★ Kaupallinen yhteistyö: Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke
Pulkkilanharjun ikiaikaisissa, veden muovaamissa maisemissa
Onko Pulkkilanharju sinulle jo tuttu kohde? Entä oletko koskaan ajatellut, miten erilaisia muotoja ja maisemia vesi on miljoonien vuosien saatossa Suomelle synnyttänyt? Tai miten mannerjäätikön sulamisvesivirrat ovat muovanneet ja hioneet kallioita sekä lajitelleet ja kerrostaneet soraa ja hiekkaa muodostaen komeita ja kansainvälisesti arvokkaita harjuja?
Jääkauden jälkeensä jättämät Salpausselät ovat Suomen kansainvälisesti tunnetuinta geologista luonnonperintöä. Salpausselkä Geoparkin alueella ne muodostavat ainutlaatuisen, muinaisten jäätikköjokien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjulaaksojen kanssa. Näistä tunnetuin lienee myös Suomen kauneimmaksi maisemareitiksi äänestetty Pulkkilanharju.
Vaikka ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ulottuvat halki koko eteläisen Suomen, niitä pääsee ihailemaan näyttävimmillään ja korkeimmillaan juuri Lahden seudulla.
Huolimatta siitä, että alue yhdistetään yleensä talviurheiluun, vedenalainen maailma paljastaa asioita, joita et ehkä koskaan ennen ole tullut ajatelleeksi. Nimittäin, Salpausselän harjumaisemat kätkevät pinnan alle runsaat sora- ja hiekkakerrosten suodattamat pohjavesivarat, jotka paikoitellen purkautuvat kirkasvetisiksi lähteiksi ja puroiksi.
Veden matka Helsingin hanoihin
Entä tiesitkö, että Salpausselän huippulaatuiselta vedeltä ottaa 10 päivää kulkeutua Päijänteestä Helsingin hanoihin maailman toisiksi pisintä tunnelia pitkin, joka alkaa läheltä Pulkkilanharjua Asikkalanselän pohjasta. Vuodesta 1982 toiminnassa olleella, Päijänne-tunnelin nimeä kantavalla tunnelilla on pituutta 120 kilometriä, ja sen kuljettama juomavesi turvaa yli miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin.
Salpausselät myös nimensä mukaisesti salpaavat Suomen vesistöt, ja ensimmäiseltä Salpausselältä Päijät-Hämeestä alkaa Järvi-Suomi. Salpausselältä pohjoiseen sijaitsevat lukuisat vesistöt pienistä suppalammista Suomen toiseksi suurimpaan järveen eli Päijänteeseen ovat olennainen osa alueen maisemaa ja tarjoavat upeita virkistyskäyttömahdollisuuksia niin alueen asukkaille kuin kotimaan matkailijoillekin.
HANKE
Mikä on Geopark?
Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää tieteellisesti kansainvälisesti merkittäväksi arvioituja geologisia kohteita. Geopark tuo esille kulttuurin ja elollisen luonnon yhteydet alueen geologiaan, ja alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.
Geopark pyrkii edistämään kestävää, geologiaa esille tuovaa luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Tärkeää on myös alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen, kasvatus ja opetus.
Pulkkilanharjun luontopolku 4,4 km
Lähtö- ja päätepisteet: Karisalmen pysäköintialue, Pulkkilantie 955, Asikkala N61 17.687, E25 32.082
Alueen tunnetuinta nähtävyyttä, Päijänteen kansallispuiston järvimaisemaa halkovaa Pulkkilanharjua ihaillessaan ei voi kuin ihmetellä veden voimaa ja malttia sekä sitä, kuinka useat jääkaudet ovat kuluttaneet ja muotoilleet mieleisekseen 1 600 – 1 900 miljoonaa vuotta vanhoja kallioitamme.
Vedenalaisista harjuselänteistä ja silloilla yhdistetyistä harjusaarista koostuva Pulkkilanharjun nähtävyys on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä merkittävä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka.
Pulkkilanharjun luontopolulla seurataan sinisiä merkkejä.
Karisalmen levähdysalueelta alkava ja siten helposti saavutettava Pulkkilanharjun luontopolku hurmasi auringonnousun aikaan, kun luonto ja linnut heräilivät elokuun ensimmäiseen aamuun. Olin saapunut ikuistamaan kaunista auringonnousua, ja kellon viisarit näyttivät näiden kuvien aikaan 05:30.
