Pallasjärvi – kahdeksan vuodenajan retkikohde

Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta löytyvä kaunis Pallasjärvi lumoaa kaikkina vuodenaikoina – mutta mikä näistä on sinun suosikkisi?

Kittilän ja Muonion rajalla sijaitseva kaunis Pallasjärvi on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston helposti tavoitettava luontokohde. Myös minua Pallasjärvi kutsuu kerta toisensa jälkeen, vaikka olen vieraillut täällä jo monesti – ehkä syynä on juurikin luonnon moninaisuus sekä vuodenkierron tuomat mahdollisuudet kuvata kohdetta eri ilmeissä.

Teimme kuluvan vuoden syyskuussa riippumattoretken Punaisenhiekan rannoille yhdessä Oonan kanssa. Kiinnitimme riipparit rannan tuntumassa kasvavien puiden väliin ja vain olimme. Otimme torkut, söimme porkkanakakkua ja juttelimme siitä, mitä luonto meille merkitsee.

Minulle luonto kuvastaa ystävää, työpaikkaa ja työkaveria mutta myös paikkaa rauhoittumiseen. Ei ole liioiteltua sanoa luonnon olevan koko elämä, sillä sitä sen pitäisi meille kaikille tarkoittaa. Sieltä me kaikki olemme lähtöisin.

 

Punaisenhiekan ranta
Pallasjärven Punaisenhiekan ranta on omiaan rennolle riippumattoretkelle.

Pallasjärvi
Pallasjärvi on keskisyvyydeltään 9 metriä ja syvimmillään 36 metriä. Ranta on kahluumatalaa 100 metrin verran.

 

Kirkkaan Pallasjärven ranta on kahluusyvää 100 metrin verran. Kohde on siis omiaan myös perheen pienimmille, sillä matalassa vedessä on hauska temuta. Järven keskisyvyys on 9 metriä, syvimmillään 36 metriä. Ja jotta vesi yltäisi edes vyötärölle asti, saa kahlata melko pitkään.

Vuodesta 2004 mitatun keskiarvon mukaan veden lämpötila on ollut kesäkuussa 8.3, heinäkuussa 14.3 ja elokuussa 14.8 astetta.

Ruskapukuun pukeutunut Pallasjärvi.

Pallasjärvi

Pallasjärvi yöttämän yön aikaan

Voinkeltaisen keskiyön auringon loimottaessa taivaalla Pallasjärvi hehkuu Lapin kultaa. Maisema on yhdellä sanalla kuvattuna majesteettinen. Järvimaiseman lounaisosassa seisoo Lommoltunturi, ja luoteiskulmalta kohoavat Pallastunturit jatkuvat niin pitkälle kuin silmä piirtää.

Sininen taivas on mielestäni melko tylsä, minkä vuoksi toivon kuviini pilviä – fiiliksen mukaan niin cumuluksia kuin synkkiä sadepeittoja.

Lapin kahdeksan vuodenaikaa ovat pakkastalvi, hankikantokevät, jäidenlähtökevät, keskiyönaurinko, sadonkorjuu, ruska, ensilumi ja joulukaamos. Paljon on vielä näkemättä, minkä lisäksi kevät sanan varsinaisessa merkityksessään on kokematta. Ajattelin kuitenkin korjata tilanteen ensi vuonna, jolloin haluaisin ikuistaa Pallasjärven ja sitä ympäröivän luonnon hennoissa sävyissä – hetkenä, ennen kuin koko tienoo räjähtää vihreän täysiin sävyihin.

 

Pallasjärvi

 

Palellen Pallaksella

“Tammipäivän punoi pakkasta hohtavan hennon harson ja verhosi sillä tunturihuiput peitellen ne nukkumaan. Näiden muinaisten, avolakisten, jättiläismäisten maankohoumien takaa pohjoisesta alkaisi suuri ja mahtava erämaa, jonka suojissa onnelliset riekot saivat rauhassa rakentaa lumikieppejään.

Pehmeäpiirtoisten Pallasten etelänpuoleisilta helmoilta levisi laaja selkä, jonka muistojen helmeilevät laineet oli paksu jää taas talveksi tukahduttanut. Olin käynyt täällä kerran aiemmin. Silloin kun Lapin yötön yö vielä liekehti veden pinnasta ja rannan punaisella hiekalla, vaan kaamoksen aikaan en koskaan ennen. Sen vuoksi maisema oli outo, vaikkakin vanha tuttu.”

