Schönbrunnin linna ja arkkiherttuatar Maria Teresian mieltymykset

Maria Teresia ei ollut koskaan ”vain” hallitsija. Hän oli valtakoneisto.

Unkarin ja Böömin kuningatar, Itävallan arkkiherttuatar ja Habsburgien monarkian keulakuva – virallisesti vuodesta 1740 aina kuolemaansa 1780 saakka, mutta käytännössä koko elämänsä.

Kuningatar Maria Teresian motto oli ylevä: ”Iustitia et Clementia”, oikeudenmukaisuudella ja lempeydellä.

Käytännössä lausahdus tarkoitti sääntöjä, joita ei rikottu, ja järjestystä, jota valvottiin läheltä.

Schönbrunnin linna ja puutarhat ovat yksi Euroopan vaikuttavimmista ja parhaiten säilyneistä barokkikokonaisuuksista. Kohde kertoo Habsburgien suvun vallasta ja vaikutusvallasta Euroopan historian pitkällä ajanjaksolla aina 1600-luvun lopusta 1900-luvun alkuun.

Maria Teresia ei ollut kiinnostunut turhista koristeista, ellei niillä ollut tarkoitusta.

Schönbrunnin linna oli hänen pitkäaikainen hankkeensa, elämäntyönsä, jonka ytimessä ei ollut yksin estetiikka vaan käytännölliset valinnat. Kaiken piti palvella tiettyä tarkoitusta, tietenkin parhaalla mahdollisella tavalla.

Aiemmin kesken jäänyt rakennushanke sai uutta vauhtia vuonna 1743, kun Maria Teresia päätti, että Schönbrunnin linnasta tulisi hänen kotinsa – ja valtaistuin, jota ei tarvinnut kantaa mukanaan.

Sodistakin huolimatta rahaa löytyi, aina.

Schönbrunnin palatsin sisätilat järjestettiin uudelleen, ei pelkästään näyttävyyden vuoksi vaan käytännön tarpeisiin.

Suuri galleria rakennettiin kaiken keskelle, isoimmat huoneet jaettiin pienemmiksi. Tilaa tarvittiin lapsille mutta myös palvelusväelle, sillä hovi tarvitsi kulkureittejä, joita pitkin voisi kulkea poissa vierailijoiden katseilta.

Ja niin kuningattaren hoviarkkitehti Nikolaus Pacassi sai tehtävän: oimia nopeasti, tehokkaasti ja ilman turhia taiteellisia harharetkiä. Hän onnistui, koska osasi kuunnella – tai ainakin totella.

Jälkipolvien mielestä Schönbrunnin huoneet olivat pienet, vaikka Maria Teresian aikana niitä sanottiin kodikkaiksi.

Ehkä se oli merkki ajattelutavasta, jossa hallitsijan ja äidin roolit eivät olleet ristiriidassa, vaan toistensa jatkeita.

Hän ei halunnut palatsia, joka näyttäisi mahdilta, vaan kodin, joka mahtuisi myös valtakunnan mittakaavaan.

Schönbrunnista tuli muistomerkki. Ensin hänelle itselleen, myöhemmin koko dynastialle.

Franz Joseph, myöhemmän ajan keisari, asui hänkin täällä niin kauan, että talosta tuli muistomerkki myös hänelle – mutta toisin kuin Maria Teresia, Franz Joseph ei koskaan saanut sitä näyttämään kodilta.

Linnan 1441 huoneesta 45 on avoinna yleisölle. Sisätiloihin voi tutustua eri pituisilla kierroksilla sekä nykypäivänä myös virtuaalisesti.

Pääsylipun ja eri pituiset kierrokset voit varata kätevästi verkossa.

Linnan kasvitieteellinen puutarha, Palmenhaus rakennettiin vuosina 1881 ja 1882 Franz Xaver Segenschmidin suunnitelmien mukaan.

Sata kolmetoista metriä pitkä rakennus koostuu 28 metriä korkeasta keskipaviljongista ja kahdesta sivupaviljongista.

Paviljongit on yhdistetty toisiinsa tunnelimaisilla käytävillä: pohjoisesta päädystä löytyvät kylmien ilmojen kasvit, keskipaviljongista lauhkea vyöhyke ja eteläpaviljongista, arvatenkin, trooppinen vyöhyke.

Keisarillisessa vaunumuseossa voit kuvitella pääseväsi näkemään Tuhkimon vaunut, paitsi että näissä kultaisissa menopeleissä matkusti itse Kuningatar Maria Teresia. Wagenburgin vaunukokoelmaa pidetään lajissaan maailman arvokkaimpana.

Kun vihollisjoukot oli ajettu pois Böömistä joulukuussa 1742, Maria Teresia juhli voittoa näyttävästi ratsastamalla hovinaistensa kanssa Wienin keskustan halki. Tilaisuutta varten valmistetuista kahdeksasta kullatusta vaunusta on säilynyt vain yhdet.

Pingviineistä orankeihin ja koalakarhuihin, maailman vanhimmassa eläintarhassa voit tutustua 500 eläinlajiin Unescon maailmanperintökohteen ympäristössä.

Liput ja vierailuajat löydät eläintarhan virallisilta verkkosivuilta.

• Schönenbrunnin viralliset verkkosivut
• Zooviennan viralliset verkkosivut
• UNESCOn kohdesivut