Pulkkilanharju - Salpausselkä Geoparkin lumoavimpia luontokohteita

★ Kaupallinen yhteistyö: Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke

Pulkkilanharjun ikiaikaisissa, veden muovaamissa maisemissa

Onko Pulkkilanharju sinulle jo tuttu kohde? Entä oletko koskaan ajatellut, miten erilaisia muotoja ja maisemia vesi on miljoonien vuosien saatossa Suomelle synnyttänyt? Tai miten mannerjäätikön sulamisvesivirrat ovat muovanneet ja hioneet kallioita sekä lajitelleet ja kerrostaneet soraa ja hiekkaa muodostaen komeita ja kansainvälisesti arvokkaita harjuja?

Jääkauden jälkeensä jättämät Salpausselät ovat Suomen kansainvälisesti tunnetuinta geologista luonnonperintöä. Salpausselkä Geoparkin alueella ne muodostavat ainutlaatuisen, muinaisten jäätikköjokien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjulaaksojen kanssa. Näistä tunnetuin lienee myös Suomen kauneimmaksi maisemareitiksi äänestetty Pulkkilanharju.

Vaikka ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ulottuvat halki koko eteläisen Suomen, niitä pääsee ihailemaan näyttävimmillään ja korkeimmillaan juuri Lahden seudulla.

Huolimatta siitä, että alue yhdistetään yleensä talviurheiluun, vedenalainen maailma paljastaa asioita, joita et ehkä koskaan ennen ole tullut ajatelleeksi. Nimittäin, Salpausselän harjumaisemat kätkevät pinnan alle runsaat sora- ja hiekkakerrosten suodattamat pohjavesivarat, jotka paikoitellen purkautuvat kirkasvetisiksi lähteiksi ja puroiksi.

Veden matka Helsingin hanoihin

Entä tiesitkö, että Salpausselän huippulaatuiselta vedeltä ottaa 10 päivää kulkeutua Päijänteestä Helsingin hanoihin maailman toisiksi pisintä tunnelia pitkin, joka alkaa läheltä Pulkkilanharjua Asikkalanselän pohjasta. Vuodesta 1982 toiminnassa olleella, Päijänne-tunnelin nimeä kantavalla tunnelilla on pituutta 120 kilometriä, ja sen kuljettama juomavesi turvaa yli miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin.

Salpausselät myös nimensä mukaisesti salpaavat Suomen vesistöt, ja ensimmäiseltä Salpausselältä Päijät-Hämeestä alkaa Järvi-Suomi. Salpausselältä pohjoiseen sijaitsevat lukuisat vesistöt pienistä suppalammista Suomen toiseksi suurimpaan järveen eli Päijänteeseen ovat olennainen osa alueen maisemaa ja tarjoavat upeita virkistyskäyttömahdollisuuksia niin alueen asukkaille kuin kotimaan matkailijoillekin.

Pulkkilanharjun luontopolku 4,4 km

Lähtö- ja päätepisteet: Karisalmen pysäköintialue, Pulkkilantie 955, Asikkala N61 17.687, E25 32.082

Alueen tunnetuinta nähtävyyttä, Päijänteen kansallispuiston järvimaisemaa halkovaa Pulkkilanharjua ihaillessaan ei voi kuin ihmetellä veden voimaa ja malttia sekä sitä, kuinka useat jääkaudet ovat kuluttaneet ja muotoilleet mieleisekseen 1 600 – 1 900 miljoonaa vuotta vanhoja kallioitamme.

Vedenalaisista harjuselänteistä ja silloilla yhdistetyistä harjusaarista koostuva Pulkkilanharjun nähtävyys on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä merkittävä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka.

Karisalmen levähdysalueelta alkava ja siten helposti saavutettava Pulkkilanharjun luontopolku hurmasi auringonnousun aikaan, kun luonto ja linnut heräilivät elokuun ensimmäiseen aamuun. Olin saapunut ikuistamaan kaunista auringonnousua, ja kellon viisarit näyttivät näiden kuvien aikaan 05:30.

