Oletko vieraillut näissä Norjan UNESCO-kohteissa?

Oletko vieraillut näissä Norjan UNESCO-kohteissa?

Tiesitkö, että Norjasta löytyy kahdeksan Unescon maailmanperintökohteiden listalle yltänyttä kohdetta?

Toden puhuen voisi kuvitella, että kohteita olisi paljon enemmän. Etenkin kun listalle on nostettu vain kaksi norjalaista vuonoa!

Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Luetteloon valittujen kohteiden ja alueiden katsotaankin olevan arvokkaimmat perintökohteet, joiden suojelulla ja säilyttämisellä pitäisi olla erityinen merkitys ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle.

Norjan Unesco-kohteet

1. Bergenin Bryggen (1979)
2. Urnesin sauvairkko (1980)
3. Rørosin kaivoskaupunki (1980)
4. Altan kalliomaalaukset (1985)
5. Vegaøyan – Vegan saaristo (2004)
6. Struven ketjun muistomerkki (2005)
7. Geirangerfjord ja Nærøyfjord (2005)
8. Rjukan–Notodden (2015)

Norjan ensimmäinen Unesco-kohde: Bergenin Bryggen (1979)

Vuonna 1070 kuningas Olaf III:n (Olav Kyrre) toimesta rakennettu ja myöhemmin 1200-luvulla yhdeksi Norjan tunnetuimmista kauppakeskuksista kasvanutta Bergeniä ja sen puista Bryggen-laituria ei suotta ole nostettu Unescon maailmanperintökohteiden listalle.

Bryggenin alue muistuttaa kaupungin tärkeästä asemasta osana Hansaliiton kauppaimperiumia, joka kesti 1400-luvulta 1500-luvun puoliväliin. Laituriin kiinnittyneet kauppalaivat oli tuohon aikaan lastattu suolalla, oluella, koruilla, viljalla ja kalatuotteilla, joilla norjalaiset ja saksalaiset kävivät kauppaa eläväisellä satama-alueella.

Vielä tänäkin päivänä Bergenin kaduilla voi kuulla alkujaan saksankielisiä sanoja ja lausahduksia muistutuksena menneistä ajoista.

Monet tulipalot (joista viimeinen roihusi vuonna 1955) tuhosivat Bryggenin alueen puutaloja ja vain 62 rakennusta on säilyny näihin aikoihin asti. Uudelleenrakentamisessa on kuitenkin noudatettu perinteisiä vanhoja malleja ja menetelmiä, ja alue muistuttaakin paljon sitä, mitä se kulta-aikoinaan oli.

Vuonna 1979 maailmanperintökohteisiin valittu Bryggen oli ensimmäinen norjalainen Unesco-kohde.

Urnesin sauvakirkko (1980)

Vielä keskiajalla Norjasta löytyi 1000–2000 puusta rakennettua sauvakirkkoa eli piilukirkkoa, tänä päivänä enää 28. Silti niistä yksi, Urnes, on yltänyt Unescon listalle. Sognefjordin alueelta löytyvän Urnesin oletetaan olevan maan sauvakirkoista vanhin ja sen arvioidaan olevan rakennettu vuonna 1140.

Romaaniseen tyyliin rakennettu sauvakirkko ei erotu edukseen vain ikänsä puolesta: taidokkaat puukaiverrukset yhdistävät aiheita kelttiläisestä taiteesta ja viikinkiperinteistä.

Nähtävyyttä pääsee katsomaan ympäri vuoden, ja tilauksesta järjestetään myös kierroksia kirkon sisällä.

Rørosin kaivoskaupunki (1980)

Rørosin kaivoskaupunki on Urnesin lisäksi samaisena vuonna Unescon maailmanperintökohteiden listalle päässyt norjalainen kohde. Kaivoskaupungin historia päivää aikansa 1600-luvulle, jolloin kuparia ja rikkipyriittia uutettiin 333 vuoden ajan (vuosina 1644–1977).

Tänä päivänä Rørosin kaupungista löytyy 80 puutaloa, jotka on rakennettu uudelleen sen jälkeen, kun ruotsalaiset joukot tuhosivat kaupungin vuonna 1679. Tummina säilytetyt hirsirakenteiset julkisivut luovat keskiaikaista tunnelmaa vielä näin 2020-luvulla.

