Kroatia

Kroatia tarjoaa yhdistelmän henkeäsalpaavaa rannikkoa, historiallisia kaupunkeja, kristallinkirkkaita vesiä ja vehreitä kansallispuistoja. Balkanin länsilaidalla sijaitseva maa on matkakohde, joka sopii yhtä hyvin rantaloman ystäville kuin aktiivimatkailijoille ja kulttuurista kiinnostuneille.

Kroatian tunnetuin vetonaula on sen pitkä ja saaristoinen rannikko Adrianmeren äärellä. Kroatiassa on yli tuhat saarta, joista monille pääsee helposti lautalla tai veneellä. Suosittuja saarikohteita ovat esimerkiksi Hvar, joka tunnetaan ylellisyydestään ja viinitiloistaan, sekä Korčula, jota kutsutaan usein ”pieneksi Dubrovnikiksi”.

Yksi suosituimmista rantalomakohteista on Makarskan Riviera, josta voit tehdä päiväretken Välimeren korkeimmalle huipulle, Biokovo-vuorelle.

Istriaa on puolestaan kutsuttu Välimeren puutarhaksi Alppien juurella, Makarska Riviera puolestaan tunnetaan auringonpaahtamista rannoistaan.

Dubrovnik, Dalmatina eteläisen rannikon kruununjalokivi, on yksi Kroatian tunnetuimmista kaupungeista. Kohdetta tituleerataan myös yhdeksi maailman kauneimmista linnoituskaupungeista. Jykevät kaupunginmuurit, kiviset kujat ja oranssikattoiset rakennukset lumoavat kävijän, ja Game of Thrones -sarjan kuvauspaikkana se onkin saanut uudenlaista vetovoimaa.

Voit toteuttaa oman ”GOTSA”-kierroken joko itsenäisesti tai opastetulla kierroksella.

Nähtävyyksiä Kroatiassa:

• Dubrovnikin vanhakaupunki on massiivisten muurien suojaama historiallinen keskus ja UNESCOn maailmanperintökohde.
• Krkan vesiputoukset ovat yksi Kroatian upeimmista luontonähtävyyksistä.
• Plitvicen järvialue koostuu 16 toisiinsa liittyvästä järvestä ja sadoista vesiputouksista. Nämä yhdessä ovat yksi Euroopan vaikuttavimmista luonnonnähtävyyksistä.
• Hvar on auringon, laventelin ja viinin saari – kenties myös Marco Polon kotisaari – sekä erityisen suosittu purjehtijoiden keskuudessa.

Split on Kroatian toiseksi suurin kaupunki ja samalla yksi sen kiehtovimmista. Kaupungin ytimessä sijaitseva Diocletianus on antiikin ajan keisarin eläköitymispalatsi 300-luvulta, jonka muurien suojissa elää edelleen kokonainen kaupunki: ravintoloita, asuntoja, kauppoja ja kirkkoja.

Splitin nähtävyyksiä:

• Diocletianuksen palatsi on yksi maailman parhaiten säilyneistä roomalaisista palatsikokonaisuuksista. Koko vanhakaupunki on käytännössä rakennettu sen ympärille ja sisälle.
• Peristyyli (palatsin sisäpiha) on ympäröivien pylväiden kehystämä aukio, jossa järjestetään konsertteja ja esityksiä.
• Pyhän Domniuksen katedraali on entinen keisarin mausoleumi, josta tuli kirkko – kohde on yhdistelmä antiikkia ja kristillistä arkkitehtuuria. Kellotorniin kannattaa kiivetä näköalojen vuoksi.
• Marjanin kukkula on Splitin viherkeidas, josta avautuu kaunis näkymä Splitin satamaan ja saaristoon.
• Riva-promenadi puolestaan on elävä rantakatu kahviloineen ja ravintoloineen, joissa kannattaa nauttia merenantimista.

Rannikon lisäksi Kroatian sisämaa tarjoaa vaikuttavia luontoelämyksiä. Plitvicen kansallispuisto on maan tunnetuin luontokohde, jossa turkooseja järviä yhdistävät vesiputoukset houkuttelevat vaeltajia ja valokuvaajia ympäri maailmaa.

Myös Krkan kansallispuisto on suosittu päiväretkikohde ja sopii erityisesti niille, jotka haluavat pulahtaa virkistävään veteen keskellä luonnonpuistoa.

Vuoristoinen Gorski kotar ja Velebitin alue tarjoavat rauhaa, viileyttä ja tilaa liikkua. Vaellusreitit, pyöräilymahdollisuudet ja hiljaisuus houkuttelevat yhä useampia matkailijoita Kroatian tunnetumpien luontokohteiden ulkopuolelle.

Kroatialainen keittiö on yllättävän monipuolinen ja heijastaa maan sijaintia eri kulttuurien rajalla. Annokset ovat saaneet vaikutteita Välimereltä, Keski-Euroopasta, Balkanilta ja jopa Ottomaanien ajalta.

Kroatian rannikolla vallitsevat selkeät italialaistyyppiset maut: oliiviöljy, valkosipuli, yrtit ja meren antimet. Grillattu mustekala, tuore simpukkakeitto ja brudet eli kroatialainen kalapata tarjoillaan leivän ja paikallisen valkoviinin kera.

Sisämaassa puolestaan korostuvat lihapadat, suolatut lihat, juurekset ja metsästä saadut raaka-aineet. Čobanac, mausteinen lihapata, ja kulen, voimakkaan makuinen paprikamakkara, ovat esimerkkejä sisämaan ruokaperinteestä, joka on usein tuhdimpaa kuin aaltojen äärellä.

Perinteet ovat Kroatiassa vahvoja, ja monissa kylissä ruoka valmistetaan yhä isoäidin resepteillä.

Peka on yksi tunnetuimmista perinneruoista. Annos sisältää lihaa tai mereneläviä, ja perunoita ja kasviksia haudutetaan tuntikausia tulen alla olevan metallikuvun alla, jolloin maut tiivistyvät ja rakenne on suussasulava.

Myös jälkiruoat ovat tärkeä osa ruokakulttuuria. Makeat leivonnaiset, kuten fritule (pienet munkit) ja kroštule (paistetut taikinakierteet), tarjoillaan juhlissa ja perhetapahtumissa.

Viinitiloja löytyy lähes jokaiselta alueelta, ja Kroatia tuottaakin monia laadukkaita viinejä, kuten Plavac Malia, Pošipiä ja Malvazijaa. Viini ei ole täällä lisuke vaan osa aterian merkitystä.

Kroatialaisessa ruokailussa on kyse muustakin kuin ruoasta. Yhdessäs syöminen on mahdollisuus hengähtää, jutella ja jakaa päivän kuulumiset. Ruokailu kestää usein kauemmin kuin matkailija osaisi odottaa, ja se juuri onkin osa illallisen viehätystä.