Islannin iäksi kivettynyt aromammutti
“We still do not know one thousandth of one percent of what
nature has revealed to us.” – Albert Einstein
Reilut pari tuntia Raynisfjaran mustalla hiekkarannalla kierreltyämme jatkoimme toisen matkapäivän kulkuamme kohti Þórsmörkin (Thor’s Valley) maisemia, vaan vähänpä tiesimme tulevasta. Eihän meidän kiesillämme ollut mitään asiaa kyseiseen kohteeseen, sillä joen ylitykseen oltaisiin tarvittu ihan rehellinen 4×4.
Ja kyllähän se hetken kirpaisi, sillä aika harvoin tulee tehtyä vastaavia mokia, vaan mitäpä sitä turhia murehtimaan; päätimme lähteä tutkimaan viereistä vuorijonoa – ja kyllä kannatti!
Kauempaa katseltuna harjanne ei näyttänyt sen kummallisemmalta kuin mikään muukaan kiviröykkiö. Yksikään opaskirja ei myöskään ollut kehottanut tämän paikan tutkimista, mutta kun aikaa kerta oli ja miehillä vahva intuitio, niin mikäs siinä seikkaillessa. Lähdimme ylittämään laakeaa niittyä kohti kauempana siintävää vuoren halkeamaa.
Ja sitten, aivan yhtäkkiä, siinä se seisoi – hemmetinmoinen järkäle, jonka olemus oli kuin ikiajat sitten paikoilleen kivettyneen aromammutin, lajinsa isoimman edustajan.
En ollut uskoa silmiäni, enkä saanut näkymän tuijottamisesta tarpeekseni. Ja kuten kuvasta näkyy, otti myös yksi matkalaisista ilon irti luonnonihmeestä, jonka löytämiseen tarvittiin yksi munaus, roimasti tuuria ja sitä kuuluisaa seikkailumieltä:
jos olisimme vain harmistuksissamme kääntyneet takaisin, olisi tämäkin upea kohde jäänyt ikuistamatta.
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Tää on kyllä niin totta, että monesti ne parhaat paikat reissussa löytyy ihan sattumalta, mekin ollaan löydetty täältä Italiasta aivan upeita paikkoja ihan vahingossa 🙂 Ja hei, upeita kuvia jälleen kerran!
Italia on niin upea paikka, voi hyvä tavaton sentään miten ikävä minulla on sinne! Seikkaileminen on kyllä paras tapa matkustaa, siitä ei pääse mihinkään. 🙂
Ja kiitos kovasti. <3 Täytyykin tästä aamukahvin lomassa siirtyä lukemaan juttuja sinun blogistasi! <3
Hei sulla on ihan mielettömän hienot kotisivut ja todella kiinnostavaa materiaalia! Onneksi löysin tänne 🙂 Oletko tehnyt sivut itse?
Hei Emmi! Kiitos kauniista kommentistasi. 🙂 Sivut on muokattu yhdessä koodaajaystävän kanssa, itse en ihan tällaisia olisi osannut rakentaa. Mutta mukava kuulla että pidät. <3
Aivan mielipuolisen upea löytö! Seikkailu on parasta <3
Seikkailu on parasta! <3
Just nää ite löydetyt, instagrammaamattomat, paikat onkin usein niitä kaikista upeimpia. Kohteet, joista matkaopas ei sano juuri mitään tai yhtään mitään.
Sanoppa se! <3 Tämä oli ihan mahtava kohtaaminen. 🙂
[…] Paitsi kuvissa. Toisaalta joskus on myös hyvä käydä pettymässä, sillä silloin saattaa innostua tutkimaan ihan uusia kohteita ja löytää jotain, mitä opaskirjat eivät kerro. […]
[…] Mitä maksaa kuukauden road trip Euroopassa 3. Retkeilyvarusteet 4. Kun nimen takana on ikävä 5. Islannin iäksi kivettynyt aromammutti 6. Miten retkikeitin valitaan? 7. Grossglockner – Itävallan korkein ja komein alppitie¨ 8. […]