★ Kaupallinen yhteistyö: Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke
Onkiniemen liikkuva kivi ihmetytti, Pirunkirkko hiljensi, ja Sysmän Kammiovuori jätti sanattomaksi
Tiedän että tämä on paljon sanottu, etenkin ja kun dokumentoin Suomen luontokohteita työkseni: Sysmän katoksi ja Päijät-Hämeen Koliksi kutsuttu Kammiovuori vei sydämeni.
Salpausselkä Geoparkin suojelemia luontokohteita kiertänyt Päijät-Hämeen road trip jää mieleeni ikimuistoisena korona-kesän kiertoajeluna, jonka kohteet mykistivät toinen toisensa jälkeen. Vaikka olin suunnitellut reitin ja kuvattavat kohteet etukäteen, en näemmä voinut kuvitellakaan, miltä supat ja Pirunkirkot sekä eriskummalliset lohkareet ja luolat oikeassa elämässä näyttäisivätkään.
Luonto todella osaa mykistää ja hiljentää Suomen suloja tutkivan retkeilijän.
Kammiovuorta kutsutaan myös nimillä Sysmän katto ja Etelä-Suomen (tai Päijät-Hämeen) Koli.
Kammiovuori, Sysmä – 4 km:n rengareitti
Osoite: Kammiovuoren parkkipaikka, Nutturintie 104, Sysmä
Reitti: Rengasreitti, sinivalkoiset maalimerkit, keskivaativa reitti
Kammiovuori, Sysmä. Itä-Hämeen korkeimmalle näköalapaikalle johdattava Kammiovuoren luontopolku Sysmässä alkaa Jalaanjärven vieressä sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta. Retkeilijän tervetulleeksi toivottavan puisen portin jälkeen mäki kohoaa jyrkästi ylöspäin ollen silti suhteellisen helppokulkuinen.
Kaunis ja luonnontilainen, havupuuvoittoinen vanha metsä on jo rauhoittunut viettämään lempeän lämmintä alkuiltaa. Kello näyttää 19:05. Sää on painostavan kuuma, ja vaikka ilmassa luulisi olevan ukkosta, taivas on pilvetön. On niin kaunis elokuun päivä, kuin Etelä-Suomessa voi olla.
Helppokulkuinen polku johdattaa ohi laavun, jolla sijaitsee reitin ensimmäinen levähdyspiste. Jatkan kuitenkin matkaa ja poimin polun varrelta pulleita mustikoita. Niitä on vaikka kuinka paljon.
Hiskiaan luola, Kammiovuoren luontopolku
Kammiovuoren luontopolun ensimmäinen nähtävyys, Hiskiaan luola, on suuri sammalen ja saniaisten peittämä siirtolohkare. Tarinan mukaan Kammiovuorella asusteli 1900-luvun alkupuolella yksinäinen kulkuri nimeltään Hiskias. Hän oli paennut vuorelle tekemäänsä murhaa ja piileskeli poliisilta kallion ja jättiläismäisen kiven väliin muodostuneessa luolassa.
Hiskias eli metsästämällä, kalastamalla ja varastamalla ruokaa lähiseudun taloista.
Historia tietää myös kertoa, että jo muinoin Kammiovuoren on todettu olevan mystinen paikka. Nimittäin, Turun akatemian aikaisessa väitöskirjassa on tutkittu Kammiovuorta, josta Heinolan lehtikin kirjoitti heinäkuussa 1916. Tutkimuksen mukaan Kammiovuoressa olisi vähintään kaksitoista suurta luolaa. Kun niistä muutamien suuaukolta heittää sisään kiven, kuulee sen kolisevan alas rappusia.
Osasta oviaukkoja sanotaan myös nousevan kesäisin höyryä (pohjalla oleva vesi kiehuu) ja ettei lumi pysy talvella luolien lähellä vaan sulaa pois höyryn vaikutuksesta. Näillä main on myös kerrottu nähtävän tulia, ja koettiinpa alueella heikkoa maanjäristystäkin vuonna 1786.
