★ Kaupallinen yhteistyö: Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke

Onkiniemen liikkuva kivi ihmetytti, Pirunkirkko hiljensi, ja Sysmän Kammiovuori jätti sanattomaksi

Tiedän että tämä on paljon sanottu, etenkin ja kun dokumentoin Suomen luontokohteita työkseni: Sysmän katoksi ja Päijät-Hämeen Koliksi kutsuttu Kammiovuori vei sydämeni.

Salpausselkä Geoparkin suojelemia luontokohteita kiertänyt Päijät-Hämeen road trip jää mieleeni ikimuistoisena korona-kesän kiertoajeluna, jonka kohteet mykistivät toinen toisensa jälkeen. Vaikka olin suunnitellut reitin ja kuvattavat kohteet etukäteen, en näemmä voinut kuvitellakaan, miltä supat ja Pirunkirkot sekä eriskummalliset lohkareet ja luolat oikeassa elämässä näyttäisivätkään.

Luonto todella osaa mykistää ja hiljentää Suomen suloja tutkivan retkeilijän.

Kammiovuorta kutsutaan myös nimillä Sysmän katto ja Etelä-Suomen (tai Päijät-Hämeen) Koli.

Kammiovuori Sysmä

Kammiovuori 4 km, Sysmä

Osoite: Kammiovuoren parkkipaikka, Nutturintie 104, Sysmä
Reitti: Rengasreitti, sinivalkoiset maalimerkit, keskivaativa reitti

Itä-Hämeen korkeimmalle näköalapaikalle johdattava Kammiovuoren luontopolku alkaa Jalaanjärven vieressä sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta. Retkeilijän tervetulleeksi toivottavan puisen portin jälkeen mäki kohoaa jyrkästi ylöspäin ollen silti suhteellisen helppokulkuinen.

 

Kammiovuori
Kammiovuoren ja Jalaanvuoren puronvarsilehdot sijaitsevat Kammiovuoren rehevillä alarinteillä.

Kammiovuori
Kammiovuoren lehdossa kasvaa alueellisesti uhanalaista tuoksumataraa ja jänönsalaattia.

 

Kaunis ja luonnontilainen, havupuuvoittoinen vanha metsä on jo rauhoittunut viettämään lempeän lämmintä alkuiltaa. Kello näyttää 19:05. Sää on painostavan kuuma, ja vaikka ilmassa luulisi olevan ukkosta, taivas on pilvetön. On niin kaunis elokuun päivä, kuin Etelä-Suomessa voi olla.

Helppokulkuinen polku johdattaa ohi laavun, jolla sijaitsee reitin ensimmäinen levähdyspiste. Jatkan kuitenkin matkaa ja poimin polun varrelta pulleita mustikoita. Niitä on vaikka kuinka paljon.

 

Kammiovuori, Hiskiaan luola

 

Hiskiaan luola, Kammiovuoren luontopolku

Kammiovuoren luontopolun ensimmäinen nähtävyys, Hiskiaan luola, on suuri sammalen ja saniaisten peittämä siirtolohkare. Tarinan mukaan Kammiovuorella asusteli 1900-luvun alkupuolella yksinäinen kulkuri nimeltään Hiskias. Hän oli paennut vuorelle tekemäänsä murhaa ja piileskeli poliisilta kallion ja jättiläismäisen kiven väliin muodostuneessa luolassa.

Hiskias eli metsästämällä, kalastamalla ja varastamalla ruokaa lähiseudun taloista.

 

Hiskiaan luola, Kammiovuori

Hiskiaan luola, Kammiovuori

 

Historia tietää myös kertoa, että jo muinoin Kammiovuoren on todettu olevan mystinen paikka. Nimittäin, Turun akatemian aikaisessa väitöskirjassa on tutkittu Kammiovuorta, josta Heinolan lehtikin kirjoitti heinäkuussa 1916. Tutkimuksen mukaan Kammiovuoressa olisi vähintään kaksitoista suurta luolaa. Kun niistä muutamien suuaukolta heittää sisään kiven, kuulee sen kolisevan alas rappusia.

Osasta oviaukkoja sanotaan myös nousevan kesäisin höyryä (pohjalla oleva vesi kiehuu)  ja ettei lumi pysy talvella luolien lähellä vaan sulaa pois höyryn vaikutuksesta. Näillä main on myös kerrottu nähtävän tulia, ja koettiinpa alueella heikkoa maanjäristystäkin vuonna 1786.

 

Hiskiaan luola, Kammiovuori

Hiskiaan luola, Kammiovuori

Kammiovuori
Tiesitkö, että kuusi levisi Suomeen idästä noin 5 000 vuotta sitten vallaten kasvutilaa sekä koivulta että männyltä.

Kammiovuori
Puissa kasvavat naavat ovat hyvin herkkiä ilmansaasteille, mutta puhtaassa ilmassa ne voivat kasvaa 10-20 cm:n pituisiksi.