Vielä lempeä auringonvalo pilkisteli kauniisti Pulkkilanharjun tuuhean mäntymetsän lomasta, kun lähdin nousemaan ylös harjua kohti upeita järvimaisemia ja jääkauden muovaamaa harjumaastoa. Kuivaa kangaspolkua on helppo kulkea ihan vaikka lenkkeilykengissä, sillä Pulkkilanharjun reitillä sijaitsevan kosteikon yli on rakennettu tukevat pitkospuut.

Kasvustoltaan kaunista ja luonnontilaista metsää kiemurtelevan Pulkkilanharjun luontopolun varrelta löytyy kilpikaarnaisia mäntyjä sekä muutamia info-tauluja, jotka kertovat alueen florasta: täällä kasvaa kevätlinnunhernettä, sianpuolukkaa, läpi talven lehtensä vihreinä säilyttävää sinivuokkoa sekä tuttuja suokasveja, kuten luhtavillaa ja hillaa.

Rauhallisesti liplattavan veden ääreen poikkeava Pulkkilanharjun luontopolku johdattaa pian rehevälle kangaskentälle ja vehreälle suppalammelle. Vähitellen suoksi muuttunut suppalampi syntyy, kun suokasvillisuus levittäytyy lammen reunoilta kohti sen keskustaa.

Näillä Pulkkilanharjun alueilla sijaitsevat harjusupat taas ovat syntyneet, kun mannerjäätiköstä irronnut jäälohkare aikanaan hautautui soraan ja hiekkaan sulaen vähitellen, jolloin paikalle jäi lohkareen kokoinen kuoppa eli suppa.

Aktiivilomalle yksin, kaksin tai perheen kanssa

Pulkkilanharju sopii retkikohteena koko perheelle, ja polulle kannattaa varata aikaa parisen tuntia. Voit myös halutessasi osallistua opastetuille luonto- ja kalastusretkille tai villiyrttikurssille, sekä SUP-lautailla, meloa ja veneillä, tai tutkia aluetta vuokrapyörän selästä.

★ Katso kaikki aktiviteetit VisitLahti.fi-sivustolta »
★ Reittitietoa VisitPaijanne.fi-sivustolla »
★ Lataa tulostettava reittiesite karttoineen »

Koe lisäksi lähiseudun helmet ja käy Vääksyn kanavan kautta Aurinkovuorelle

Vanha Vääksy: 17200 Vääksy

Historiallisena vesiliikenteen solmukohtana tunnettu Vääksyn kanava lukeutuu Suomen ainutlaatuisiin kulttuurimaisemiin. Vuonna 1871 valmistuneella, Asikkalan tunnetuimmalla nähtävyydellä sekä yhdellä Euroopan vilkkaimmista vapaa-ajan sisävesikanavista on pituutta noin 1,3 kilometriä ja sen vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä.

Vanhaa Vääksyä halkovan kanavan idyllinen ympäristö kahviloineen, ravintoloineen, putiikkeineen ja käsityöläispajoineen tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä koko perheelle. Valitse lempimakusi Kanavan Helmen käsintehdyistä jäätelöistä ja kierrä kesäisin alueella järjestettävällä ulkoilma-kirpputorilla. Lounaaksi suosittelen Kanavan Kunkun silakkapihvejä, joita voin käsi sydämellä kehua (kuten tein kokillekin). Vieraile samalla reissulla myös Päijänne-talossa sekä sieltä löytyvässä Suomen vapaa-ajankalastusmuseossa.

★ Vinkki! Kaikkiin kolmeen Päijänne-talon museoon on ilmainen sisäänpääsy 23.8.2020 asti.
★ Tutustu myös Asikkalan muihin nähtävyyksiin ja käyntikohteisiin »

Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke

LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke pyrkii edistämään kestävää ja geologiaa esille tuovaa luontomatkailua sekä siihen liittyvää elinkeinotoimintaa ja siten vahvistamaan alueen mahdollisuuksia saada UNESCO Global Geopark -tunnustus. Tämä julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä hankkeen kanssa, tarkoituksena levittää tietoa ja innostaa ihmisiä retkeilemään Salpausselkä Geoparkin kohteissa.

★ Tutustu Salpausselkä Geopark -kohteisiin Lahti Regionin Salpausselkä Geopark -sivustolla. »