Kammiovuorelta löytyy myös Struven ketjun mittauspiste
Luolan jälkeen reitti kaartaa ylämäkeen ohi Struven ketjun info-taulun. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Struven ketju on 1800-luvulla tehty kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Se muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä, joiden tarkoituksena oli selvittää maapallon muotoa ja kokoa.
Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimenpanijansa, matemaatikon ja tähtitieteen professorin F.G.W. Struven mukaan. Kammiovuoren laskelmat tehtiin heinäkuun ensimmäinen ja toinen päivä vuonna 1834. Neljäkymmentä vuotta kestäneet mittaukset päättyivät 1855.
★ Myös Aavasaksalle on perustettu Struven ketjun muistomerkki »
Kuinka monta peikon kotiovea sinä löydät?
Kammiovuoren luontoa ja sen olemusta kuvaa parhaiten sana peikkometsä, niin sakeaa ja läpitunkemattoman vehreää kasvillisuus paikoin on. Tiukasti muinaisten kivien pintaan kasvaneet sammaleet pörhistelevät monen vihreissä sävyissä, naavat ja lupot koristavat vanhojen puiden oksia ja muhkuraisia runkoja.
Tuntuu, kuin Kammivuori olisi pysähtynyt hetkeen, jota vietettiin vuosimiljardeja sitten.
Kammiovuoren luontopolku on sekä tunnelmaltaan erikoinen että geologisesti erityisen kiinnostava, sillä alueelta löytyy paljon lohkareita, luolia, halkeamia, koloja ja käytäviä. Niitä katsellessaan voi vain miettiä, mitä kaikkea jääkauden aikaan on tapahtunut ja miltä maailma silloin on näyttänyt – etenkin täällä Päijät-Hämeessä.
Tässä Kammiovuoren tarumaisessa metsässä, josta on pikkuhiljaa muotoutumassa uusi suosikkikohteeni Suomessa.
Kammiovuori tarjoaa jääkauden muovaamia maisemia
Odotus palkitaan, kun reitin puolessa välissä noustaan Kammiovuoren laelle, jolta avatuu mielettömän kaunis ja metsäinen järvimaisema yli jääkauden muovaamaan jylhän luonnon kauas Päijänteelle asti.
Merenpinnasta 221 metriin kurkottava Kammiovuori on ansaitusti Itä-Hämeen korkein ja Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta naapurinsa Lahden Tiirismaan jälkeen.
Huipulta löytyy myös levähdyspaikka, jonka ääressä voi istua ja syödä eväitä tätä ikiaikaista, jääkauden voimasta muistuttavaa maisemaa ihaillen.
Polku laskeutuu Kammiovuoren huipulta alas saniaslehtoon, joka on paljon tummempi ja tunnelmallisempi kuin reitin alkupää. Maassa joka puolella makaa lahonneita puita, jotka tarjoavat elämän edellytykset useille hyönteisille ja sienilajeille.
Metsän tunnelma on rauhallinen ja arvokas. Kiire ei sovi tänne – paikkaan, joka on saanut muodostua hiljalleen ajan kanssa ja kaikessa rauhassa.
Tonen Kammiovuoren upea nähtävyys on mystisillä kasvoilla varustettu siirtolohkare Linta.
Seitsemän metrinen siirtolohkare Linta
Jääkausi on jättänyt Kammiovuorelle suuria siirtolohkareita, joista mahtavin on 7 metrin korkuinen Sysmän Linta. Nimensä Linta on saanut kuvankauniista mustalaisnaisesta, joka aikonaan eleli Sysmän seudulla ja viihdytti vieraita Päijänteen laivoissa.