Ote on maaliskuussa 2020 julkaistun Erältä, eräistä -esikoisteokseni ensimmäisestä lastusta, Palellen Pallaksella. Kyseinen tarina on pidempi ja seikkaperäisempi kertomus aiemmin julkaisemastani jutusta Punaisenhiekan autiotuvalle – retkeilijälle suojaa tuovasta mökkeröstä, joka seisoo paikoillaan tänäkin päivänä, aivan Pallasjärven kainalossa.

 

Pallasjärvi
Talviunille vaipunut Pallasjärvi on myös omiaan revontulien kuvaamiseen.

Pallasjärvi

 

Autiotupa-etiketti – tiesithän tämän?

Punaisenhiekan autiotupa on yksi Pallas-Yllästunturin alueen suosituimmista autiotuvista, sillä viereiseltä autotieltä on matkaa tuvalle ja Pallasjärven rannalle vain 300 metriä. Kesäisin varsin vilkas pihapiiri oli kuitenkin tuona kylmänä talvi-iltana ihmisistä autio, ja sain nukkua vanhojen hirsien suojissa omassa rauhassa.

Yksin (tai kaksin kaverin kanssa) vietetty yö autiotuvassa on elämys ja todellista luksusta; nukkumalaverilta saa valita parhaan paikan, ja kamiinalla voi laittaa ruokaa omaan tahtiin. Autiotupa-etiketin mukaan uusille tulijoille tulee aina antaa tilaa, eli viimeiseksi tulleilla on etusija yöpyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli tupa tulee täyteen (eli viimeiset yöpyjät saapvat vasta myöhään illalla), järjestyksessään tupaan ensimmäisenä saapunut antaa tilaa ja siirtyy nukkumaan ulos.

Sopu sijaa antaa

Mutta sopu sijaa antaa, ja myös lattialla pystyy majoittumaan (mikäli laveri tulee täyteen). Kun on kohtelias ja muistaa retkietiketin sekä kunnioitta toisia, ikäviä tilanteita harvemmin tulee. Tosiasia kuitenkin on, etteivät tilanteet aina mene toivotulla tavalla.

Tämän vuoksi retkeilijän ei tulisi koskaan lähteä yöpymään autiotupaan ilman varamajoitetta. Ei siis kannata laskea majoittumista sen varaan, että tuvassa on aina tilaa. Joskus voi myös käydä niin, ettei autiotuvassa syystä tai toisesta edes halua nukkua (jos paikan päälle on eksynyt moukkamainen remusakki).

 

Punaisenhiekan autiotupa

Pallasjärvi
Punaisenhiekan autiotupa tammikuun pakkasilla.

Pallasjärvi

PallasYllästunturi

Pallasjärvi

Yöttömän yön aikaan Pallasjärvi hehkuu Lapin kultaa.

pallasjarvi
Punaisenhiekan autiotupa löytyy kuvan kartasta Pallaslompolon oikealta puolen.

 

Joko olet kokeillut Retkikarttaa?

Kuluvan vuoden aikana uudistunut Retkikartta.fi on erinomainen työkalu luontokohteiden, luontopolkujen, vaellusreittien sekä tulentekopaikkojen, laavujen ja autiotupien paikantamiseen.

Retkikartta on Metsähallituksen ylläpitämä palvelu, jonka käyttö on kaikille maksutonta. Retkikartta kertoo myös Suomen kalastus- ja metsästysalueet.

Pallasjärvi ja kalastus

Kaimatunturinsa itäpuolella, Ounasjoen vesistöalueella lepäävä Pallasjärvi on retkeilyn lisäksi myös suosittu kalastuskohde. Erikseen ostettava kalastuslupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä. Lisäksi vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää.

Varsinaisen kalastusluvan lisäksi kaikkien 18-64-vuotiaiden tulee myös lunastaa kalakortti eli kuluvan vuoden valtion asettama kalastonhoitomaksu.

 

Pallasjärvi
Punaisenhiekan ranta on kuvauksellisimmillaan yöttömässä yössä, jolloin hiekka hohkaa lämpimänsävyisessä valossa.

 

Mikä vuodenajoista on sinun suosikkisi?

 

Karttis

 

Lue myös muista Muonion alueen retkikohteista

Noitarumpu soi ja Jerisjärven siiat laulavat »
Torassieppi – vastuullista luksuslomailua Muoniossa » 
Sielun-matkalla Särkijärven Majoille ja Veli Koljosen ateljeeseen »
Pyhäjoen luontopolku Pallasten helmoilla »
Taivaskeron kierros Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa »

Ennakkohinta

Luovan kirjoittamisen verkkokurssi alkaa 02/2021

Lue lisää

Uutiskirje

Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.

Privacy Preference Center