle vanhojen metsien suojeluun.


Osta
Vaellus ja retkeily

Retkeilyoppaatja varustevinkit

Kaukokaipuun retkeilyoppaista löydät kaiken tärkeän ja oleellisen tiedon onnistuneen retken suunnitteluun: Millainen teltta sopii minulle? Millainen retkikeitin kannattaa hankkia? Mitä ruokaa kannattaa varata viikon vaellukselle? Mitkä ovat parhaat talviretkivarusteet? Entä mistä löytää parhaat retkeilykohteet ja rauhalliset retkeilyreitit?

Valokuvausvinkit ja objektiivisuositukset

Valokuvausvinkkeihin

Privacy Preference Center