Retkeilyvarusteet

Millainen retkikeitin kannattaa valita?

Millainen retkikeitin sopii minulle?

Trangiakeitin, bensakeitin vai kaasukeitin — mikä retkikeitin kannattaa hankkia?

Retkikeitin tulee valita huolella, sillä se on yksi retkeilijän tärkeimmistä varusteista – nuotion sytyttämiseen kun tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Retkikeitintä valitessasi mieti, retkeiletkö enemmän kesällä vai talvella. Kuinka monelle sierainparille laitat retkikeittimellä ruokaa? Tarvitseko pannua tai kattilaa vai riittääkö pussiruokien sekaan lisättävä kuuma vesi? Lähdetkö viikonloppuretkelle vai pidemmälle vaellukselle? Kuinka paljon retkikeitin saa painaa?

Useampi kattila helpottaa ruoanlaittoa.

retkikeitin

KAASULLA TOIMIVA RETKIKEITIN – KEVYT JA LÄHES AINA PARAS

Mikäli reissusi ajoittuvat vuodenajoista kevään kautta alkusyksyyn, pärjäät hyvin kaasua käyttävällä retkikeittimellä, joka yhdeksässä tapauksessa kymmenestä on paras valinta. Vaikka monet aiemmat kaasukeitinmallit ovat olleet hieman huteria ja lämpöä päästäviä, kehitys kehittyy, ja esimerkiksi omaan käyttööni hankkima Primus Lite -retkikeitin on samaan aikaan tukeva, aivan älyttömän nopea ja kevyt. Tämä retkikeitin riittää hienosti yhden naisen kenttäkeittiöksi, johon kuuluu Primuksen lisäksi kuumankestävä ja kannellinen Tupperware-kulho sekä lusikka.

Jos ruoanlaittoon kuitenkin haluaa käyttää enemmän aikaa ja eforttia, kannattaa retkikeittimen sijaan miettiä trangian tai ainakin kahden keittoastian hankkimista. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että viikoksi henkeä kohden tarvitaan noin 450 grammaa kaasua.

Tässä artikkelissa paneudutaan siis retkikeitinten maailmaan. Aihetta sivuaa sopivasti myös aiemmin julkaisemani jutut retkiruuista, omista vaellusmenuista sekä välipaloista. Löydät artikkelit koostetusti Viikon vaellusruuat -osiosta.

 

RETKIKEITIN SYÖ KOLMENLAISTA MENOVETTÄ

Retkikeittimien polttoaineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: alkoholit eli spriit (Marinol, Sinol), kaasuseokset ja bensat. Mikäli mielit lentäen vaellukselle, muista, ettei mitään näistä saa kuljettaa lentokoneessa.

Alkoholilliset polttoaineet nokeavat ja niiden lämpöarvo on matala, eli keittäminen kestää pidempään. Toisin kuin kaasu, jonka tyhjät pullot pitää aina asianmukaisesti kierrättä, alkoholi voidaan kuljettaa muovipullossa. Muista kuitenkin merkata pullo vaikka ruksilla tai teipillä, ettei kenellekään käy hullusti.

Kaasuseokset ovat melko yleisessä käytössä ja myös oma valintani, mutta harmiksi on todettava, etteivät kaikkien retkikeittimien kierteet sovi eurooppalaisiin kaasupulloihin. Meille kävi hieman ankea yllätys kuukauden mittaisella Euroopan road tripillä, kun kaasu loppui kesken ja oikeanlaisella kierteellä varustettua kaasupulloa sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Kyllä sellainen loppujen lopuksi löytyi mutta täysin ylihinnoiteltuna.

retkikeitin

Vettä pitää kantaa leiriin paljon: varaa siis mukaan ainakin kaksi juomapulloa tai erillinen juomarakko.

RETKIKEITIN TALVIVAELLUKSILLA

Talvivaelluksille pakattava retkikeitin tarvitsee polttoaineekseen lyijytöntä ja puhdistettua bensaa tai petrolia. Näiden liemien etu on se, etteivät ne hyydy tai jäädy pakkasessa. Niiden lämpöarvo on myös aivan omaa luokkaansa esimerkiksi alkoholeihin verrattuna. Kaasu on kylmässä säässä kaikkein huonoin vaihtoehto.

KUINKA PALJON RETKIKEITIN TARVITSEE POLTTOAINETTA

Kaasun ja bensan määrä per vaeltaja vaihtelee aika paljon laitettavasta ruoasta ja sääolosuhteista sekä siitä, kuinka usein niitä mehurommeja tai terästettyjä kaakaoita tulee keiteltyä, mutta noin karkeasti voidaan todeta, että kaasua kuluu kesällä n. 50g per päivä, bensaa 1 dl. Talvella annokset voi tuplata. Minulle riitti keskikokoinen Primuksen kaasupullo mukaan viikon vaellukselle Norjaan.

