Usvainen aamu Utön majakalla
Nouskaa aallot hyrskyharjat / lauluanne laulamaan,
että laulustanne taasen / uljuutta ja voimaa saan! ~ Eino Leino
Utön majakka, Saaristomeri. Tasan 06:00 soitti kello. Auringon piti nousta vajaa puoli seitsemän, mutta paksu hernerokkasumu oli kietonut Saaristomerta vahtivan Utön itseensä. Peipposet visersivät ikkunan takana, ja huonetoveri nukkui, kun minä puin vaatteet ylle ja solmin kengännauhat. Ovi narahti. Astuin mökistä kastepisaroiden pilkuttamalle Luotsimäelle. Upea Utön majakka seisoi vakavana vasten vaaleutta vain muutaman kymmenen metrin päässä yösijastamme. Se vartioi meitä ja merta koko yön.
Nukkua nyt unensa aivan Utön majakan kyljessä, siinä karahtaa hymy kenen tahansa huulille. Vaikka onnellinen ja iloinen oli kyllä jokainen Suomen Majakkaseuran kevätretkelle lähtenyt hyväntahtoinen hupsu, pitkiin komistuksiin tai kaunokaisiin ihastunut ihminen. Meitä on monia ja joukkoon mahtuu, sillä majakkaseura toimii yhtä palkattua työntekijää lukuunottamatta vapaaehtoisvoimin.
Utön luotsisatamassa peipposten viserrys vaihtui haahkojen kaakatukseen ja lankkujen narinaan. Saaren neljä hehkuvan oranssia luotsivenettä sen sijaan huilasivat vielä hiljaa ja heräilivät hiljalleen uuteen päivään, jonka edestä sumuverho pian väistyikin ja antoi tilaa auringolle ja sinitaivaalle.
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Voi mikä tunnelma noista kuvista huokuu läpi! Voi helposti kuvitella itsensä sumuiseen aamuun, jossa aamukaste kastelee vielä kengät, mutta ilma on ihanan raikas ja koko päivä vielä edessä. 🙂 Onnen tyttö!
Voi miten ihana kommentti, kiitos Jenna! Kyllä tuo rauhallisuus ja hiljaisuus oli musiikkia korville ja sydämelle, maisemista ja majakasta puhumattakaan. (:
Tosi upean näköistä sumusta huolimatta – tai ehkä just sen vuoksi!
Hernerokkasumussa on taikaa!
Aivan mielettömiä ja tunnelmallisia kuvia. Ihana suomiretki!
Ihana Suomi! (:
Majakat on ihania.Kiitos tunnelmamatkasta Utön tunnelmiin. Nyt tiedän varmuudella minne sinut neuvoisin jos tänne eksyisit. https://www.facebook.com/lighthouseisland
Olisin korjannut silleen, että sana tunnelma ei olisi toistunut, jotenkin niin että Kiitos tunnelmamatkasta Utöhön 😉 En osannut.
Heh, mitä pienistä! Tunnelmallista oli joka tapauksessa. Ja kiitos paljon linkistä, pistin korvamerkille. Tuonne on joskus vielä päästävä! (:
Niin upea tunnelma! Ja olisipa mahtava nähdä tuokin majakka ihan omin silmin!
Teidän pitää ens kerralla jatkaa saariseikkailuja vähän pidemmälle merelle, ei muuta kun Eivorin kyytiin Pärnäisistä! (:
Aivan mielettömiä kuvia Nella ja jotenkin olen iloinen tuosta sumusta, kuvissa on ihana tunnelma mitä auringonnousukaan ei saisi aikaan. Tuo Laurin linkkaama majakka on “to do” listallani täällä, koskas pääsisitte Matun kanssa taas Norjaan asti….? 🙂
Meidän täytyy ehdottomasti tulla sinne ja mennä tuonne yhdessä, huomasinkin että sä olit siellä jo tykkääjänä Laurin kanssa. <3 Eli yhdessä mennään taatusti!
Tuttu paikka. Nättejä kuvia. Muitakin upeita kuvia näyttää sivuillasi olevan. 🙂
Terveisin Markus
curtainhouse1.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/Nuuskamuikkunen