Saanan huiputus – reittikuvaus upeisiin maisemiin

Saanan huiputus kauniimpaan ruska-aikaan

Saanan huiputus on varmasti jokaisen retkeilijän haaveissa, ja moni onkin kiivennyt Saanalle jo useamman kerran. Kohde on kaunis kaikkina vuodenaikoina, mutta kyllä Lapin ruska kruunaa maisemat.

Saana tunturia on kutsuttu lättäpääksi erikoisen ulkomuotonsa vuoksi, jota puolestaan geologisesti kuvailtaisiin ylityöntölaataksi. Mutta tiesitkö, että Saana on saanut nimensä alunperin ”kääpää” tarkoittavasta pohjoissaamelaisesta sanasta?

Tai sitä, että Saana tunturi päivää pyhyytensä yli 400 miljoonan vuoden taakse – aikaan, jolloin elivät myös Yliperää asuttaneet jättiläiset, haltijat, maahiset, shamaanit ja tietäjät.

Kölivuoristo eli Skandit

Kölivuoristo tai Skandinavian tunturit -nimityksiä käytetään yhteisnimityksenä Skandeille. Skandit ovat muinainen vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.

Kölivuoriston korkein huippu on Jotunheimin vuoristossa sijaitseva Galdhøpiggen, joka on myös koko Pohjois-Euroopan korkein vuori kohoten peräti 2 469 metriin merenpinnasta.

Saanan rakas, Mallan luonnonpuisto

Enontekiön Kilpisjärvellä, Käsivarren Lapin kaukaisimmassa kolkassa Kälivuoriston kupeessa sijaitseva Suomen vanhin suojelualue, Mallan luonnonpuisto. Luonnonpuisto perustetiin alkuperäisen tunturiluonnon suojelemiseksi ja alueen tieteellisten tutkimusten tarpeisiin.

Mallan tunturiryhmä rauhoitettiin ensimmäisen kerran jo Venäjän vallan aikaan vuonna 1916. Luonnonpuiston tittelin alue sai itsenäistyneen Suomen alkutaipaleella vuonna 1938.

Saana tunturi on mukava huiputtaa

Saanan huiputus on pituudeltaan 8 kilometriä (4 km suuntaansa) ja se alkaa Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta (Kilpisjärventie 14850, Enontekiö), minkä lisäksi porrasaskelmia kertyy yli 700. Saanan vaelluksen varrella, noin kilometrin matkan kuljettuaan, retkeilijä saapuu Saanan kodalle.

Reitin kävelivät kanssamme monenlaiset matkaajat nuorista aikuisiin, joista vanhimmat olivat kiivenneet tänne ensimmäisen kerran jo vuosikymmenet sitten. Oli kuulemma aika verestää muistoja, jotka aika oli kullannut.

Vaan ei se Saana tunturin nousu niin jyrkkä ollut, kunhan kiusoittelivat meitä huipulle haikailevia. Ja löytyyhän matkan varrelta muutama mukava näköalatasanne, jolla voi hetken hengähtää ja ihailla Mallan luonnonpuiston maisemia.

Saana tunturin päivävaellus huipentuu Ruotsin ja Norjan vuoristomaisemiin (kutsutaan myös Skandinavian tuntureiksi) yltävälle ylängölle, mistä koko Kölivuoriston komeutta pääsee ihailemaan niin pitkälle, kuin silmä kantaa.

Saanalle kiipeäminen

ss

Vaihtoehtoinen reitti Saanan huiputtamiseen

Saanalta löytyy myös toinen reitti, joka kulkee väliä Tsahkaljärvi—Saanajärvi—Saana. Reitti alka Kilpisjärven luontokeskukselta, ja se kiertää Tsahkaljärven kautta Saanatunturin juurelle. Matkaa Saanajärven kodalle on tästä noin 5,7 kilometriä.

Saanajärven maisemista alkaa Saanan huiputus, noin 7,5 kilometrin pituinen nousu. Tällä rengasreitin omaisella polulla voit palata takaisin luontokeskukselle Saanan eteläpuolelta löytyvää Kalottireittiä, joka itsenäisesti kuljettuna olisi huimat 800 kilometriä.

Matkan pituus Saanan huipulta takaisin luontokeskukselle Tsahkaljärven kautta on 11 kilometriä.

Saanan huiputus – vaiko sittenkään?

Vaan kun tuntureita aina huiputetaan niin huiputti Saana tunturi tällä kertaa meitä: patikkamatkaa taitettiin valehuippu toisensa jälkeen sellaisessa tuulessa että jo hetkittäin mietin, mahtoivatko pahansuovat pohjanakat olla jälleen jossain lähistöllä. Vai oliko pohjoistuulella jotain muuta mielessään, tuohduttiko sitä talven tulo?

Saanan reitit

Saanan luontopolku, 5 km

Retkeilykeskukselta alkaa myös lyhyempi 5 km pituinen pituinen Saanan luontopolku, joka seuraa Saanatunturin länsipuolelta Skirhasjohka-joen yli Jeahkas-tunturin juureen. Luontopolun varrelle on pystytetty info-tauluja, joista voi lukea Saanan alueen historiasta ja luonnosta.

Tsahkaljärven luontopolku, 2 km

Tsahkaljärven luontopolku lähteen Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialueelta, mistä se nousee Tsahkaljärven päähän Tsahkaljoen alkuun ja palaa joen pohjoispuolta takaisin Kilpisjärven kyläkeskukseen. Sorapolulle kertyy pituutta hieman yli 2 km. Reitin varrella pääsee ihailemaan Tsahkaljoen putouksia.

Saana lasten kanssa

Miten onnistuu Saana lasten kanssa? Päivävaellus sisältää reitistä riippuen enemmän tai vähemmän nousua, mutta joka kerta täällä vierailtuani olen nähnyt kaiken ikäisiä retkeilijöitä. Saanan huiputus onnistuu siis niin nuoremmilta kuin jo eläkeikäisiltä, etenkin kun reitin kulkee rauhaksiin. Ja kuka näissä maisemissa haluaisikaan kiirehtiä!

Saana näkyy jo!

Valtatie 21 eli Neljän tuulen tie on Torniosta Pellon, Kolarin ja Muonion kautta Enontekiön Kilpisjärvelle johtava valtatie, jolle kertyy pituutta huimat 466 kilometriä. Kun matka viimein on taisteltu, horisontissa jököttää jylhä ja laakeapäinen Saana tunturi.

Saana tunturi (1 029 m) sijaitsee Enontekiön kunnan luoteiskolkassa, Käsivarren peukalossa; Saana sijaitsee Suomen ainoassa Skandien vuoristoon ulottuvassa osassa kohoten 556 metriä Kilpisjärven pintaa korkeammalle.

Saanaa ei suotta kutsuta mahtavaksi, sillä sitä se todella on. Saamelaisten pyhä tunturi, jonka huipulla poltettiin ennen muinoin uhritulia.