Minun Suomeni on

Minun Suomeni on itsenäinen muttei itsekäs, ystävällinen ja yhdenvertainen. Minun Suomeni on lintuja laulattava ja lempeä.

Minun Suomeni on mustikkaa ja riekonmarjaa, juolukkaa ja puolukkaa, sienisatoja ja tuoksuvia syyssateita. Minun Suomeni on kymmenien tuhansien uima-altaiden valtakunta, pohjolan oma Baden-Baden, sydämeltään saunan lempeät löylyt.

Minun Suomeni on metsistä rehevä, tuuhea ja tiheä — kaikkein syvin vihreä.

Minun Suomeni on suuri ja soinen hiilinielu, sekä ilmaltaan puhdas, siinä leijuu vain poron pieru.

Minun Suomeni on jokaisen suomalaisen suosikki maa,
kohde josta ei tarvitse pois matkustaa.

Unelmissani minun Suomeni olisi aina kaikkea tätä.





Minun Suomeni on myös tulevan eräkirjani päätähti.

Tunne on sanoinkuvaamaton. Toimitin eilen tekstit eteenpäin, lopullisesti pois omalta työpöydältä. Enää tarvitsee etsiä muutama puuttuva valokuva taittoa varten. Myös kirjan kansi on ideoitu, siitä tulee aivan uskomattoman kaunis. Ja jopa kirjan nimi, tuo kaikista haastavin osuus koko prosessia, syntyi toissapäivänä aivan yhtäkkiä, itsestään. Se on kaiken lisäksi niin looginen, etten ymmärrä, miten en keksinyt sitä aiemmin.

Mutta olen kiitollinen, että keksin sen nyt.

Tammi-helmikuussa (lopullinen aikataulu selviää pian) julkaistavan esikoiskirjani tuotoista lahjoitetaan 10% Luonnonperintösäätiölle maamme metsien suojeluun. Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi. Ostamalla kirjan tuet siis myös vanhojen metsien suojelua, minulle tärkeää asiaa.

Voin kuitenkin ilokseni kertoa, ettei sinun tarvitse odottaa kirjan julkistukseen asti: Miltä kuulostaisi antaa tänä vuonna joululahjaksi pala ikimetsää ja retki itse kohteeseen? Ihanalta, tiedän. Voit antaa Suomen parhaan joululahjan täällä.