Yö yksin majakkasaarella

Kuten Varangin niemimaata kiertävän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin, Norjan kaunein ajoreitti päättyy Kjølnesin majakalle.

Saavuin Kjølnesin majakalle iltayhdeksältä. Muita ihmisiä ei näkynyt, vain porotokka laidunsi rauhakseen muista matkailijoista hiljentyneen autotien toisella puolen.

Nousin ja venyttelin pikaisesti, sillä kaipasin viluisena villapaitaa. Usein tuuli lauhtuu iltaa vasten, mutta nyt meri kuohui vimmatusti. Siristin silmiäni. Aallokon yllä moljottava yöttömän yön aurinko häikäisi näköä.

Käännyin ja katsahdin toiselle puolen kivikkoista rantaa. Pieni ja sievä kahlaajalintu tepasteli matalassa rantavedessä viheltäen kaksitavuista nimeään “tyl—li” 17 kertaa.

Harmaalokit itkivät tai nauroivat.

Kalatiirat tekivät keijumaisen kepeitä ja silti varsin teräviä syöksyjään rantakivikkoon murtuvien turkoosien aaltojen yllä.

 

Kjølnesin majakka

Kjølnesin majakka

 

Vain äsken mustat pilvet repesivät ja kultainen valo tulvi jokaisesta ilmansuunnasta syvänsinisen Barentsinmeren ylle – niin kirkkaana ja voinkeltaisena, etten ollut uskoa näkemääni.

Meri on vuosien saatossa näyttänyt minulle monet kasvonsa, mutta tämä oli uutta.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Monni Himari (@monnihimari) jakama julkaisu

 

Kuvasin, kiertelin, ihmettelin, ja kirjoitin. Mustakantinen muistivihkoni täyttyi samalla, kun ojentelin villasukkiin verhottuja varpaita makuupussin lämmössä. Tuuli oli yltynyt ja puhalsi niin että pakussa meinasi tuli vilu, vaikka nukuin untuvaan verhoutuneena kuin jokainen majakkasaarella elävä siivekäs.

Miten ihanaa ja toisaalta hirveää majakkamestarin elämän on täytynyt olla.

Pelkkiä vastakohtien ääripäitä.

Lokkien itkua tai naurua.

Sekin riippuu kuulijasta.

Kuten omista kuvistani käy ilmi, sää majakkasaarella oli todella tuulinen. Omaa dronea en siis päässyt nostamaan ilmaan, mutta onneksi YouTubesta löytyi tämä kaunis pätkä.

 

Kjølnesin majakan historiaa

Kjølnesin majakan näkee jo kaukaa: vain seitsemän minuutin ajomatkan päässä Berlevågista kohoava majakka vahtii syvänsinistä Barentsinmerta ja lintuja, jotka elävän merituulen pyörteistä.

Vuonna 1916 rakennettu majakka tuhoutui saksalaisten hyökättyä Finnmarkiin syksyllä 1944. Uudelleenrakennus alkoi vuonna 1949, jolloin majakan arkkitehtuurista vastasivat Gudolf Blakstad ja Herman Munthe-Kaas. Pihapiiristä löytyy majakan lisäksi konehalli ja venevaja sekä kaksi asuinrakennusta.

Kjølnesin majakka automatisoitiin vuonna 1994, jolloin se myös autioitui. Nykyisin majakka on ympärivuotinen nähtävyys, jonka pihapiirissä viettää miellään tunnin jos toisenkin – minun tapauksessani yön pakussa.

 

Kjølnesin majakka

 

Varangin niemimaan road tripin muut osat

Norjan kaunein ajoreitti päättyy Kjølnesin majakalle »
Berlevåg – arktista rakennettua ja luonnollista kauneutta »
Kongsfjord – toisesta maailmansodasta selvinnyt kalastajakylä »
Tapaa lunni, karimetso ja muut siivekkäät Hornøyan lintusaarella »
Vardøn majakka vahtii Barentsinmerta Norjan itäsimmässä kulmassa »
Vuoreija (Vardø), Norjan viimeinen kaupunki »

 

 

Linkkivinkit Norjan autoreissuille

Tallenna itsellesi road tripin pakkauslista »
Norjan 18 kauneinta autoreittiä »
Lue vinkit autoilusta Norjassa »
Lue vinkit Lofoottien road tripille »
Lisätietoa Varangin niemimaasta »

Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.

Ennakkotilaa: Vaella, kalasta, rakasta — Omaa polkua etsimässä

"Minä rakastan merta; sen äärettömyyttä, ja salaisuuksia, jotka luonto on pystynyt säilyttämään itsellään. Kaikuja, jotka kumisten kantautuvat kilometrien syvyyksistä. Sitä, miten rannan hienolla hiekalla ja simpukkamurskalla kävellessään voi palata hetkeksi elämän alkukodin ääreen – sinne, mistä kaikki on syntynyt."


Ennakkotilaa

Uutiskirje

Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.

Privacy Preference Center