 

Kammiovuorelta löytyy myös Struven ketjun mittauspiste

Luolan jälkeen reitti kaartaa ylämäkeen ohi Struven ketjun info-taulun. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Struven ketju on 1800-luvulla tehty kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Se muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä, joiden tarkoituksena oli selvittää maapallon muotoa ja kokoa.

Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimenpanijansa, matemaatikon ja tähtitieteen professorin F.G.W. Struven mukaan. Kammiovuoren laskelmat tehtiin heinäkuun ensimmäinen ja toinen päivä vuonna 1834. Neljäkymmentä vuotta kestäneet mittaukset päättyivät 1855.

Myös Aavasaksalle on perustettu Struven ketjun muistomerkki »

Kuinka monta peikon kotiovea sinä löydät?

Kammiovuoren luontoa ja sen olemusta kuvaa parhaiten sana peikkometsä, niin sakeaa ja läpitunkemattoman vehreää kasvillisuus paikoin on. Tiukasti muinaisten kivien pintaan kasvaneet sammaleet pörhistelevät monen vihreissä sävyissä, naavat ja lupot koristavat vanhojen puiden oksia ja muhkuraisia runkoja.

Tuntuu, kuin aika olisi pysähtynyt hetkeen, jota vietettiin vuosimiljardeja sitten.

Kammiovuoren luontopolku on sekä tunnelmaltaan erikoinen että geologisesti erityisen kiinnostava, sillä alueelta löytyy  paljon lohkareita, luolia, halkeamia, koloja ja käytäviä. Niitä katsellessaan voi vain miettiä, mitä kaikkea jääkauden aikaan on tapahtunut ja miltä maailma silloin on näyttänyt – etenkin täällä Päijät-Hämeessä.

Tässä tarumaisessa metsässä, josta on pikkuhiljaa muotoutumassa uusi suosikkikohteeni Suomessa.

Kammiovuori

Kammiovuori

Kammiovuori

 

Kammiovuoren jääkauden muovaamissa maisemissa

Odotus palkitaan, kun reitin puolessa välissä noustaan Kammiovuoren laelle, jolta avatuu mielettömän kaunis ja metsäinen järvimaisema yli jääkauden muovaamaan jylhän luonnon kauas Päijänteelle asti.

Merenpinnasta 221 metriin kurkottava Kammiovuori on ansaitusti Itä-Hämeen korkein ja Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta naapurinsa Lahden Tiirismaan jälkeen.

Huipulta löytyy myös levähdyspaikka, jonka ääressä voi istua ja syödä eväitä tätä ikiaikaista, jääkauden voimasta muistuttavaa maisemaa ihaillen.

 

Kammiovuori

Kammiovuori

Kammiovuori
Kammiovuoren laelta aukeaa näkymä Suomen toisiksi suurimmalle mutta Suomen syvimmälle järvelle, Päijänteelle.

 

Polku laskeutuu Kammiovuoren huipulta alas saniaslehtoon, joka on paljon tummempi ja tunnelmallisempi kuin reitin alkupää. Maassa joka puolella makaa lahonneita puita, jotka tarjoavat elämän edellytykset useille hyönteisille ja sienilajeille.

Metsän tunnelma on rauhallinen ja arvokas. Kiire ei sovi tänne – paikkaan, joka on saanut muodostua hiljalleen ajan kanssa ja kaikessa rauhassa.

 

Kammiovuori

Kammiovuori
Tiesitkö, että laholta koivulta voi tavata jopa kolmekymmentä uhanalaista hyönteislajia.

Kammiovuori

Kammiovuori

Kammiovuori

Kammiovuori Linta

Tonen Kammiovuoren upea nähtävyys on mystisillä kasvoilla varustettu siirtolohkare Linta.

Seitsemän metrinen siirtolohkare Linta

Jääkausi on jättänyt Kammiovuorelle suuria siirtolohkareita, joista mahtavin on 7 metrin korkuinen Sysmän Linta. Nimensä Linta on saanut kuvankauniista mustalaisnaisesta, joka aikonaan eleli Sysmän seudulla ja viihdytti vieraita Päijänteen laivoissa.

Hahmo elää vielä tänäkin päivänä, sillä vuodesta 1982 Sysmässä on valittu vuoden Linta. Arvonimen saa ansioitunut nainen, joka on merkittävästi vaikuttanut Sysmän hyväksi. ♥

 

Kammiovuori
Näetkö sinä kiviset kasvot?

Kammiovuori

HANKE

Mikä on Geopark?

Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää tieteellisesti kansainvälisesti merkittäväksi arvioituja geologisia kohteita. Geopark tuo esille kulttuurin ja elollisen luonnon yhteydet alueen geologiaan, ja alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.

Geopark pyrkii edistämään kestävää, geologiaa esille tuovaa luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Tärkeää on myös alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen, kasvatus ja opetus.

