Hofburg. Nimi maistuu kultalusikalta kielen päällä. Itävallassa sijaitseva maailman suurin palatsi Hofburg on kuin kaupunki kaupungin sisällä tai ajassa kelluva keisarillinen saari, jossa historia ei ole menneisyyttä vaan joka nurkan takaa aukeava uusi ovi – täällä huoneita on lähes 3000.
Kaiken alussa, 1200-luvulla, täällä sijaitsi vain karkea mutta käytännöllinen Babenbergien harmaakivinen linnoitus. Sitten Wieniin saapui Böömin kuningas Ottokar II, joka halusi jotain suurempaa, ja niin palatsi laajeni ensikerran.
Niin tapahtuisi vielä monesti.
Myöhemmin Rudolf I Habsburgilainen – Saksan kuningas, Habsburgin kreivi, Kyburgin kreivi, Thurgaun rajakreivi ja Löwensteinin kreivi sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari – antoi palatsille nimen, ja nimi jäi: Hofburg.
Ja niin kuin valtaapitävä nimi vahvistui, niin myös palatsiin syntyi uusia kerroksia ja laajennuksia: goottilaiset ikkunat siristyivät renessanssin hymynkareeksi, kunnes suureellisuutta ylistävä, mahtipontisuutta ja ylenpalttista koristeellisuutta edustava barokki levisi palatsin tiloihin kuin keisarillinen viitta, joka valuu raskaasti ja loistavasti pitkin marmoriportaita.
Franz Joseph I, yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimmista eurooppalalaisista monarkeista, suki myhäillen mursuviiksiään, kun Neue Burgin suuri ja komea jatke valmistui. Fasadin kasvot osoittavat Heldenplatzille, ja jos mielikuvitusta riittää, voi kuvitella, kuinka rakennukset tuhannet lasisilmät vieläkin odottaisivat ratsunsa selässä saapuvaa keisaria takaisin kotiin.
Mutta keisarit eivät palaa.
Nyt Hofburgin palatsissa istuu presidentti ja turistit tutkivat museoiden aarteita. Joku kuuntelee kuulokkeista keisarinnan tarinaa.
Hofburg on niin suuri, ettei se voi kertoa kaikkea kerralla. Mutta jos heristää korviaan oikein tarkasti, voi edelleen kuulla kultareunaisten astioiden kilinän: kolmetoista ruokalajia, kuten illallisella tapana oli, ja kolme keisarillista, pitkän ruokapöydän päässä kuuluvaa tyytyväistä huokausta.
Enempää ei napa vedä.
Hofburgin palatsin keisarilliset huoneet mykistävät
Runsas, epäsymmetrinen ja 240 000 neliömetrin laajuinen Hofburgin palatsi koostuu 18 siivestä, 19 sisäpihasta ja 2600 huoneesta, joissa työskentelee ja asuu vielä tänäkin päivänä lähes 5000 ihmistä.
Hofburg oli Habsburgien suvun asuinpaikka yli 600 vuoden ajan ja siten Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keskus. Sen lisäksi, että Hofburg toimi hallituksen ja hallinnon keskuksena, palatsi oli myös keisariperheen talviasunto. Mutta mieli vaihtuu, ja 1800-luvulta alkaen hovi vietti kesänsä upeassa Schönbrunnin palatsissa.
Hovietiketin mukaan jokaisella perheenjäsenellä oli oma asunto tai sviitti jossakin palatsin lukuisista siivistä. Nykyisin monet näistä huoneistoista toimivat museoina sekä ministeriön ja presidentin kanslioina.
Silti keisarillinen kansliasiipi ja Amalian residenssi, josta löytyvät Franz Josephin ja Elisabethin huoneistot, ovat edelleen avoinna yleisölle.
Keisarillinen aarrekammio Schatzkammer vetää hiljaiseksi
Liitoitellulla määrällä jalokiviä koristeltu keisarillinen kruunu on yksi keisarillisen Schatzkammerin aarrekammion suurimmista aarteista. Kullasta, emalista, helmistä ja jalokivistä käsin valmistettu kruunu oli käytössä vuoteen 1806 asti ja edusti vuosisatojen ajan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kuninkaiden ja keisareiden kruunajaistunnuksena.
Silti yksi upeimmista aarteista on Wienin kruunajaisevankeliumi, jota käytettiin – arvatenkin – keisarillisissa kruunajaisissa. Upean kannen on taituroinut saksalainen kultaseppä Hans von Reutlingen noin vuonna 1500.
Unkarin keisarinna Elisabetin Sisi-museo
Myös täällä kannattaa vierailla!
Vuodesta 2004 lähtien Sisi-museo on sijainnut huoneistossa, joka on nimetty arkkiherttua Stephan Viktorin mukaan. Täällä säilytetään Itävalta-Unkarin keisarinna Elisabetin henkilökohtaisia esineitä. Nimi on osalle tuttu myös Romy Schneiderin tähdittämästä Sissi-elokuvatriologiasta.
Sisi–Sissi. Hofburgin keisarillisessa palatsissa sijaitsevassa Sisi-museossa pääsee ihailemaan myös aitoa kuvaa keisarinna Elisabethista, jonka nimi kirjoitetaan usein virheellisesti ”Sissi”.
Ja siitä tämäkin anekdootti sai alkunsa.
Keisarillinen ratsastuskoulu Spanische Hofreitschule
Lipizzanhevonen on kaunis hevosrotu, jonka nimi tulee rotua kasvattavasta slovenialaisesta Lipicasta eli Lipizzasta. Ensimmäiset kavionkopseet kuultiin Wienissä jo vuonna 1572.
Rotu tunnetaan kenties parhaiten siitä, että korkeaan kouluratsastukseen keskittynyt Espanjalainen ratsastuskoulu, Spanische Hofreitschule, käyttää yksinomaan juuri näitä hevosia.
Nykyisin ratsastuskoulun upeissa tiloissa järjestetään näyttäviä ratsastusesityksiä wieniläisen konserttimusiikin tahdissa.
Voit varata Hofburgin palatsin ja Espanjalaisen ratsastuskoulun pääsyliput kätevästi verkossa.
Lisätiedot
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
Tuolla onkin tullut käytyä, ja hienohan paikkahan tuo on. Täytyy tosin myöntää, etten kyllä tiennyt sen olevan missään tapauksessa maiilman suurin :O