Silfar kanjoni – Porsangerin piileskelevä helmi
Jääkauden jälkeisten sulamisvesien ja tuhansia vuosia kestäneen eroosion synnyttämä, myös Euroopan suurimpana valjastamattomana kanjonina tunnettu Silfar on mainio päiväretkikohde Pohjois-Norjaa autolla kiertäville matkailijoille.
Silfar kanjoni, Finnmark, Norja. Kotikylältämme Lakselvista on vain vajaan tunnin ajomatka Euroopan suurimmalle vapaana virtaavalle Silfar kanjonille. Noin 80 metrin syvyisen, jylhän ja jyrkän kanjonin pohjalla kuohuu turkoosinvihreä Børselva eli suomalaisittain Pyssyjoki.
Børselva on Lakselvan ja Stabburselvan ohella Finnmarkin tunnetuimpia lohijokia, minkä lisäksi kirkkaat vedet houkuttelevat myös snorklaajia: Pyssyjoen villinä virtaavien kuohujen loppupäästä löytyy uimiselle soveltuva pooli, jossa vesi virtaa enää hiljakseen.
Jääkauden jälkeisten sulamisvesien ja tuhansia vuosia kestäneen eroosion synnyttämä Silfar on mainio päiväretkikohde Pohjois-Norjaa autolla kiertäville matkailijoille. Luontopolku alkaa aivan parkkipaikan vierestä, ja sitä seuraamalla päätyy jo lyhyen patikkamatkan päätteeksi Finnmarkin ikiaikaisen luonnonmuodostelman kuvauksellisiin maisemiin.
Porsangerin kunnassa sijaitseva Silfar on Euroopan suurin valjastamaton kanjoni.
Euroopan suurimman valjastamattoman kanjonin lisäksi Silfar on myös yksi Pohjois-Euroopan suurimmista kanjoneista. The Guardian on julkaissut mainion listauksen, jota kannattaa hyödyntää omien retkien suunnittelussa, mikäli jättiläisten kirveen halkaisemat massiiviset kivimuodostelmat kiinnostavat.
Tuolta samaiselta listalta löytyy myös aiemmin vierailemani Makedonian Matka-kanjoni. ‘Matka’ tarkoittaa makedoniaksi kohtua, ja tuolla luontonähtävyydellä vieraillessaan voi todella kokea pientä reissaajaa ympäröivän, nimensä mukaisen maailmankaikkeuden.
Samalla Norjan-matkalla kannattaa vierailla myös Altan kanjonilla, joka taasen tunnetaan Pohjois-Euroopan suurimpana valjastettuna kanjonina.
Mikäli lähestyt Silfar kanjonia Lakselvin suunnasta, valitse tie numero 98, joka vie kohti Ifjordia. Ajomatkaa kohteeseen on noin 42 kilometriä, ja perille tietää saapuneensa, kun bongaa tienposkesta tutun ruskean nähtävyysmerkin (Silfar Canyon).
Lyhyen matkan päässä toisistaan, tien vasemmalla puolen, on kaksi P-kylttiä, jotka molemmat vievät samalle nähtävyydelle. Suosittelen kuitenkin parkkeeraamaan auton ylemmälle parkkipaikalle, sillä sieltä on lyhyempi matka parhaille näköaloille. Alempi parkkipaikka nimittäin sijaitsee joen loppuliu’un tuntumassa.
Mikäli liikut vaunun kanssa tai asuntoautolla, voit parkkeerata tien vieressä olevalle levikkeelle. Levikkeeltä on vain kivenheiton matka Silfarin luontopolulle.
Alueella risteilevät polut (joita on useita) johtavat kaikki kanjonin reunalle. Lemmikit tulee pitää kytkettyinä ja perheen pienimmistä kannatta pitää erityisen hyvää huolta, sillä kaiteita ei ole: luontopolku mukailee kanjonin äkkijyrkkää seinämää, jolta huolimaton voi astua tyhjän päälle.