Hahmo elää vielä tänäkin päivänä, sillä vuodesta 1982 Sysmässä on valittu vuoden Linta. Arvonimen saa ansioitunut nainen, joka on merkittävästi vaikuttanut Sysmän hyväksi. ♥
HANKE
Mikä on Geopark?
Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää tieteellisesti kansainvälisesti merkittäväksi arvioituja geologisia kohteita. Geopark tuo esille kulttuurin ja elollisen luonnon yhteydet alueen geologiaan, ja alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.
Geopark pyrkii edistämään kestävää, geologiaa esille tuovaa luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Tärkeää on myös alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen, kasvatus ja opetus.
Tutustu myös majesteettiseen Pirunkirkkoon ja Onkiniemen liikkuvaan kiveen
Onkiniemen liikkuva kivi
Osoite: Kantatie 311, 19230 Onkiniemi
Valtatie E75:n varrella sijaitsevan, mannerjäätikön siloittaman kallion päällä seisova siirtolohkare on takuulla Suomen tunnetuin kiikkuva lohkare. Muinaisaika on asettanut kiikkerän ja sen vuoksi nimeltään Liikkuvan kiven paikoilleen, ja kohde on nykyisin rauhoitettu luonnonnähtävyys.
Kiven välittömässä yhteydessä sijaitsee parkkialue, jolle voi jättää auton lyhyen jaloittelu- ja ihmettelyhetken ajaksi.
Paistjärven Pirunkirkko 4,4 km
Osoite: Niinilammen P, Pirunkirkko 60, Heinola
Heinolan alueen piilotettujen retkikohteiden helmeksi kutsuttu Paistjärven Pirunkirkko sijaitsee erämaisissa maisemissa kirkasvetisten järvien suojassa Heinolan koillisnurkassa.
Pirunkirkolle vievä reitti alkaa Niinilammen pysäköintialueelta, jonka tuntumassa sijaitsevan järven rannasta löytyy monia upeita telttapaikkoja. Aluksi leveää metsätietä kulkeva polku haarautuu pian metsäpolulle, jonne puiset kyltitkin opastavat. Vajaan kilometrin matkan päässä sijaitsevalle Pirunkirkolle kuljettaessa ohitetaan upea metsäjärvi, jolla joutsenet suorittivat aamutoimiaan.
Pian ilman viilentyessä ja metsän tummuessa tietää lähestyvänsä ikiaikaista nähtävyyttä, joka hiljentä kokeneenkin kulkijan, niin massiivinen tämä uskomattomalta tuntuva luontokohde on.
Hyvä tietää: Pirunkirkolta voi palata takaisin samaa reittiä tai jatkaa ympyräreittiä eteenpäin kohti Simonlammen pysäköintialuetta.
★ Lue lisää Pirunkirkosta VisitPäijänteen-verkkosivustolta. »
★ Lataa tulostettava retkiesite karttoineen. »
Salpausselkä Geoparkin kohteet kartalla
Löydät kaikki Salpausselkä Geoparkin luontokohteet ja nähtävyydet alla olevasta Google Maps -kartasta.
★ Vihreät merkit: Luontokohteet
★ Turkoosit merkit: Rakennetut kohteet
★ Keltaiset merkit: Maisema-alueet
Tiesitkö?
Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan
Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke
LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke pyrkii edistämään kestävää ja geologiaa esille tuovaa luontomatkailua sekä siihen liittyvää elinkeinotoimintaa ja siten vahvistamaan alueen mahdollisuuksia saada UNESCO Global Geopark -tunnustus. Tämä julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä hankkeen kanssa, tarkoituksena levittää tietoa ja innostaa ihmisiä retkeilemään Salpausselkä Geoparkin kohteissa.
