Sumuinen Suomenlinna

Olen joskus janarina saattanut käydä Suomenlinnassa tai sitten en, en yksinkertaisesti muista.

Sunnuntaiseikkailun flashbäkit antavat osviittaa siihen, että muurilla olisi kävelty ennenkin mutta voin yhtä hyvin sekoittaa kokemuksen kuudennen luokan luokkaretkeen Ahvenanmaalle, josta minulla on skannattuna hauskoja muistoja täällä blogissakin julkaistavaksi.

Haluan jakaa teille ne maisemat ja ajatukset, joita ala-asteikäinen Nella on kuvannut ja päiväkirjaansa kirjoittanut, sillä väitän, että aika samoilla linjoilla ollaan pysytty – kuvista löytyy lähes pelkästään maisemia, ja tietenkin Karvinen-paitaan sonnustautunut rilli- ja lippispäinen tyttö. Oi niitä aikoja!

#suomiretki

Kirjoitin teille jo viime vuonna innostuksestani kotimaanmatkailua ja kotikaupunkiseikkailuja kohtaan, ja ajattelin viedä aiheen hieman pidemmälle. Tämän postauksen myötä haastan itseni – ja te muut – koluamaan mahdollisimman monta suurta ja pientä suomalaista kaupunkia, kansallispuistoa, peltoaukeaa, saarta, järvimaisemaa, kalliota ja kaupunkia kuluvan vuoden aikana, #suomiretki-hashtagin alla. Kirjoitin aiheesta pienen ohjeistuksen omaan showcaseen, jonne niputan kaikki tuon tagin alla julkaistut postaukset itseni ja muidenkin iloksi.

#suomiretki-hashtag oli helppo valinta ei pelkästään nimensä mutta myös sen vuoksi, ettei tagia ole aiemmin käytetty Instagramissa tai Twitterissä. Näin ollen on mukava seurata, mitä kaikkea tuon hakusanan takaa tulee löytymään.

Helsingin Suomenlinnan merilinnoitus on kulttuuriaarre, jolta löytyy viime sunnuntaina paksuun sumuvaippaan kietoutunut lento- ja laivaliikennettä ohjaava majakkakirkko. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon esimerkkinä oman aikansa eurooppalaisesta sotilasarkkitehtuurista – vaaleanpunaisesta sellaisesta. Ainakin, mikäli kuviin on uskominen.

Me jätimme Ehrensvär- ja Tullimuseon seuraavaan kertaan, ja tilasimme lasipullollisen makeaa ja pinkkiä vadelmalimonaadia pienessä ja kodikkaassa Cafe Vanillessa, joka sijaitsee saaren pääraitilla, venäläisen kauppiaskorttelin vaaleanpunaisessa puutalossa. Suunnittelimme jo nyt seuraavaa piknik-retkeä saarelle kera ystävien, toteutetaan se sitten lumien sulettua ja auringon jo lämmittäessä poskipäitä.

Olin kiipeillyt niillä muureilla ennen tai en, aion joka tapauksessa ottaa tulevana kesänä useamman revanssin tästä aivan mielettömän kauniista paikasta, viidentoistaminuutin mittaisen merimatkan päässä Helsingin Kauppatorilta.