Vielä lempeä auringonvalo pilkisteli kauniisti Pulkkilanharjun tuuhean mäntymetsän lomasta, kun lähdin nousemaan ylös harjua kohti upeita järvimaisemia ja jääkauden muovaamaa harjumaastoa. Kuivaa kangaspolkua on helppo kulkea ihan vaikka lenkkeilykengissä, sillä Pulkkilanharjun reitillä sijaitsevan kosteikon yli on rakennettu tukevat pitkospuut.
Kasvustoltaan kaunista ja luonnontilaista metsää kiemurtelevan Pulkkilanharjun luontopolun varrelta löytyy kilpikaarnaisia mäntyjä sekä muutamia info-tauluja, jotka kertovat alueen florasta: täällä kasvaa kevätlinnunhernettä, sianpuolukkaa, läpi talven lehtensä vihreinä säilyttävää sinivuokkoa sekä tuttuja suokasveja, kuten luhtavillaa ja hillaa.
Rauhallisesti liplattavan veden ääreen poikkeava Pulkkilanharjun luontopolku johdattaa pian rehevälle kangaskentälle ja vehreälle suppalammelle. Vähitellen suoksi muuttunut suppalampi syntyy, kun suokasvillisuus levittäytyy lammen reunoilta kohti sen keskustaa.
Näillä Pulkkilanharjun alueilla sijaitsevat harjusupat taas ovat syntyneet, kun mannerjäätiköstä irronnut jäälohkare aikanaan hautautui soraan ja hiekkaan sulaen vähitellen, jolloin paikalle jäi lohkareen kokoinen kuoppa eli suppa.
Aktiivilomalle yksin, kaksin tai perheen kanssa
Pulkkilanharju sopii retkikohteena koko perheelle, ja polulle kannattaa varata aikaa parisen tuntia. Voit myös halutessasi osallistua opastetuille luonto- ja kalastusretkille tai villiyrttikurssille, sekä SUP-lautailla, meloa ja veneillä, tai tutkia aluetta vuokrapyörän selästä.
★ Katso kaikki aktiviteetit VisitLahti.fi-sivustolta »
★ Reittitietoa VisitPaijanne.fi-sivustolla »
★ Lataa tulostettava reittiesite karttoineen »
INFO
Päijänteen kansallispuisto
Pulkkilanharju sijaitsee Päijänteen suurjärven arvokasta saaristoluontoa suojelevan Päijänteen kansallispuiston alueella, johon kuuluu noin 70 suurempaa ja pienempää saarta ja luotoa sekä alueita mannerrannalta. Kansallispuiston kalliosaaret ovat vuosimiljardeja sitten syntyneitä vanhuksia kun taas puistoa hallitseva, maamme komeimpiin harjusaariin kuuluva Kelvenne ja puiston kaakkoiskulmalla sijaitseva Pulkkilanharju ovat viimeisimmän jääkauden synnyttämiä.
Tiedot:
Perustettu: 1993
Pinta-ala: 14km²
Sijainti:
Asikkala, Padasjoki, Sysmä.
Pulkkilantie 95, 17200 Vääksy.
Koe lisäksi lähiseudun helmet ja käy Vääksyn kanavan kautta Aurinkovuorelle
Vanha Vääksy: 17200 Vääksy
Historiallisena vesiliikenteen solmukohtana tunnettu Vääksyn kanava lukeutuu Suomen ainutlaatuisiin kulttuurimaisemiin. Vuonna 1871 valmistuneella, Asikkalan tunnetuimmalla nähtävyydellä sekä yhdellä Euroopan vilkkaimmista vapaa-ajan sisävesikanavista on pituutta noin 1,3 kilometriä ja sen vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä.
Vanhaa Vääksyä halkovan kanavan idyllinen ympäristö kahviloineen, ravintoloineen, putiikkeineen ja käsityöläispajoineen tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä koko perheelle. Valitse lempimakusi Kanavan Helmen käsintehdyistä jäätelöistä ja kierrä kesäisin alueella järjestettävällä ulkoilma-kirpputorilla. Lounaaksi suosittelen Kanavan Kunkun silakkapihvejä, joita voin käsi sydämellä kehua (kuten tein kokillekin). Vieraile samalla reissulla myös Päijänne-talossa sekä sieltä löytyvässä Suomen vapaa-ajankalastusmuseossa.
