Ruoveden nähtävyys, Ryövärinkuoppa
Ryövärinkuopan luonnonsuojelualueen helmi, Ryövärinkuoppa, on Ruovedellä sijaitseva kaunis luontokohde. Nimensä puolesta sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä.
Ryövärinkuoppa saattaa kuulostaa hurjaltakin paikalta, mutta toden puhuen solisevan puron luo laskeutuvat puiset rappuset vievät vain kauniin luontokohteen äärelle.
Rosvoista ei enää ole tietoakaan, minkä puolesta Ryövärinkuopan pohjalta löytyy ainoastaan kaunis keidas keskellä muuten karua metsikköä.
Hurjan nimensä Ryövärinkuoppa on saanut vanhan tarinan mukaan, joka kertoo maantierosvojen lymyilleen kuopan suojissa piilossa maantien kulkijoilta. Kun kärryt ajoivat ohitse, pahamaineiset rosvot ampaisivat esiin ja veivät saaliin mukanaan.
Ollinkiven siirtolohkare
Nämä kuvat on taltioitu jo useampi vuosi sitten, kun vierailimme äitini kanssa hänen kotiseutunsa Oriveden nähtävyyksillä.
Myös lähistöllä sijaitseva Ollinkiven siirtolohkare (josta en valitettavasti löytänyt tähän hätään kuvia) kannattaa käydä katsastamassa, mutta siellä voi jo hieman varoa. Nimittäin, vanha kansa tietää kertoa, että tätä Orivedeltä Ruovedelle vievää maantieosuutta kutsuttiin aikanaan Pahaksi virstaksi. Nimi juontaa juurensa neljästäkymmenestä ylä- ja alamäestä tällä kolmen venäjänvirstan matkalla. Zacharias Topeliuksen Talvi-iltain tarinoihin kuuluvan Toholampi-kertomuksen mukaan mäen rinteellä oleva kivi vyöryy kulkijan päälle, jos hän on maanpetturi:
“Kerran — suokoon Jumala sen päivän viipyvän tuhansia vuosia — on maansakavaltaja matkustava ylpeästi siitä ohitse. Silloin vuori on vapiseva, silloin harmaakivimöhkäle on irtautuva ja raskaana kuin omatunto syöksyvä musertamaan kavaltajan.”
Hyvä tietää: Vuonna 1924 rauhoitettu Ollinkivi on ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde. Ollinkivelle löytää, kun ajaa Siikanevan pysäköintialueelta ensimmäiseen risteykseen, josta tulee kääntyä oikealle. Hiekkatietä pitkin ajetaan vielä noin 250 metriä, kunnes kivi tulee näkyviin oikealla rinteessä.
Ryövärinkuopan pohjalla virtaa kirkasvetinen puro.
Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue on oivallinen pistäytymispaikka myös ohikulkumatkalaisille; alueelta (aivan tien vierestä) löytyy pieni parkkialue, jonka vierestä puiset portaat johtavat alas kuoppaan. Etenkin näin syksyisin kannattaa hieman varoa askeliaan, sillä sekä rappuset että puolen kilometrin pituinen, pitkospuita pitkin kulkeva luontopolku ovat molemmat liukkaita märistä lehdistä. Pikkuisen polun kiertää nopeasti tai luontoa kuvaten ja siitä nauttien äärimmäisen hitaasti.
Ryövärinkuoppa sijaitsee aivan tien vieressä kantatie nro 66 (Orivesi – Ruovesi) itäpuolella. Orivedeltä on Ryövärinkuopalle matkaa 26 kilometriä ja Ruovedeltä 15 kilometriä.
Löydät Ryövärinkuopan kulkuyhteydet ja kartan Luonton.fi-sivustolta »
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Ryövärin kuopan ohi on tullut ajettua, mutta ikinä en jostain syystä ole paikassa pysähtynyt. Viimeksi tuolla päin liikkuessani taisin pysähtyä vain Siikanevalla, mutta täytyy pitää mielessä Ryövärinkuoppa, kun seuraavaksi tuolla päin tulee käytyä.
Suosittelen ehdottomasti vierailua Ryövärinkuopalla! Pieni ja sympaattinen luontokohde. 🙂