Maailmalla matkustamisesta

Maailmalla matkustamisesta

Kaukokaipuun sivustouudistuksen myötä olen tajunnut, miten paljon olen tähänastisen elämäni aikana saanut nähdä, ja miten paljon olen kaikesta näkemästäni saanut oppia.

Olen löytänyt blogin uumenista aiheita, joista en muistanut kirjoittaneeni sekä kohteita, joista en ole kertonut puoliakaan.

Jälkimmäiselle tiedän myös syyn: matkailin tuohon aikaan niin paljon, etten yksinkertaisesti ehtinyt kirjoittaa kaikesta haluamastani, sillä minulla oli käytännössä aina uusi reissu alkamassa (sekä siihen päälle työt, muut huvit, harrastukset ja normaali elämä).

Myönnetään, ei ihan hirveän järkevää.

Lupaan palata puuttuviin aiheisiin pian, sillä innostuin niistä valtavasti: pääsette jo huomenna lukemaan Pohjois-Italian kauneimmista päiväretkikohteista, minkä jälkeen siirrymme aiheissa Aasiaan, onhan marraskuu tunnetusti kaamosta pakoon lähtevien kuukausi. (Tai Aasiasta maailman parasta ruokaa etsimään lähtevien kuukausi.)

Minultakin on kysytty kantaani maailmalla matkailuun ja lentämiseen, ja vastaus on helppo antaa:

Mikään ei ole opettanut minua enemmän tai paremmin kuin matkailu, sillä vain kohtaamalla uusia kulttuureja, uusia ihmisiä ja uusia tapoja, sekä altistamalla itsemme muutoksille ja epämukavuusalueille voimme oppia ymmärtämään paremmin toisiamme ja itseämme. Sen vuoksi matkailua ei pidä lopettaa, mutta sitä pitää järkeistää.

Olen vastannut näin jo pitkään niille yksittäisille ihmisille, jotka ovat kysyneet aiheesta esimerkiksi Instagramin kautta, ja vastaan samoin nyt täällä Kaukokaipuun puolella.

En usko lentolakkoon enkä totalitarismiin sen missään muodossa. Suosin mahdollisuuksien mukaan maata pitkin matkustamista, ja olen valmis kompensoimaan lentoni. Toivoisin, että julkinen liikenne kattaisi koko maan, mutta toistaiseksi niin ei ole: Helsingissä asuessani käytin busseja ja junia ja vuokrasin auton kuvausmatkoilleni, mutta tänne pohjoiseen muutettuani ostin diesel-auton — ja ihan hyvillä mielin.

Kannan harteillani lastia, joka on suurempi kuin monella teistä, mutta samalla uskon kantavani ainakin jonkin tasoista esimerkkiä siitä, miten tapojaan voi muuttaa — ja silti matkustaa usein ja vähän paremmin mielin. Kuinka moni olisi uskonut, että olen matkustanut/lentänyt Suomen rajojen ulkopuolelle (kun Norjaa ei lasketa) viimeksi 20 kuukautta (1v 8kk) sitten, vaikka olen viimeisten 20 kuukauden aikana matkustanut enemmän kuin koskaan ennen. Syy on ollut puhtaasti se, että olen halunnut tutkia enemmän Suomen ja Norjan luontokohteita, eikä minua ole huvittanut lähteä toisaalle.

Olen kuitenkin joutunut lentämään muutamia kertoja töiden puolesta (mikä on mielestäni lennoista turhinta ja minkä vuoksi osallistun kokouksiin 99% etänä) etelään, ja lennän vuonna 2020 taas pitkästä aikaa Aasiaan. Tuntuu ihanalta odottaa jotain yhtä paljon kuin odotti silloin nuorempana, jolloin lentomatkailu ei ollut jokakuukautista. (Ja puhun nyt itsestäni sekä siitä, miten paljon ja usein olen aiemmin esimerkiksi juuri yhden kuukauden aika lentänyt; Espanjaan, Kreikkaan ja Kiinaan. Miettikää sitä.)