Valtakunnallisesti arvokkaista maalaisemista lisää juttusarjan seuraavassa osassa.
239 askelta Aurinkovuoren huipulle
Aurinkovuori: Pysäköinti liikuntahallin parkkipaikalla Asikkalantie 14, 17200 Vääksy.
Idyllisen Vanhan Vääksyn tuntumassa, Evon kohteisiin lukeutuvan Aurinko-Ilves –vaellusreitin varrella sijaitsevan Aurinkovuoren huipulta aukeaa kaunis maisema Suomen syvimmälle järvelle, Päijänteelle. Päijänteen ja Vesijärven välissä sijaitseva Aurinkovuori on toiseen Salpausselkään kuuluva selänne, joka kohoaa korkeimmillaan 70-80 metriä Päijänteen ja Vesijärven pintojen tason yläpuolelle.
Kuten Salpausselät kokonaisuudessaan, myös Aurinkovuori koostuu pääosin mannerjäätikön sulamisvesivirtojen lajittelemasta hiekasta ja sorasta. Aurinkovuoren alueella kallioperän päälle on kerrostunut poikkeuksellisen paksulti maa-ainesta, parhaimmillaan lähes 130 metriä. Hiekka ja sora läpäisevät hyvin vettä, joten pohjavettä muodostuu alueella runsaasti lumensulamis- ja sadevesien imeytyessä maahan.
Tärkeäällä pohjavesialueella kohoava Aurinkovuori lukeutuu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, joka on laadittu harjuluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kohde kuuluu myös luonnon monimuotoisuutta turvaavaan Natura 2000 –verkostoon.
Varaa mukaan juotavaa ja evästä, sillä Aurinkovuoren laella sijaitsee tulipaikallinen kotalaavu, jossa voi pitää taukoa noustuaan Aurinkovuoren 239 kuntoporrasta – ellet sitten kulkenut näköalatasanteelle yläkautta (jolloin sinun tulee nousta urheilukentän mäki ylös). Voit siis valita, haluatko kiivetä vai laskeutua Aurinkovuoren jyrkät kuntoportaat.
Kummin aiot tehdä?
★ Tutustu Aurinkovuoren kohteeseen ja alueen muihin reitteihin VisitLahti.fi-sivustolla. »
Salpausselkä Geoparkin kohteet kartalla
Löydät kaikki Salpausselkä Geoparkin luontokohteet ja nähtävyydet alla olevasta Google Maps -kartasta.
★ Vihreät merkit: Luontokohteet
★ Turkoosit merkit: Rakennetut kohteet
★ Keltaiset merkit: Maisema-alueet
Tiesitkö?
Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan
Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke
LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen Salpausselkä Geopark näkyväksi – Elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke pyrkii edistämään kestävää ja geologiaa esille tuovaa luontomatkailua sekä siihen liittyvää elinkeinotoimintaa ja siten vahvistamaan alueen mahdollisuuksia saada UNESCO Global Geopark -tunnustus. Tämä julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä hankkeen kanssa, tarkoituksena levittää tietoa ja innostaa ihmisiä retkeilemään Salpausselkä Geoparkin kohteissa.
★ Tutustu Salpausselkä Geopark -kohteisiin Lahti Regionin Salpausselkä Geopark -sivustolla. »
Tilaa retki- ja varustevinkit
Ja saat tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi.
Kiitos!
Sydämelliset kiitokset. Tarkkaile sähköpostiasi.
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
3 Comments
Add comment Peruuta vastaus
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
Upeat kuvat ja upea, seikkaperäinen teksti ihastuttavasta Pulkkilanharjun ja sen ympäristön alueesta. Kiitos 🙂
Kiitos Taina! Tätä aluetta oli kyllä ilo tutkia ja dokumentoida. 🙂
[…] lähde purkautuu Salpausselän harjusta, joka syntyi jäätikön sulaessa noin 12 000 vuotta sitten viimeisen jääkauden aikana. Dagmarin […]