Lue täältä lisää polttoaineista ja lämpöarvoista.

Trangia istuu kuin tatti

Jokainen, joka on jutellut inttipoikien tai -tyttöjen kanssa, ei ole voinut välttyä kuulemasta sanaa “trangia”. Sen vuoksi moni luulee, että trangialla tarkoitetaan kaikenlaisia retkikeittimiä, vaikka se on ihan oma mallinsa.

Trangioita on saatavilla sekä spriillä että kaasulla toimivana mallina. Hieman kolhon ulkomuotonsa ja painonsa vuoksi tämä retkikeitin ei sen ensimmäisen kokeilukerran jälkeen ole päässyt mukaan muille vaelluksille. Todettakoot kuitenkin, että jämerän ulkomuotonsa puolesta keitin pysyy tukevasti pystyssä toisin kuin Primus , jonka kanssa saa aina hieman taiteilla.

Trangiassa on yleensä mukana jo valmiiksi useampi osa (kattilla, kasari, pannu) eli mikäli tykkäät tiskata, kannattaa valita tämä malli. Minulle se on liian rohmu ja painava.

PAKKIKEITIN INTIN TYYLIIN

Trangian lisäksi spriikeittimistä tunnetaan myös erittäin edullinen pakkikeitin, jota voi käyttää myös nuotiossa. Pakkikeittimen muoto on myös aavistuksen hankala ainakin omaan makuun. Mutta ei huonoa ilman hyvää, eli tämä on varmasti helpoiten siistinä pidettävä kapistus: ainoa miinus pakkipusseissa on se, että ne ovat mielestäni vain turhaa roskaan.

Joten, ei jatkoon.

BENSAKEITTIMET

Bensakeittimistä sen verran, että olen itse kokeillut vain kissanruokapurkista omatekoisella paloastialla kokkaamista. Tämä diy-retkikeitin toimi ihan hyvin, mutta tässä on se huono puoli, että bensaa lorauttaa yleensä aina liikaa kuppiin. Sitä ei voi kaataa maahan eikä takaisin pulloon, eli sinun tulee odottaa niin kauan, että kaikki bensa on palanut pois kupista.

Talvivaelluksille en ole vielä arvannut lähteä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pääsen kertomaan enemmän tästäkin mallista.

RISUKEITIN

Kuinka aterinkuvaimeisesta syntyy näppärä risukeitin? Katso aisaparini, Retkinikkari-Jopen vinkit oman risukeittimen tekoon tältä videolta.

Muista pakata mukaan pala voita tai öljyä pieneen  pulloon.

Retkikeitin

PRIMUS – NOPEA JA TEHOKAS RETKIKEITIN

Pääsin viime vuonna testaamaan Primus Lite Plus -retkikeitintä, minkä seurauksena kävin ostamassa samanlaisen itselleni. Tämä kaasulla toimiva retkikeitin on kokonsa puolesta näppärä ja kevyt, luottokaverini omilla reissuillani. Vedet kiehauttaa hetkessä, ja oman tuulikauluksen ansiosta kaasua ei juuri kulu hukkaan.

Puolen litran retkikeitin pakkautuu pieneen tilaan, on näppärä ja riittävän suuri minun käyttööni. Kahdelle tämä on kuitenkin jo heti liian pieni.

Jos haluat lukea lisää muista varusteistani, siirry seuraavaksi retkeilyvarusteet-osioon

Tiestikö tämän nuotion sytyttämisestä?

Tulentekoon ja nuotion loimottamiseen muualla metsässä kuin merkityllä tulentekopaikalla tarvitaan aina maanomistajan lupa. Myös polttopuiden hankkimiseen tulee kysyä lupa, sillä puiden kaataminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Muista myös aina tarkistaa, onko alueelle annettu metsäpalovaroitus.

Kun valitset nuotiopaikkaa, suosi mieluiten jo aiemmin käytössä ollutta tulentekopaikkaa, jotta luonto kuluisi mahdollisimman vähän. Vältä tulentekoa sammalikossa, ja suosi hiekkapohjaisia kohtia. Kalliolle sytytetty nuotio mustaa ja haurastuttaa kiveä, ja talvisäällä hangen päälle tulee tehdä puista pohja, jottei lumi sammuta tulta.

Kerää sytykkeiksi risuja, kuivia kaarnanpaloja tai vuole itse kiehisiä. Älä polta foliopohjaisia roskia, vaan kuljeta ne sinne mistä ne toitkin. Mikäli löydät hiilien seasta foliota aiempien retkeilijöiden jäljiltä, kerää folio mukaasi vaikka muovipussiin. Folio on helppo puristaa tiiviiksi palloksi, joka ei paina paljoa saati vie tilaa. Palamattomat jätteet vain roskaavat luontoa, sillä ne eivät maadu.