★ Tutustu Salpausselkä Geopark -kohteisiin Lahti Regionin Salpausselkä Geopark -sivustolla. »
★ Tiedätkö, miten Salpausselkä on saanut nimensä? (kts. s. 13) »
★ Lue kaikki KAUKOKAIPUUssa julkaistut Salpausselkä Geopark -artikkelit »
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
Olipa huikea kirjoitus ja huikea tuo Kammiovuoren(kin) alue! Ulkomaalainen vieraamme taannoin totesi minulle, että olette onnellisia, kun saatte asua täällä näin kauniilla alueella. Tällaisen asian sinäkin, Marinella, toit mieleeni tuolla kirjoituksellasi. Arvostan entistä enemmän kotiseutuani ja iloitsen sen tuottamasta ilosta niin paikallisille kuin vierailijoillekin. ?
Hyvin kerrottu kuvineen ja tietoineen. Kammiovuoren lakialue on tosiaan sen entisen kolmiomittaus tornin paikoilla, joka lienee n.140m Jalaan ja Päijänteen pinnasta. Näköalapaikka on sitten jonkin verran matalemmalla jyrkänteen reunalla.
Itse olen tutkinut jyrkännettä ja kivikkoa, toistaiseksi löytämättä varsinaisia luolia, onkaloita lukuunottamatta. Uskoisin kuitenkin, että joistain kivenkoloista aukenee suurempi tila. Kivikon keskeltä löytyy kuin ihmisen veistämänä kiviportti, rakenteeltaan hieman Stonehenge-tyyppinen. Epäilin sitä alkuun ihmisen tekemäksi, kun katselin kauempaa. Se lienee kuitenkin jääkauden aikaisten sattumien kalkuloima summa.
Suosittelen käyntiä viereisellä Jalaanvuorella, joka on oikeastaan omalla tavallaan hienompi nähtävyys kuin Kammiovuori. Sieltä löytyy selkeä pääluola ja muutama pienempi kammio. Näköalat jyrkänteen reunalta vastaavat Kammiovuoren maisemia, mutta ehkäpä 20m alempaa. Toisaalta Jalaanvuori esiintyy dramaattisempana ja suurempana kuin Kammiovuori, vaikkakin on sitä pienempi. Tämä johtuu siitä, että Jalaan jyrkänne näkyy suoraan tielle ja on lähempänä tietä, kuin taustalla, vaaramaisena piirtyvä Kammiovuori.
Tämän kaksikon yhdistelmä tekeen alueesta mystisen ja karun kauniin kokonaisuuden, vaikkakin metsähakkuut ovat tehneet osaltaan tuhoja ympöristössä.
Tippejä:
-Kammiovuoren maahistenluola. Mäen koilisreunalla, polun vieressä on pieni onkalo, joka saa usein valon taittumaan erikoisesti. Valokuvissa, jossa kuvattava henkilö on luolan suuaukon kohdalla, värjäytyy hänen kasvonsa sinertäviksi. Kannattaa kokeilla. Kenties Smurffit asuvat täällä.?
-Jalaanvuoren pääluola. Luolaan johtaa muutaman metrin mittainen kapea käytäväosa, keskellä jyrkännealuetta. Luola aukeaa isommaksi olohuoneeksi, jonka toinen suuaukko suuntaa Päijänteen ja Jalaanjärven suuntaan. Näkymä on panoramamuotoinen.
-Pikku-Linta. Jalaanvuoren takaosassa on siirtolohkare, joka muistuttaa haukkaa. Se on Lintaa hieman pienempi, n. 5m korkea, mutta erikoisen muotoinen komistus, jonka lipan alla voi vaikkapa syödä eväät, tai pidellä sadetta. Ikävä seikka on hakkuualue sen reunalla.
Näitä poimintoja on tulossa lisää jatkossa ja ehkäpä jotain eheämpää kokonaisuuttakin joskus tulevaisuudessa. Jos jotakuta kiinnostaa tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin alue, niin saa olla yhteydessä minuun: janikolu@gmail.com Myös Facebook-sivu on tekeillä: Pohjois-Sysmän erämaat. Hauskoja retkiä.
Toivoo: Jani Kolu