Miksi me pysähdyimme tänne?
Olo oli edelleen hutera edellisillan kotipolttoisesta, ja joulukuun aurinko porotti siniseltä taivaalta.
Tilanne oli kaiken kaikkiaan niin surrealistinen, että mietin jo silloin, miten minä ikinä onnistun tästä teille kertomaan.
– Miksi me pysähdyimme tänne?
– Etkö sinä näe?
– En.
– Tuo reikä tuolla vuoren seinällä.
– Niin?
– Se oli munkin koti.
– Munkin?
– Niin, munkin. Yksinäisen munkin.
Kyllä siinä vaiheessa, kun veressä oli vielä prosentteja, vesipullon pohjalla pelkkä pisara ja mieli krapula-aamun jäljiltä niin läheisyyden kipeä ettei tiennyt miten päin olisi ollut, tiedättehän, nousi pala kurkkuun.
Sitten nousimme hiljaa jeepin kyytiin ja jatkoimme matkaamme kohti Azerbaidžanin rajalla sijaitsevia mutatulivuoria.
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
Mutatulivuori kuulostaa ihan Yellowstone-meiningiltä. Aikamoista olisi tosin asua yksin kallionseinämässä olevassa reiässä. Mun kaltainen seuraeläin ei selviäisi. 🙂
Niin saattaa kuulostaa, mutta oli kyllä pettymysten kauhistus. Oota vaan kunhan näet kuvat!
Nämä pienet tarinat! <3
Nämä kommentitkin!
U-p-e-a. Ihanaa tekstiä taas kerran.
Kiitos Johanna! 🙂
Millaisella kameralla kuvaat? Hyviä kuvia, mutta onko ollut hankala pitää reissuilla mukana kameraa jos on joku isompi malli kyseessä? 🙂 Oma kamera jää aina kotiin suuren koon vuoksi.
Moi Nanna! Oon kuvannut jo useamman vuoden Canonin 5D Mark II:lla. Objektiiveja multa löytyy vain kaksi omaan käyttöön parhaaksi havaittua: Sigman 50mm f/1.4 ja Canonin EF 16-35mm L II USM -laajakulma. Että kyllähän tuo setti painaa, mutta oon hankkinut sitä varten kunnollisen kamerarepun, niin helpottaa liikkumista. 🙂 Kyllä sitä varmasti pienemmälläkin pärjää, mutta minun on vaikea enää tiputtaa täyskennosta kroppiin. Makuasioita toki. 🙂
[…] edesmenneen munkin kotikoloa vuoren seinämässä katsellessaan saattoi miettiä, että joutaisi tuo joulukuun aurinko pois pilvien taa siitä silmiin […]
[…] Vashlovanin kansallispuisto, Jussarön aavekaupunki, Dalin tekoallas Azerbaidžanin rajan tuntumassa. Minua viehättävät […]