Tutustu myös majesteettiseen Pirunkirkkoon ja Onkiniemen liikkuvaan kiveen

Onkiniemen liikkuva kivi

Osoite: Kantatie 311, 19230 Onkiniemi

Valtatie E75:n varrella sijaitsevan, mannerjäätikön siloittaman kallion päällä seisova siirtolohkare on takuulla Suomen tunnetuin kiikkuva lohkare. Muinaisaika on asettanut kiikkerän ja sen vuoksi nimeltään Liikkuvan kiven paikoilleen, ja kohde on nykyisin rauhoitettu luonnonnähtävyys.

Kiven välittömässä yhteydessä sijaitsee parkkialue, jolle voi jättää auton lyhyen jaloittelu- ja ihmettelyhetken ajaksi.

 

Onkiniemen liikkuva kivi

Onkiniemen liikkuva kivi

Jaalajärvi
Niinilammen rannasta löytyy tulisija sekä monta kaunista telttapaikkaa.

Pirunkirkko
Polku Pirunkirkolle puikkelehtii kangasmetsän halki.

 

Paistjärven Pirunkirkko 4,4 km

Osoite: Niinilammen P, Pirunkirkko 60, Heinola

Heinolan alueen piilotettujen retkikohteiden helmeksi kutsuttu Paistjärven Pirunkirkko sijaitsee erämaisissa maisemissa kirkasvetisten järvien suojassa Heinolan koillisnurkassa.

Pirunkirkolle vievä reitti alkaa Niinilammen pysäköintialueelta, jonka tuntumassa sijaitsevan järven rannasta löytyy monia upeita telttapaikkoja. Aluksi leveää metsätietä kulkeva polku haarautuu pian metsäpolulle, jonne puiset kyltitkin opastavat. Vajaan kilometrin matkan päässä sijaitsevalle Pirunkirkolle kuljettaessa ohitetaan upea metsäjärvi, jolla joutsenet suorittivat aamutoimiaan.

Pian ilman viilentyessä ja metsän tummuessa tietää lähestyvänsä ikiaikaista nähtävyyttä, joka hiljentä kokeneenkin kulkijan, niin massiivinen tämä uskomattomalta tuntuva luontokohde on.

Hyvä tietää: Pirunkirkolta voi palata takaisin samaa reittiä tai jatkaa ympyräreittiä eteenpäin kohti Simonlammen pysäköintialuetta.

Lue lisää Pirunkirkosta VisitPäijänteen-verkkosivustolta. »
Lataa tulostettava retkiesite karttoineen. »

 

Sysmän Pirunkirkko

Sysmän Pirunkirkko

Sysmän Pirunkirkko

Sysmän Pirunkirkko

Sysmän Pirunkirkko

Sysmän Pirunkirkko

 

Salpausselkä Geoparkin kohteet kartalla

Löydät kaikki Salpausselkä Geoparkin luontokohteet ja nähtävyydet alla olevasta Google Maps -kartasta.

Vihreät merkit: Luontokohteet
Turkoosit merkit: Rakennetut kohteet
Keltaiset merkit: Maisema-alueet

 

Tiesitkö?

Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan

Tutustu hankkeeseen

Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke

LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke pyrkii edistämään kestävää ja geologiaa esille tuovaa luontomatkailua sekä siihen liittyvää elinkeinotoimintaa ja siten vahvistamaan alueen mahdollisuuksia saada UNESCO Global Geopark -tunnustus. Tämä julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä hankkeen kanssa, tarkoituksena levittää tietoa ja innostaa ihmisiä retkeilemään Salpausselkä Geoparkin kohteissa.

★ Tutustu Salpausselkä Geopark -kohteisiin Lahti Regionin Salpausselkä Geopark -sivustolla. »
★ Tiedätkö, miten Salpausselkä on saanut nimensä? (kts. s. 13) »
★ Lue kaikki KAUKOKAIPUUssa julkaistut Salpausselkä Geopark -artikkelit »

Majoitu

Varaa majoitus ystäväni majoituspalvelusta, Tervalepikon Torpilta

Varaa mökki
Erältä, eräistä - Marinella
1. painos

Tilaa Erältä, eräistä

Sivumäärä: 198
Julkaistu: 27.3.2020
ISBN: 978-952-94-2956-1
Kirja: Kovakantinen, sidottu
Koko: 240 mm x 210mm
Hinta: 29 €, sisältää postituskulut Suomessa

Ostamalla kirjan tuet luonnon monimuotoisuutta: 10% kirjan myyntivoitosta lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle vanhojen metsien suojeluun.


Osta
Vaellus ja retkeily

Retkeilyoppaatja varustevinkit

Kaukokaipuun retkeilyoppaista löydät kaiken tärkeän ja oleellisen tiedon onnistuneen retken suunnitteluun: Millainen teltta sopii minulle? Millainen retkikeitin kannattaa hankkia? Mitä ruokaa kannattaa varata viikon vaellukselle? Mitkä ovat parhaat talviretkivarusteet? Entä mistä löytää parhaat retkeilykohteet ja rauhalliset retkeilyreitit?

Valokuvausvinkit ja objektiivisuositukset

Valokuvausvinkkeihin

Privacy Preference Center