Saaristomeri - Usvainen aamu Utön majakalla

Nouskaa aallot hyrskyharjat / lauluanne laulamaan,
että laulustanne taasen / uljuutta ja voimaa saan!

~ Eino Leino

Tasan 06:00 soitti kello. Auringon piti nousta vajaa puoli seitsemän, mutta paksu hernerokkasumu oli kietonut Saaristomerta vahtivan Utön itseensä. Peipposet visersivät ikkunan takana, ja huonetoveri nukkui, kun minä puin vaatteet ylle ja solmin kengännauhat. Ovi narahti. Astuin mökistä kastepisaroiden pilkuttamalle Luotsimäelle. Utön upea majakka seisoi vakavana vasten vaaleutta vain muutaman kymmenen metrin päässä yösijastamme. Se vartioi meitä ja merta koko yön.

Nukkua nyt unensa aivan Utön majakan kyljessä, siinä karahtaa hymy kenen tahansa huulille. Vaikka onnellinen ja iloinen oli kyllä jokainen Suomen Majakkaseuran kevätretkelle lähtenyt hyväntahtoinen hupsu, pitkiin komistuksiin tai kaunokaisiin ihastunut ihminen. Meitä on monia ja joukkoon mahtuu, sillä majakkaseura toimii yhtä palkattua työntekijää lukuunottamatta vapaaehtoisvoimin.

Utön luotsisatamassa peipposten viserrys vaihtui haahkojen kaakatukseen ja lankkujen narinaan. Saaren neljä hehkuvan oranssia luotsivenettä sen sijaan huilasivat vielä hiljaa ja heräilivät hiljalleen uuteen päivään, jonka edestä sumuverho pian väistyikin ja antoi tilaa auringolle ja sinitaivaalle.