Talviretkeilijän opas
Talviretkeilijän opas tarjoaa Jouni Laaksosen vuosikymmenien kokemukseen perustuvat vinkit helpoista päivä- ja perheretkistä vaativiin talvivaelluksiin. Näillä ohjeilla nuotio syttyy lumihangenkin keskellä ja telttailu on turvallista myös silloin, kun mittari on miinuksella.
Uutta vuoteen 2023
Haaveiletko retkeilytoimittajan ammatista?
Aloita vuosi 2023 inspiroitumalla luonnosta ja lähde sanojentäyteiselle neulaspolulle kohti luontokirjoittajan unelmiasi! Eräkirjailija, retkeilytoimittaja ja luontokuvaaja Monni Himarin verkkokurssi soveltuu kaikille, jotka haluavat syventää luonnon kuvailua ja maalata sanat maisemiksi.
UUTISKIRJE
KAUKOKAIPUU-matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Näillä preseteillä käsittelen kaikki blogin valokuvat.
Sinulla on kyllä uskomaton kynä. Niin hienoa ja kaunis ja terävä, että ei voi kuin ihmetellä. Kiitos kauniista sanoista ja puhuvista kuvista. <3
Kiitos <3
Hihittelen täällä hyväntahtoisesti. Talk about elämänmakuinen matkustaminen. 😀 Niin sitä yleensä käy monissa maissa, että kun on tarpeeksi surkean näköinen, niin kyllä joku tulee ja auttaa vaikka väkisin, jos ei muuten meinaa tajuta.
Olipa muuten mielenkiintoinen yksityiskohta tuo vaunu, jossa paikalliset kuljettavat ruokatarvikkeita! Sehän siis todellakin käy järkeen, mutta ei tällaisena kultalusikkalänsimaalaisena tullut edes mieleen, että tuollaiselle on tietysti omat systeeminsä. Onneksi kuitenkin pääsit lämpöiseen vaunuun!
Itse olen älyttömän herkkä kylmälle, joten ihan kaikki on matkustaessa pielessä, jos tulee kylmä. Hyvillä varusteilla tietysti pääsee pitkälle, mutta en pidä kylmästä säästä, vaikka olisin kuinka topattu. 😀 Seuraan sun reissujasi pohjoiseen päin kyllä suurella mielenkiinnolla, mutta turvallisesti täältä näytön toiselta puolen suunnaten oman katseeni lämpimämpiin kohteisiin. 😉
Saa hihitellä, kyllä tämä alkaa itseäkin jo naurattamaan, vaikka tuona hetkenä ei ollut ilosta tietoakaan. Mulle sanotiin useampaankin kertaan, että georgialaiset ovat yksi maailman ystävällisimmistä kansoista. Voin vain allekirjoittaa!
Lämpöisessä vaunussa oli myös valot, toisin kuin tuolla perunavaunussa. Se tosiaan oli sellainen ankea ja kylmä pakastelokero. Villapaitakaan ei auttanut, kun istui vaan paikallaan tuossa vaunussa, liikumalla olisi jotain lämpöä saanutkin, mutta olisivat kyllä pitäneet ihan seinähulluna, jos olisin alkanut jumppaamaan jotain siinä käytävällä. 😀
Kiitos kivasta kommentista! 🙂
[…] viimein pääsin perunavaunun kyydissä Kutaisiin, oli jo myöhä. Kaupungin tutkiminen jäisi seuraavaan päivään, sillä suoraan […]
[…] humalainen venäläinen tarjosi minulle vanhaa nokialaistaan. Hänen pojallaan olisi minulle asiaa. Muistatteko? Silloin en tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, ja nytkin hämmennyin niin, etten pystynyt […]
[…] viimein pääsin perunavaunun kyydissä Kutaisiin, oli jo myöhä. Kaupungin tutkiminen jäisi seuraavaan päivään, sillä suoraan […]