Luontopolun varrelta löytyy useita kuvauspaikkoja, minkä ansiosta nähtävyyttä pääsee taltioimaan useista kulmista ja eri näkövinkkelistä. Monet tämän artikkelin kuvista on taltioitu dronella, mutta kohde on kyllä ihan yhtä komea myös maan tasolta koettuna.
Silfar on takuulla yksi mykistävimmistä luonnon nähtävyyksistä, joita olen päässyt elämäni aikana näkemään. Täällä joen pauhut peittävät puheen alleen, mikä tekee aivan omanlaistaan oikeutta upealle kohteelle. On suoraan sanottuna uskomatonta edes ajatella, miten hienoja paikkoja aivan oman kodin tuntumassa sijaitsee.
Käy sinäkin täällä, kun seuraavan kerran vierailet Finnmarkissa!
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Silfar on ihana! Löysimme paikan päälle ihan vahingossa viime vuoden kesäreissulla. Uimaan en uskaltanut, mutta kuvia tuli räpsittyä vaikka kuinka paljon!
Voi miten mukava kuulla! Silfar kyllä vetää sanattomaksi. Ihanaa, että tekin löysitte sinne! 🙂
Oi tänne on PAKKO päästä! Kiitos vinkistä <3
Ilo on minun puolellani! 🙂 <3
Onpa näyttävän näköinen kanjoni, josta en ollut aiemmin kuullutkaan. Ilman muuta täytyy pitää mielessä, kun Finnmarkin suunnalla seuraavaksi liikumme. Tuo snorklaus kuulostaakin todella kiinnostavalta, vaikka vesi taitaakin olla erittäin kylmää! Kuvien perusteella voisi arvella veden olevan todella kirkasta.
Finnmarkista löytyy paljon vielä melko piilossa olevia helmiä, joita tulen julkaisemaan tänne blogin puolelle myös muiden iloksi. Ja kyllä, vesi on varsin viileää mutta myös uskomattoman kirkasta! Haluaisin joskus päästä tuonne kuvaamaan vedenalaisia maisemia. 🙂
Google mapsiin tallensin!!! Ihanat kuvat. Drone on huippu tämän kaltaisiin kohteisiin!
Ihana kuulla, että vinkistä oli hyötyä! Finnmark on täynnä upeita kohteita, tämä on vain yksi niistä. 🙂 Ja drone tosiaan tekee oikeutta kuvakulmille. Silfar on mieletön!
Upean näköinen kanjoni, mistä en aikaisemmin ole kuullut. Tosin en ole pohjoista Norjaa vielä tutkinut, mikä on kyllä ollut jo pitkään mielessä. Olen yrittänyt etelästä edetä aika systemaattisesti mielenkiintoisia kohteita läpi ja seuraavaksi olisi tutkittava Bergenin ja Trondheimin väliä paremmin. Mieletön maa, ja tällaiset kohteet kiinnostavat – luontonähtävyydet ovat parasta!
Onneksi pohjoinen odottaa, ja etelä on täynnä toinen toistaan upeampia luontokohteita! 🙂
Upealta näyttää kanjoni ylävinkkelistäkin! Me käytiin elokuussa ihailemassa sitä kanjonin reunalta, tosin luontopolkua ei käyty sen pitemmällä kuin parkkipaikalta kanjonin reunalle kun miestä niin väsytti ettei jaksanut pitkän ajopäivän jälkeen enää liikkua.
Kattelin kyllä että oli ihan kivan näkösiä paikkoja siellä mihin teltankin vois pystyttää että tiedä vaikka joskus lähtis tonne paremmalla ajalla ihan olemaankin!