Kaupungin lähialue lisättiin Unescon listalle kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2010.

Iältään Norjan vanhin Unesco-kohde: Altan kalliomaalaukset

Iältään vanhin Unescon listalle nostettu norjalainen kohde löytyy Altasta. Nämä Finnmarkin Altassa sijaitsevat kalliomaalaukset ovat iältään kiisteltyjä, mutta niiden arvioidaan olevan 4000-6000 vuotta vanhoja.

Altan kalliomaalaukset muistuttavat maan pohjoisosien metsästäjä-keräilijöiden kulttuurista. Maalaukset löydettiin vuonna 1973, ja ne sisällytettiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle kaksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1985.

Vegaøyan – Vegan saaristo ja 103 710 hehtaarin kulttuurimaisema

Vegaøyan eli Vegan saaristo muodostuu Helgelandin rannikon 6500 saaresta, luodosta ja riutasta, jotka valittiin Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon vuonna 2004.

Tiesitkö, että alueella on ollut asutusta jo 10 000 vuotta sitten, tai että saaristossa elää yli 230 lintulajia?

Vegaøyan nauttii tänä päivänä myös Sustainable Destination -merkistä, ja brittiläinen The Guardian -lehti on luokitellut Vegan maailman 20 parhaan saaristohelmen joukkoon.

Saaristo on ennen kaikkea todiste säästeliäästä ja vaikeasta elämäntavasta, joka perustui kalastukseen ja haahka-lintujen höyhenten keräämiseen 1500 vuoden ajan.

Alueen kalastajakylät, vanhat laiturit, varastot ja ”höyhensäilöt” sekä viljelymaisemat ja majakat ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita.

Kohde valittiin Unescon listalle vuonna 2004.

Norjan pohjoisin: Struven ketjun muistomerkki, Hammerfest

Struven ketjun muistomerkki on vuonna 2005 Unescon listalle nostettu maan pohjoisin kohde. 1800-luvun alussa toteutetun kolmiomittauskejun eteläisin piste löytyy Mustan meren rannalta Ismailista ja pohjoisin Hammerfestin Fuglenesista.

Tiesitkö, että Hammerfestistä löytyy myös oletettavasti maailman toiseksi suurin kivi, Håja?

★ Lue vinkit Hammerfestin nähtävyyksistä »

Norjan luontokohteet: Geirangerfjord ja Nærøyfjord

Norjan ainoat (!) Unescon listalle päässeet luontokohteet löytyvät Lounais-Norjasta: 120 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat ja yhdet maailman pisimmistä ja syvimmistä vuonoista, Geirangerfjord ja Nærøyfjord, edustavat – Unescoa lainaten – poikkeuksellista luonnonkauneutta. Yhdessä ne muodostavat Länsi-Norjan tunnetuimmat vuonomaisemat, jotka ulottuvat etelässä Stavangerista 500 kilometrin päässä sijaitsevaan Andalsnesiin.

Henkeäsalpaavien jäätikkömaisemien, dramaattisten vuorten ja kimmeltävien vesiputousten lisäksi alueiden kulttuurimaisemat suojelevat vanhoja maalaismaisemia, jotka muistuttavat ajasta ennen teollistumista.

★ Lue lisää Pohjois-Norjan kauneimmista nähtävyyksistä »

Rjukan–Notodden

Telemarkin läänissä sijaitsevat Rjukanin ja Notoddenin teollisuuskaupungit ovat maan kenties parhaita esimerkkejä Norjan uraauurtavasta teollisesta kehityksestä sekä todistus 1900-luvun alussa länsimaissa tapahtuneesta yhteiskunnallisesta muutoksesta – ajasta, jolloin tieteellinen ja teknologinen kehitys yhdistyivät taloudellisiin ja poliittisiin tekijöihin ja loivat niin kutsutun ”toisen teollisen vallankumouksen”.

Tiesitkö, että Lonely Planet on kehunut Gaustatoppenin koko Norjan kauneimmaksi vuoreksi?

Minkä norjalaisen kohteen sinä nostaisit Unescon listalle?

★ Lue lisää Pohjois-Norjan kauneimmista nähtävyyksistä »
★ Ota talteen Varangin roadtripin kohdevinkit »
★ Tutustu Lofoottien matkaoppaaseen ja parhaisiin vinkkeihin »