Tuholman Kultainen sali ja sen 18 miljoonaa kultaista mosaiikkipalaa

Tukholma koostuu 57 sillasta ja 14 pienestä saaresta, joista Kungsholmenin eteläisellä reunalla sijaitseva Stockholm City Hall eli Stadshuset, kaupungintalo, avaa ovensa vierailijoille vain opastetuin kierroksin.

Sisäänpääsy on kuitenkin kruunujensa veroinen ja niin olisi yksinään jo kaupungintalon kruunu, Kultainen sali (Gyllene salen), jonne Nobel-palkinnon saajat, kuninkaalliset ja vieraat siirtyvät päivällisen jälkeen tanssimaan.

Seiniä koristavat 18 miljoona kultamosaiikkipalaa sädehtivät varmasti kilpaa juhlijoiden kanssa.

Sali oli rakennettu kivestä ja graniitista.

Gyllen salen -nimi annettiin vasta vuonna 1909, vaikka seinät eivät vielä tuolloin olleetkaan kullan peitossa.

Mosaiikit asennettiin vuosien 1921–1923 aikana berliiniläisen mosaiikkitoimisto Puhl & Wagner Gottfried Heinersdorffin toimesta. Vaikka työ kustansi lopulta 340 000 kruunua, hinta varmasti vastasi kaupunginvaltuutetun vuonna 1908 antamaa määräystä rakentaa juhlapaikka Tukholman kaupungintalon keskusrakennukseen.

Ideaa näyttävästä taiteesta on kiittäminen Ragnar Östbergiä, kaupungintalon arkkitehtiä, joka antoi ehdotuksensa taiteilija Einar Forsethille.

Pohjoisseinällä nähtävä Mälar-järven kuningatar pitelee sylissään Tukholmaa. Mälar on Ruotsin kolmanneksi suuri makeavetinen järvi ja sen nimi viittaa Tukholman runolliseen nimeen Mälardrottningen, sijaitseehan kaupunki tämän kyseisen järven ja Itämeren välissä.

Muita aiheita ovat muun muassa Tukholman satama, Katariinan hissi, Riddarholmenin kirkko, Tre Kronorin linna sekä Pyhä Erik, jonka pää ei kuitenkaan näy salista, sillä se jäi rakennusvirheen vuoksi salin katon yläpuolelle.

Tukholman kaupungintalon kierroksella pääsee näkemään myös Sinisen salin (Blå hallen) sekä Tukholman kaupunginvaltuuston istuntosalin.