Miltä tuntuu jäädä lähes aina toiseksi vierailijoiden keskuudessa?
Vaikka kirjoitin lunnien olleen pääroolissa Hornøyan lintusaarella vieraillessani, puhuin siivekkäistä.
Todellisuudessa Vardøn majakka oli retkeni kohde – päätähti, jonka näkemistä olin odottanut jo pidemmän aikaa. Ja jos siihen olisi ollut mahdollisuus, olisin jäänyt majakkasaarelle yöksi. Yöpyminen onnistuu kuitenkin yleensä vain kauden ulkopuolella, sillä kesäaikaan majakkaa asuttavat tutkijat.
Lunnit totta kai ovat olleet omalla pohjoisen faunan kuvauslistalla jo pitkään, mutta majakat ovat ihan oma lukunsa. Tällä samaisella Varangin niemimaan road tripillä kohtaamani Kjølnesin majakka jäi sekin mieleen yhtenä ikimuistoisimmista majakkaretkistä.
Sen vuoksi myös iki-ihana Vardøn majakka ansaitsee kokonaan oman julkaisunsa.
Rakastan majakoita.
Minulla on niitä kohtaan kumman vahvoja tunteita. En tiedä, mistä se johtuu, sillä olen viettänyt lapsuuteni järven rannalla syvällä sisämaassa, Pohjois-Savon havumetsien suojassa.
Olen aina ollut vapaa kuljeksimaan ja erinomainen ajautumaan paikasta toiseen. Ehkä juuri siksi olen löytänyt näistä jylhistä ja jäyhistä jököttäjistä jonkin sortin turvaa: Ne eivät koskaan lähde, vaan pysyvät aina paikoillaan. Ne vahtivat herkeämättä merta.
Minä kadehdin sellaista luonteen lujuutta.
Olen itse kuin mikäkin ajopuu.
Aina vähän tuuliajolla.
Vardøn majakka
Valaistu Vardøn majakka on rakennettu vuonna 1896 ja automatisoitu vuonna 1991. Suojelukohteen arvon se sai vuonna 1998.
Tällä 20 metriä korkealla majakalla on hyvin tunnusomaiset värit, punainen ja valkoinen. Värit valitaan aina ympäröivän luonnon mukaan: majakka voidaan esimerkiksi maalata kokonaan valkoiseksi, jos sen ympäristö tai tausta on tumma. Sen sijaan punaiset ja valkoiset raidat auttavat merenkulkijaa tunnistamaan majakan, jos taustalla kohoaa esimerkiksi kalliota.
Vardøn majakan valo välähtää puolen minuutin välein: maiseman halkaisevan valojuovan tavoittaa merenkulkijat jopa 43 kilometrin päästä, 77 metrin korkeudesta merenpinnan yläpuolella. Vardøn majakan valo palaa elokuun 12. päivästä huhtikuun 24. päivään asti; se suljetaan vain yöttömän yön ajaksi.
Norjan majakkaseura
Majakat ovat merenkulun turvaksi suunniteltuja tornimaisia rakennuksia, jotka ovat joko valottomia tunnusmajakoita eli pookeja tai valolla varustettuja loistomajakoita.
Vuosina 1656–1932 Norjassa rakennettiin 209 majakkaa, ja vuosina 1974–2006 kaikki Norjan majakat automatisoitiin. Navigointilaitteiden kehityttyä suurin osa majakoista onkin tänäpäivänä siirtynyt matkailukäyttöön.
Et ehkä tiennyt, että Norjassa on 60 majakkaa, joissa voi yöpyä. Löydät kattavan listan Norjan majakoista Visit Norwayn verkkosivustolta.
Suomen Majakkaseura
Olen kuulunut jo vuosien ajan Suomen Majakkaseuraan, ja nykyisin olen myös Norjan majakkaseuran jäsen. Jäsenet pääsevät vierailemaan niilläkin majakoilla, joilla “tavan turistien” vierailu on kielletty. Lisäksi jäsenet voivat osallistua majakoiden kunnostusprojekteihin ja viettää majakoilla pidempiä aikoja.
Osallistuin joitain vuosia sitten Suomen Majakkaseuran järjestämälle Länsi-Suomenlahden majakkaretkelle, jolloin pääsimme tutustumaan myös Rönnskärin majakkaan, joka edustaa Suomen vanhinta säilynyttä majakka-arkkitehtuuria. Saari on sotilasaluetta, joten rantautuakseen kävijän täytyy olla suomen kansalainen ja anoa maihinnousulupaa puolustusvoimilta.
Kaikista unohtumattomimman majakkaviikon olen viettänyt Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevalla Märketin majakalla, jossa työskentelin talkoolaisena kesällä 2018.
