Muistatteko kun kirjoitin, että vielä minä kerron tarinan Tyynestä valtamerestäkin?

Tuossa kirjoituksessani minä muistelin maailmalla morjenstamiani meriä, tällä kertaa tässä jutussa vuoristoja.


Biokovo Mountain

Biokovo Mountain

Olen reissannut useilla vuorijonoilla, ja viime joulukuussa tapasin viimein kauan kaipaamani Kaukasuksen. Ylihuomenna sen sijaan palaan sinne, mistä voin kertoa yhden kauneimmista ja unohtumattomimmista tarinoistani.

Siitä on jo monta vuotta, mutta muistan hyvin päivän, jolloin hyppäsin kroatialaisen vuokra-auton kyytiin kohti Mostaria. Matka ja mitä tuleman piti jännitti.

Etukäteen suunniteltu aikataulu ei pitänyt alkuunkaan, sillä mutkainen vuoristotie nieli tunteja melkein tuplaten. Kun olin varma, että pian ollaan perillä, kurkistivat asfalttiin maalatut kirjaimet taas uuden mutkan takaa: 35 kilometriä.

Ei helvetti!


Biokovo Mountain

Biokovo Mountain

Biokovo Mountain


Kun pääsin Biokovon huipulle Balkanin taivaan alle, aurinko alkoi jo laskea. Mutta siitäkin huolimatta – ja vaikka lämpötila oli tipahtanut yli kymmenen astetta ja sekös paljaissa säärissä tuntui – halusin hengähtää hetken ihan rauhassa näissä Dinaaristen Alppien upeissa maisemissa.

Vaan mitä sitten tapahtui en unohda ikinä. Puolessa välissä paluumatkaa vuorilla asustava hevoslauma ympäröi auton, minut ja koko sen uskomattoman hetken, jolloin ajovalot tekivät terää edessä juoksenteleville komeille kankuille.

Ne saattoivat minut rauhakseltaan vuorten juurelle laaksoon, hirnahtivat ja kirmasivat taas iloisesti takaisin vuoristoon.


Biokovo Mountain


Anteeksi. Innostuin menomatkankin kohtaamisesta niin, että jätin sen viimeiseksi. Nimittäin ajaessamme ylös vuorelle tien tukki ensin monikymmenpäinen kilipukkilauma, sitten kalkkuna ja lopuksi vastaan löntysti valtava härkäpari.

En voinut kuin tuijottaa ikkunasta.


Biokovo Mountain


Ylihuomenna alkavalta reissulta toivon paljon eläinkohtaamisia ja kalansaalista. Sillä se jos mikä on ajanviete, mitä toivoisin voivani harrastaa kaikilla reissuillani.

Nyt siihen on mahdollisuus, samoin melomiseen, polkujuoksuun, vaellukseen sekä yöpymiseen Cvrsnica-vuoren 2 250 metrissä sijaitsevassa tunnelmallisessa vuoristomajassa.

Minulla on myös kaksi iltaa aikaa kuvata Sarajevoa.


Untitled

Untitled


Minulla on pitkästä aikaa aivan valtava matkakuume.


Untitled

6.-8.3.2020, ROVANIEMI

Luovan kirjoittamisen kurssi

Lue lisää

Privacy Preference Center