Silfarin alue on kyllä todella kaunista seutua, ja telttapaikkoja löytyy varmasti jos minkälaisista maisemista! Ja onneksi tänne voi aina palata, tiedän kyllä tuon tunteen kun joskus ei vaan yksinkertaisesti jaksa tehdä yhtään mitään ajomatkan päätteeksi. Mutta siksi voi aina tulla uudestaan. 🙂
Outs ja wau. Onpa sulla melkoisia mestoja melkein kotiovella. Piti näyttää näitä huikeita kuvia miehelle, että tahtoo tuonne 🙂 Mies kertoikin käyneensä Pyssyjoella ja harmitelleensa, ettei ollut kalastuslupaa. Oli ollut lohia oikein näytillä sankoin joukoin.
Silfarilla kannattaa ehdottomasti vierailla, kun seuraavan kerran ajelette tänne Finnmarkiin! 🙂 Ja kalastuslupa kannattaa myös hankkia hyvissä ajoin, ne myydään monesti loppuun jo ensimmäisten viikkojen aikana. Tuo lohennousu on aivan ihanaa katseltavaa. Niin upea ja jalo kala. <3
Kieltämättä hieno. Listalta minulla on myös Samarian rotko. Pakko on myös suositella Abiskon kanjonia Ruotsin Lapissa. Maailmanluokan repeämistä en rupea puhumaan, edes. Ensimmäisenä tulee kuohuvasta virrasta Mieleen, onkohan siellä koskikaroja. Hienointa olisi tietysti nähdä maailman kaikki koskikaralajit. Kaksi olen jo nähnyt.
Samarian rotko olisi kyllä upea nähdä omin silmin! Ja laitoinpa listalle myös Abiskon, kiitos siitäkin vinkistä. 🙂 Koskikarat ovat upeita lintuja, onnekas kun olet niitä jo päässyt näkemään!
Ihana vinkki, vaikka matkat Norjaan eivät ole nyt ihan lähisuunnitelmissa. Blogisi on niin esteettinen sekä sinulla on taito tuottaa myös kaunista tekstiä, että postauksiasi on ilo lukea. <3
Voi että, kiitos Sandra <3 Minun täytyy tutustua ihan ajan kanssa myös sinun uusimpiin juttuihisi, kurkkasin jo ja sieltähän löytyi vaikka mitä kiinnostavaa! <3
Pohjois-Norjassa en ole käynyt, haaveillut matkasta sinne kylläkin. Tarkoitus oli nyt syksyllä suunnata Lofooteille ystävän kanssa vanhalla surffipakulla kiertämään, mutta tämä maailman tilanne päätti vähän toisin… ehkä ensi vuonna sitten!
Toivottavasti ensi vuonna! Ja jos ikinä eksyt tänne Finnmarkin suunnalle niin tervetuloa meille kylään. <3
Aivan upeita maisemia ja kuvia! Norjassa on kyllä vaikka mitä upeita paikkoja. Lofootit on itselleni tutuin alue, vaikka olen myös Keski-Norjassa käynyt.
Kiitos Anne, Porsanger on kyllä aivan ihanaa aluetta. Minä taas tunnen Lofootteja paremmin Vesterålenin alueen, jota voin suositella lämpimästi, kun ensi kerran suuntaat sinne päin Norjaa. 🙂
Huikean näköinen paikka ja melkein pystyy aistimaan tuon raikkaan kuohun nenään näiden kuvien välityksellä.
Silfar totta tosiaan on hengästyttävän ihana. <3
Oi mikä paikka! Nyt kyllä harmittaa, ettei tiedetty tällaisesta helmestä meidän Norjan road tripillä. Pitääpäs muistaa seuraavalla kerralla, kiitos vinkistä Nella.
Kun ensi kerran tulette tänne päin pohjoista, laita viestiä! Voi olla, että täältä löytyy muitakin hyviä vinkkejä (jos en ole vielä ehtinyt julkaisemaan blogiin). Olen vasta hiljan aloittanut alueen tutkimisen paremmin ja täällä on tosiaan vaikka kuinka paljon myös niitä ei-niin-tunnettuja nähtävyyksiä. 🙂