Suomen suot retki- ja suojelukohteina

Suomi. Suo-mi. Suo. Suomi on soiden maa: Alun perin jopa kolmannes maastamme on ollut suota. Silti eteläisistä soista vain 3,7 % on suojeltu.

Suomen suot auttavat meitä kamppailemaan ilmastonmuutosta vastaan. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää suojella ainutlaatuista suoluontoa. Luonnonsuojeluliitossa tehdään jatkuvasti töitä soiden pelastamiseksi, minkä ansiosta kymmeniä soita on jo saatu turvaan turpeenotolta.

Voit lukea lisää soidensuojelun ohjelmasta täällä sekä osoittaa tukesi täällä.

Allekirjoita

Allekirjoita Irti turpeesta -kansalaisaloite

Allekirjoita

Suomen suot

 

Hiilinielu – huolinielu

Vaikka turvetta kerryttävät suot työskentelevät ilmakehän hiilinieluina, ne tunnetusti toimivat myös ihmisten huolinieluina – paikkoina, jonne voi mennä rauhoittumaan ja aistimaan luonnon ikiaikaisuutta. Suolle voi kertoa harminsa, jonka märkä maa imee itseensä ja piilottaa suloihinsa. Suot hoitavat meitä ja mieliämme yhtä kuin ne hoitavat elinympäristöämme.

Sen vuoksi myös meidän tulisi pitää soista entistä enemmän huolta.

Retkikohteiden lisäksi suot toimivat myös hiilinieluina.

Linnaistensuo

Suomen suot kartalla

Suomi on suoalaltaan maailman kuudenneksi soisin maa. Suot ovat Suomen toiseksi yleisin elinympäristötyyppi: ne kattavat 20 % Suomen kokonaispinta-alasta ja 28 % Suomen maa-alasta. Soita ensisijaisena elinympäristönään käyttävän lajiston osuus koko Suomen tunnetusta lajistosta on noin 4 %.

Alla oleva kartta on viitteelinen; löydät kartalle pinnattuna suosituimpia suoluontokohteita, joissa on mukava päiväretkeillä yksin ja yhdessä. Muista aina pakata mukaan kuumaa juotavaa ja hyvät eväät!

 

 

Kuinka suot syntyvät?

Kaikki Suomen suot ovat syntyneet n. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden jälkeen. Suot myös kasvavat hyvin hitaasti; tiesitkö, että ilman rahkasammalta soita ei olisi olemassa? Suon “äidiksi” kutsuttu rahkasammal voi sormenkin mittaisena olla sinua vanhempi. Sammal kasvaa latvastaan ja sen tyvi maatuu hitaasti turpeeksi suon happamassa ja hapettomassa ympäristössä. Sen vuoksi turvetta syntyy alle millimetrin verran vuodessa, joten keskimäärin kolmemetrinen turvekerros on vaatinut syntyäkseen tuhansia vuosia.

Suon syntyyn on kolme tapaa: 1) Järviä reunustavat sammalet ja muu suokasvillisuus runsastuu ja leviää rannoilta järven keskustaa kohti. Ajan saatossa järvi voi kasvaa kokonaan umpeen ja muuttua suoksi.

2) Myös metsä voi muuttua suoksi; sammaleet alkavat lisääntyä kosteissa painanteissa, joissa pohjavesi yltää lähelle maanpintaa. Sammalmatto alkaa sitomaan itseensä vettä ja muuttuu turvekerrokseksi tukahduttaen samalla muun kasvillisuuden.

3) Suot voivat syntyä myös merestä kohoavan maan soistumisen johdosta. Merestä kohoava maa on kostaa, minkä vuoksi maankohoamisrannoille syntyy pieniä lahtia (fladoja) ja lampareita (kluuveja), joiden reunoilla suokasvit viihtyvät.

 

Kittilä

 

Erilaiset suotyypit

Suomen suot edustavat eri lajeja. Kuusi- ja koivuvoittoiset korvet sijaitsevat usein purojen varsilla, ja niillä esiintyy runsasaasti linnustoa. Mäntyvoittoiset rämeet eivät sen sijaan houkuttele lintuja.

Niukkaravinteiset avosuot eli nevat ovat aapa- ja kohosoiden keskustoja, joilla myöskin esiintyy vähän lintuja. Nevojen sijaan harvinainen letto on lintuja houkutteleva runsasravinteinen avosuo, joita esiintyy etenkin Lapissa. Myös vesistöjen rantojen kosteikot, luhdat, tarjoavat kodin monille vesi- ja rantakasveille sekä useille lintulajeille.

 

Rinnesuo

 

Lue Suomen suotarinoita