Kun muutoksia ottaa vastaan itselleen sopivaan (toki mieluusti suhteellisen ripeään) tahtiin, asioita alkaa pikkuhiljaa näkemään ja kokemaan eri tavalla; sitä huomaa tekevänsä automaattisesti vihreämmän valinnan, pohtimaan kulutustottumuksiaan ja joustamaan — ja silti nauttimaan elämästä. Ja jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita vaikka siitä, että syöt kerran viikossa hernekeittoa tai pinaattilettuja lihan sijaan. Olet nimittäin varmasti syönyt molempia ihan hyvällä ruokahalulla esimerkiksi koulussa. Ei kasvisruoassa ole mitään ihmeellistä, mutta liiallinen lihansyönti on ihan yhtä huono idea kuin jatkuva lentäminen.

Jos aikataulumme olisivat menneet yhteen, olisimme lähteneet miehen kanssa joulukuussa kalastusmatkalle Kuubaan. Kuuba saa kuitenkin odottaa ja se sopii ihan hyvin, sillä pilkimme yhtä mieluusti rautuja täällä uudessa kotimaassani Norjassa.

Mutta rehellisyyden nimissä, tottakai minä kaipaan Islantiin, Englantiin ja Bosniaan. Ikävöin maailman TOP 50 parhaan annoksen -listalle nostettua singaporelaista chili crabia, jumalaista nepalilaista kasvisruokaa sekä Thaimaan tulisia makuja.

Ikävöin matkailua, koska matkailu on ihan parasta.

Minulla ei ole varaa eikä halua sättiä, syyttää tai jeesustella, puolustella tai osoittaa ketään sormella, mutta voin vinkata muutamasta sellaisesta asiasta, joita kukin voi tahollaan miettiä ja ottaa käyttöön:

Kun matkustat, matkusta mahdollisuuksien mukaan maata pitkin. Lentäessäsi panosta uusiin koneisiin ja suoriin lentoihin. Kompensoi lentosi lentoyhtiöiden (esim. Finnair) tai YK:n Climate Neutral Now -palvelun kautta. Hoida palaverit Skypen välityksellä. Matkakohteissa suosi vihreille arvoille sertifioituja majapaikkoja, tue paikallista kulttuuria ja yrityskulttuuria, äläkä tee perinteisiä turistimokia. Älä köyhäile vain koska voit tai se olisi sinusta ”siistiä”. Älä roskaa, jätä pillit ja muovipussit ottamatta. Täytä juomapullosi vesiautomaateista aina kun voit. Panosta laatuun ja maksimoi kohteessa vietetty aika. Tee pieniä, hyviä ja vaihtoehtoisia ekotekoja suosimalla esimerkiksi matkanjärjestäjiä ja karttakauppoja, jotka auttavat ylläpitämään matkakohteidensa reittejä. Kaukomatkaile maltilla, äläkä unohda Suomessa reissaamista. Meillä on vaikka kuinka paljon upeita luontokohteita, joista valita!

Ja jos olet kanssani eri mieltä, tai jos todella haluat haastaa sekä itsesi että matkailu- ja kulutustottumuksesi, lähde pakettimatkalle Timo tyyliin:

Vielä lopuksi:

Hyvää matkaa sinne, minne seuraavaksi lähdetkään!

Lisää luettavaa samasta aihepiiristä:
Finnair, Push for Change
YK, Corsian päästöhyvistysjärjestelmä
YK, Climate Neutral Now
Veera Bianca, Lentomatkailun tulevaisuus — miksi en usko lentolakkoon
Adalmina’s Adventures, Lentomatkailun päästöt — ja mitä niille tulisi tehdä
Lentovero.fi
Sitran elämäntapatesti
Reilumatkailu.fi
Vastuullisen matkailun verkosto