Majakkaseuran jäsenyys kannattaa ekslusiivisten vierailujen lisäksi myös siksi, että jäsenyyksistä kerätyillä varoilla kunnostetaan ja ylläpidetään majakoiden toimintaa. ♥
Varangin niemimaan road tripin muut osat
★ Norjan kaunein ajoreitti päättyy Kjølnesin majakalle »
★ Ikimuistoinen yö Kjølnesin majakalla »
★ Berlevåg – arktista rakennettua ja luonnollista kauneutta »
★ Kongsfjord – toisesta maailmansodasta selvinnyt kalastajakylä »
★ Tapaa lunni, karimetso ja muut siivekkäät Hornøyan lintusaarella »
★ Vuoreija (Vardø), Norjan viimeinen kaupunki »
Linkkivinkit Norjan autoreissuille
★ Tallenna itsellesi road tripin pakkauslista »
★ Norjan 18 kauneinta autoreittiä »
★ Lue vinkit autoilusta Norjassa »
★ Lue vinkit Lofoottien road tripille »
★ Lisätietoa Varangin niemimaasta »
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Varsin kohtuullinen näytti tuo Majakkaseura vuosimaksu tällä hetkellä olevan, pitää laittaa jäsenyys harkintaan. Olen tämän kesän aikana lähdössä Ahvenanmaalle ja toiveissa olisi vierailu Märketin majakalla ja odotan tuota vierailua kyllä kovasti. Toivottavasti se aikataulujen puolesta onnistuisi.
Majakkaseuran jäsenmaksu ei kyllä päätä huimaa, ja samalla tekee hyvää majakoiden puolesta. Toivottavasti pääset käymään Märketillä, se on aivan mielettömän ihana paikka! <3
Tuolla voisi viihtyä useamman yön Lunneja bongaillen ja merta tuijotellen. Sympaattisen näköinen saari.
Haaveilen jo nyt hieman pidemmästä oleskelusta syksyn tullen. Toivottavasti onnistuu. 🙂
Täällä toinen majakka fani, joka kuuluu suomen majakkaseuran. Olen myös ollut talkoolaisena Märketillä ja tehnyt Lasi-Suomen majakat -retken. Mutta siis olisi hienoa päästä tuolle saarelle. Kiitos myös vinkeistä Norjan majakoille, joissa voi yöpyä.
Ihanaa! Majakat ovat kyllä ihan huippuja nähtävyyksiä. <3
Täällä toinen majakkafani! 🙂 Tuo majakan värien valinta ja taustat sen takana olivat uutta tietoa – samoin kuin koko majakka itsessään. Kiitos siis mielenkiintoisesta postauksesta! 🙂
Ilo on kokonaan minun puolellani. 🙂
Vastakohdat viehättävät – ehkäpä se on se ajopuuluonne, minkä takia monet matkailijat tuntevat vetoa jykevästi paikallaan seisoviin majakoihin, kuten tuossa sanoit. Pari viikkoa sitten kävin Marjaniemen majakan tornissa, enkä voinut olla miettimättä, miltä tuntuu painaa duunia siellä pimeällä myrskysäällä…. Helppohan sen kauniina kesäpäivänä on vierailla!
No näinpä! Majakkamestarin työ on ollut kyllä varmasti todella haastavaa ja yksinäistä. Ei voi kuin arvostaa heitä (ja toisaalta kadehtia, silleen hyvällä tavalla).
Oon käynyt Vardössä Hurtigrutenin risteilyllä, mutta tuota majakkaa en muista ollenkaan. Itse kaupunkihan, tai kyläkö se on, on tosi pieni ja seutu kovin karua mun makuun.
Kaikkia Varangin niemimaa ei miellytä, ja osa vierailee siellä vain kerran. Mutta kokemus sekin, oli sitten ihana tai karumpi, kuten totesit. 🙂
… jäädä toiseksi … ensin ajattelin, insinöörinä, että se ensimmäinen on tutka-asema, jollaisesta muistan lukeneeni myös tuolla seudulla.
Mutta ok, jäädä toiseksi lintuvuorelle. Majakoita mekin olemme tänä kesänä(kin) kiertäneet – ja saattaa olla, että vielä pyrimme ainakin yhdelle elokuun lopussakin, Suomessa. Tai ehkäpä niitä löytyy Trondheimistakin, jonne sinnekin olisi vielä tarkoitus suunnata tänä kesänä jos nyt maahantulosäännökset pysyvät riittävän suopeina, täysin rokotetuille.
Kiitos vinkeistä. Syyskuun puolivälissä ollaan suuntaamassa Norjan puolelle, tarkoitus ajaa Kilpisjärveltä Altan kautta Nuorgamiin. Tarkka reitti vielä mietinnässä joten tämä postaus ei yhtään helpottanut asiaa.