Talviretkeilijän opas
Talviretkeilijän opas tarjoaa Jouni Laaksosen vuosikymmenien kokemukseen perustuvat vinkit helpoista päivä- ja perheretkistä vaativiin talvivaelluksiin. Näillä ohjeilla nuotio syttyy lumihangenkin keskellä ja telttailu on turvallista myös silloin, kun mittari on miinuksella.
Uutta vuoteen 2023
Haaveiletko retkeilytoimittajan ammatista?
Aloita vuosi 2023 inspiroitumalla luonnosta ja lähde sanojentäyteiselle neulaspolulle kohti luontokirjoittajan unelmiasi! Eräkirjailija, retkeilytoimittaja ja luontokuvaaja Monni Himarin verkkokurssi soveltuu kaikille, jotka haluavat syventää luonnon kuvailua ja maalata sanat maisemiksi.
UUTISKIRJE
KAUKOKAIPUU-matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Näillä preseteillä käsittelen kaikki blogin valokuvat.
Ihanaa Nella, ihanaa! Kerrankin voin sanoa että olen käynyt tuolla! Oi, menisin takaisin koska tahansa. <3 Yllättävän halvalta vaikuttaa yöpyminen..
Jep, mekin ihmeteltiin sitä lappua talon seinässä. Ja tuoltahan löytyy muitakin hutteja, joihin mahtuu sitten 2-3 henkeä. Mutta kyllä vaan olisi nastaa nukkua yksi yö täälläkin! 🙂
Kyllä nuo vuoristot aina sykähdyttävät! Tuokin paikka kuuluu sille ‘joskus vielä’ -listalle, joka vain kasvattaa pituuttaan. Vaikka pilvet ja vuoret kuuluvat yhteen, kyllähän sitä toivoo kirkkaan sinistä taivasta. Minä ainakin tunnustan toivovani.
Tuo pickupin lavalla oleva makuusoppi on kyllä melkoisilla virityksillä kiinni 😀
Sanoppa muuta! Aivan upea reitti kerrassaan, oli sää mikä tahansa.
Komiat on kuvat ja maisemat 🙂
Kiitos Milla! 🙂
Hienoja kuvia Nella!
Itse olen käynyt useamman kerran tuolla Grossglockner Hochalpenstraßella (niin kirkkaassa auringonpaisteessa kuin sumussakin) – maisemat aina yhtä huikaisevan ja sydäntäsärkevän kauniita. Suosittelen kaikille varauksetta!
Kiitos Alex! Ehkä minäkin vielä joku kerta pääsen näkemään tuon paikan auringossa.. Kuka tietää, minne seuraavat reissut vievätkään! 🙂
Näyttää kyllä niin mahtavilta nuo maisemat, vauu!
Kiitos Inka!
Upeita maisemia! Olen ihaillut samoja paikkoja paika päällä minäkin, jokin vuosi takaperin. Vähän alempana näin eka kerran murmeleita. Mahtoiko murmelit näyttäytyä teille?
Murmeleita ei nähty eikä kuultu. Toivottavasti toisella kertaa. <3
Itsellä kanssa fiilis, että niin vaan ne pilvet aina pukkaa mukaan kuviin, kun käy korkealla vuorilla. 🙂 Sattumalta kirjoitin juuri omaan blogiin Trail Ridge Roadista, joka kipuaa täällä Coloradossa 3,7 kilometrin korkeuteen: http://globecalledhome.fi/2014/10/trail-ridge-road-tie-kalliovuorten-huipulla/ …ja niin vaan sielläkin oli silloin pilvet maisemien peittona kun viikko sitten kuvat otin. Eilen kun käytiin uudestaan oli kuitenkin pilvetön taivas, kerrankin. Enempää tuskin tämän vuoden aikana ehditään, koska tie suljetaan ihan näillä näppäimillä talveksi.
Me ollaan naureskeltu noille pickup-makuukoppi-yhdistelmille, että voiko olla redneckimpää matkustustapaa. Ne on liikenteessä sen verran huteran näköisiä virityksiä ja niiden kuskit yleensä ajaa ihan miten sattuu, ja niihin liimatut bumper stickeritkin ovat täällä päin usein luokkaa aseet-uskonto-isänmaa. 🙂
Voi ei, voin niin kuvitella sen meiningin siellä päin maailmaa, kun tuollakin jo nauratti! Ajatella, että ovat päässeet noin korkealle tuollaisella menopelillä.. 🙂
Mutta tosiaan, onneksi pilvet kuitenkin tuovat aina omanlaistaan tunnelmaa!
Yllättävän edullinen yöpyminen kyllä! On kyllä aika henkeäsalpaavia masemia, kuvistakin välittyy ihanasti.
Kiitos Sofia! 🙂
[…] Lisää vuoristokuvia löytyy täältä » […]
[…] nimen takana on ikävä 5. Islannin iäksi kivettynyt aromammutti 6. Miten retkikeitin valitaan? 7. Grossglockner – Itävallan korkein ja komein alppitie¨ 8. Mitä mukaan viikon vaellukselle? 9. Tarina Utön uponneesta S/S Park Victorysta 10. […]