Omavaraiselämän opiskelua Gisløyn saarella

Te Kaukokaipuuta pidempään seuranneet olette saaneet lukea Laurista ennenkin, mutta tällä kertaa pääsette tutustumaan häneen vielä vähän paremmin.

Norjanmeren valaskuiskaaja, pohjoisen omavaraisuutta harjoittava merimies, ammattikalastaja, runosielu ja romantikko. Tuore yrittäjä, Lofoottien alueen matkaopas ja sieni-mentori. Miestä voi kutsua monella tapaa ja niistä jokainen on oikea. Silti parhaan luonnehdinnan antoi eräs ystävistäni, Antti, joka kommentoi ensin Instagramissa ja sittemmin Kaukokaipuun FB-sivulla:

”Olisipa kaikilla oma Lauri.”

 

Gisloy Untitled

 

Muistan, kun vuosia sitten löysin Morgensterjna-blogin, enkä saanut sen lukemisesta tarpeekseni. Ahmin blogin kertaistumalta. Ihailin Laurin elämäntapaa, tuota Norjaan muuttaneen suomalaisen asennetta ja rohkeutta pyrkiä pohjoiseen omavaraisuuteen. Halusin ja haaveilin tulla samanlaiseksi, mutta en silloin olisi uskaltanut saati osannut toivoa, että minulla vielä joskus voisi oikeasti olla toivoa. Blogin tarinoissa teräväpiirteisen vuonon reunustamalla pihamaalla kasvoi – ja kasvaa edelleen – perunoita, sipuleita, nauriita ja muita juurekkaita. Pensaat pullistelivat marjoista, ja läheisestä metsästä sai kerätä kymmeniä kiloja sieniä, jotka jaettiin kasoihin ja lajiteltiin, minkä jälkeen ne siivottiin, pakastettiin, kuivattiin, suolattiin ja säilöttiin.

Sienten ”perkuujätteestä” voi keittää ja siivilöidä maukkaan liemen, jolle havunneulaset ja sammalet antavat upean ja tumman, metsäisen maun. Myös kalan roippeista – päästä, nahasta, ruodoista ja sisuskaluista – keitetään paras kalakeittoliemi, mutta sen opin jo valassafarin vapaaehtoisena. Vanhat, keitetyt perunat muussataan ja painellaan rieskoiksi, puuron jämät sopivat sämpylätaikinaan, ja vielä marraskuussa voi tehdä Marskin simaa, toki hieman erimakuista kuin mihin on keväällä tottunut. Kaikkea voi soveltaa, ja kaikkea voi kokeilla.

Biojäte-astia täyttyy hitaasti, ja kun se viimein pitää tyhjentää, tyhjennetään se omaan kompostiin. Tulipesän tuhkat säästetään pensaille lannoitteeksi. Ja tässä vanhassa kuvassa (2015) syntyy se kuuluisa kalakeitto.

 

Tromso

 

Gisløyn kodin keittiö on täynnä kuivatuilla sienillä täytettyjä lasipurkkeja. Suurissa mortteleissa syntyy maan mainiota sienisuolaa, arktista umamia, maailman parasta ja puhtainta maustetta. Ihanaa! Valkosipulit kuivuvat seinällä, eteinen toimii suurena jääkaappina, ja kellarista löytyy satapäin omasta kompostista kerättyjä matoja tulevia rautupilkkireissuja varten.

Kyllä, olen herännyt, hurahtanut, valaistunut, innostunut ja pahemman kerran kaikkia muita mahdollisia aiheeseen sopivia termejä.

Gisloy

 

Untitled Untitled

 

Illallispöydässä olen päässyt maistelemaan uudeksi suosikikseni valikoitunutta suolattua sinipallasta, savurautua ja siitä tehtyä pitsaa, ruijanpallaksen mehukkaita poskilihoja, koljaa sushissa, seitiä portugalilaistyyppisessä mutta arktisella twistillä varustetussa bacalaossa sekä tönkkösuolattua muikkua ja herkullista muikun mätiä.

Aivan hulvaton määrä eri makuja ja tuoksuja, ja mikä parasta, kaikki Laurin keittiössä laitettua.

 

Untitled Untitled

Gisloy

Gisloy Gislot

 

Vaikka tämän hetken kodistani, pienestä punaisesta mökistä löytyi lähes kaikki tarvittava, tein viime viikolla Myren kirpputorilta muutamia hyviä hankintoja: kotiutin norjalaisen villapaidan mallia Nagano 1998, kaksi viski- ja viinilasia, sieniveitsen, kauhan ja pienen kerän harmaata villalankaa, jota minun on tarkoitus käyttää kynsikkäiden peukalontyveen syntyneiden reikien parsimiseen.

Kaikki yhteensä 20 euroa.

 

kukat Untitled

 

Ja vaikka pienestä punaisesta mökistä luulisi nyt löytyvän kaiken, yksi puuttuu.

Onneksi saan miehen tänne viettämään joulua ja uutta vuotta kanssani. Auttamaan halkojen pilkkomisessa ja kiehisten vuolemisessa, kokkaamaan yhdessä, nostelemaan maljoja kaikelle mahdolliselle kuten meille syntyi täällä ollessamme tavaksi, etsimään ja narraamaan meritaimenia sekä oppimaan kanssani lisää Laurin elämästä ja pohjoisesta omavaraisuudesta.

Nimittäin oma kasvimaalla varustettu puulämmitteinen mökki olisi joskus ihana omistaa.

 

Gisloy

Gislot

Gisloy

Gisloy

Gisloy

Gisloy

Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa

Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.

Privacy Preference Center